??.??.1987 / Nokia
??.??.1987 Nokian Ratapihakaavio.
Kommentit
| 07.12.2004 21:41 | Pekka Siiskonen: | Eikös jollakulla ollut isohko kokoelma ratapihakaavioita netissä? Missä tuo kokoelma on nyt??? | |
| 09.10.2005 01:26 | Tero Kovanen: | Onkos tuosta 5-raiteelta Poriin lähdettäessä annettu lahtölupa radiolla, mutta raiteelta 1-4 sekä 6 raiteilta opastimella?? | |
| 03.06.2007 13:19 | Pertti Miettinen: | PSi.Jos joku vain tietäisi mistä näitä vanhoja ratapihojen piiroksia sais katsottavaksi, olisin tyytyväinen.Eipä vain näitä missään tahdo juuri olla eikä VR:ltä niitä edes kannata kysyä kun ne on sieltä hävitetty kaikki eikä niitä ulkopuoliset saa:) | |
| 05.03.2022 18:14 | Pertti Miettinen: | Tero. En muista miten tuolta raiteelta 5 on lähdetty länteen päin. Opastinta ei ole raiteella 5 ollenkaan. Vuoden 1980 käyttösäännössä on yhteinen opastin T2 raiteille 5-8. Myöhemmin tuo opastin on siirtynyt, ilmeisti vuonna 1987. | |
| 01.06.2025 22:07 | Pertti Miettinen: | Tero Kovanen : Nyt kun katsoin ja luin Nokian vaihde- ja opastinturvalaitoksen kätyyösäännön vuodelta 1984 niin tuo raiteen 5 opastimettomuus selvisi. Tuo T2 on ollut raiteille 5 - 7 yhteinen. Eli raiteelta 5 on lähdetty opastimen opasteella. Tuossa piirroksessa opastin on piirretty hieman harhaanjohtavasti, opastin kuuluisi olla hieman Siuroon päin siten, että se sopisi näyttämään R. 5-7. | |
| 01.06.2025 22:44 | Mikko Mäntymäki: | Anteeksi, en pysty pienellä vaivalla korjaamaan kun alkuperäinen tiedosto meni rikkoutuneen ulkoisen kiintolevyn mukana. Muistakaa että tämä on piirretty noin 19 vuotta sitten. Hieman on tullut kehitystä. Tämän kuvan tiedoilla tätä ei saa piirrettyä P millään mittakaavaan. | |
| 02.06.2025 01:47 | Kimmo T. Lumirae: | Jos muistan oikein, myös Nokialla ei ollut kuvan osoittamaa esiopastinta tulopääopastimen A1/2 mastossa ennen vuotta 198x. Sitähän ei tarvittu, kun Noa ei kuulunut muodollisesti suojastettuun eikä kauko-ohjattuun rataan, ja junasuorituspaikan sivuutukseen tarvittiin käsiopaste "lähtö" tai "ohikulku sallittu". Näiden kaikkien Tpe-Pri -radan releasetinlaitteella varustettujen liikennepaikkojen lähtöopastimilla ei annettu lähtölupaa, vaan lähtöpään pääopastin näytti vain releasetinlaitteen tilanteen: tältä raiteelta on kulkutie tehty ja lukossa. Vasta joskus vuonna 198x (vai 199x) tuli Jt:hen tärkeä muutos: myös näillä liikennepaikoilla lähtöopastimen ajon salliva opaste ("aja" tai "aja sn 35") sisälsi myös lähtöluvan ja junasuorittajan tehtäväksi jäi vain morjestaa veturia ja tarkkailla sivuuttavaa junaa ilman, että tarvitsi näyttää sitä "ohikulku sallittu" -opastetta ollenkaan. Ja vasta silloin tarvittiin tuo mainitsemani esiopastin kummassakin tulopääopastimessa; aiemmin oli juna määritelty junasuorituspaikkaan nähden ohikulkujunaksi, jonka ei tarvinnut varautua pysähtymään ennen ratapihan lähtöpäätä, ellei "ohikulku sallittu" -käsiopastetta tule, eli tämä käsiopaste oli oletusarvona aina, jos tulopääopastimessa oli ajon salliva opaste, ja vastaavasti juna oli saatettu tietyin ehdoin määrätä pysähdysjunaksi, joka tulee junasuorituspaikalle sillä mielellä ja sellaisella nopeudella, että se saattaa joutua pysähtymään ennen lähtöpäätä eli ennen tulokulkutien päätekohtaa. Nämä määritelmät muuttuivat myös silloin, jos junalle ilmoitettiin J1 /JT -ilmoituksella "kirjallisesti" eli käytännössä radiolla, junakohtauksesta ko. js-paikalla; tällöin lähestyvä ohikulkujuna muuttui pysähdysjunaksi. Käytännössä junasuorittaja saattoi turvata liikenteen pitämällä tulopääopastinta seis-asennossa, kunnes tilanne oli muodostunut varmasti turvalliseksi. Monimutkainen selitys, mutta monimutkaisia olivat tilanteetkin; tällainen tilanne saattoi olla käsillä, jos Tampereelta oli täyttä päätä tulossa rahti eli tavarajuna, joka siihenastisen tiedon mukaan on Nokiaan nähden ohikulkujuna, eli Nokialla ei pitäisi tapahtua mitään kummallista, vaan tulopääopastimen "aja" -opasteella sisään ja sieltä asemalta junasuorittajalta "ohikulku sallittu" -käsiopasteella Nokian sivuutus ja jatko kohti Siuroa. Ja jos tämä tilanne olikin muuttunut niin, että Siuron suunnasta lähestyvä rahti oli niin paljon etuajassa ja kulki hyvin, että junasuorittajat totesivat, että se ehtii hyvin Nokialle kohtaamaan tuon Tampereelta lähestyvän rahdin, niin kielletty tilanne olisi ollut, että Nokia olisi tyytynyt pitämään lähtöopastinta seis-asennossa ja ollut näyttämättä "ohikulku sallittu" -opastetta; tällöin Tampereen suunnasta lähestyvä rahti olisi tullut Nokialle ohikulkujunana eikä olisi varautunut pysähtymiseen, vaikka Siuron suunnasta oli tulossa rahti, joka saattoi olla vaikkapa tulovaihteella, jossa näiden junien kulku olisi äkillisesti ja äänekkäästi päättynyt. Ei, vaan Tampereelta tulevan rahdin kuljettajalle piti ilmoittaa, että "Nokialla junakohtaus, vastaan tulee T 37xx", ja tällöin tämä Tampereen-rahti muuttuu pysähdysjunaksi eikä jatka Nokian ohi, ennen kuin on nähnyt T 37xx:n. Käytännössä tulopääopastin pidettiin "seis" -asennossa, jolloin junien kohtausta lähtöpään vaihteissa ei pääse tapahtumaan, ja tulopääopastin asetetaan näyttämään ajon sallivaa vasta, kun se Siurosta tullut T 37xx on tullut Nokian sivuraiteelle sisään ja sen loppuopasteet näkyvät. Eli tavallisessa junakohtauksessa saattoi monta asiaa mennä pieleen, ellei säännöksiä sovellettu juuri niin, kuin mitä niitä olikin tarkoitus soveltaa ja kaikilla osallisilla on sama käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Tämä ohikulkujuna/pysähdysjuna -ajatusmaailma oli luotu siihen maailman aikaan, kun lähtöopastimia ei edes ollut, eikä ollut järkeä hidastaa jokaisen junan menoa ehkä nopeuteen 30 km/h, kunnes junan vek näkee sen "ohikulku sallittu" -käsiopasteen ja voi taas kiihdyttää vauhtia, ei, vaan ohikulkujuna tuli esim. 80 km/h ja varautui jatkamaan matkaa pysähtymättä ja vauhtia hidastamatta. |