??.??.1914 / Voikkaa
??.??.1914 Tässä paljon aikaisempi kuva, kuin sarjan muut kuvat. Kuva on lähetetty postikorttina Kouvolasta 11.12.1914. Saapumisleima Tampereelle 12.12.1914. Kuva on todennäköisimmin otettu syksyllä 1914. Veturin numero on kirjoitettu kuvaan lyijykynällä: 196. Numero on kirjoitettu myös kuvan alareunaan keskelle. Otto kirjoittaa kortissa: "Tunnetteko kuvasta minua? Ota isonnuslasi oikeen voimakas että löydät." Kuva on 14x9 cm, kaikki henkilöt näkyvät aika pienikokoisina. Löydän seitsemän miestä. Päättelen, että Otto Aro on kuljettajan takana veturissa, sillä 1914 hän oli lämmittäjä. Lasti on käsittääkseni paperirullia. Voisiko paikka olla Kymintehdas?
Kommentit
| 21.01.2017 16:50 | Heikki Jalonen: | Onpas hieno kuva! Noita arkipäivän työkuvia katselee suurella kiinnostuksella, harvinaisiakin ovat. Paikka tosiaan saattaisi olla Kymintehdas. Entisen radan varressa on vieläkin pystyssä yksi rakennus, jonka ikkunat ja ikkunajako jotenkin muistuttavat tuota taaempaa rakennusta. Muutoksia on kuitenkin tehty aikojen saatossa, siksi vähän epävarmuutta. Pitäisi käydä tiedusteluretkellä... Paperirullia on kyydissä. Muutamassa takapään vaunussa on paikallaan myös sadesuoja, oikein harjakattokapelli. Ehkä tässä on kuitenkin lastia useammasta lähetyspaikasta (esim Voikkaalta), tuskin noita kattamishommia joutaa veturi odottelemaan junan keulilla. |
|
| 21.01.2017 21:28 | Jukka Suortanen: | Tämä upea kuva on todellakin 1910-luvun Voikkaalta, jos oikein tarkasti määritetään, niin kyseessä on paperimakasiinin raide. Kuvan rakennukset, entiset paperimakasiinit ovat yhä olemassa, mutta ovat jääneet jo 1930-luvun puolivälin tehdaslaajennusten yhteydessä nykyisen julkisivun taakse. Olen nähnyt useampiakin tästä samaisesta paikasta ja vastaavasta tilanteesta otettuja kuvia, jotka ovat yhä yksityis- ja yrityskokoelmissa. Kuitenkin tämä Eeron nyt julkaisema kuva on kaikista näkemistäni yksi upeimpia. | |
| 22.01.2017 11:27 | Erkki Nuutio: | Tilapäinen yhdysrata Venäjän rautateille tehtiin 1910 Liteinin sillan kautta. Tämä rata purettiin jo 1913 kun Lanskajan vaiheilta haarautunut yhdysrata ja Nevan silta valmistui syksyllä 1913. SVR ei halunnut lähettää vaunujaan seikkailemaan ja katoamaan Venäjälle, mutta kokonaisia junia suomalaisine vetureineen ja miehistöineen lienee lähetetty ainakin kokeeksi jo ennen tunnettuja punaisten viljajunia. Vuonna 1914 tämä oli vielä turvallistakin. Maailmansota alkoi heinä-elokuun vaihteessa 1914 ja mobilisointikuljetukset alkoivat jo joitakin viikkoja aikaisemmin. Tämä loistavasti sommiteltu dokumenttikuva lienee otettu ennen tätä, huhti-kesäkuussa. Myös aika mobilisaation jälkeen, eli syys-marraskuu lienee mahdollinen. Venäjä oli Suomen paperiteollisuuden pääasiakas ennen maailmansotaa ja lähes ainoa vientiasiakas maailmansodan aikana kapinaan/kansalaissotaan asti. Suuri osa lehtitaloista oli Pietarissa, loput Moskovassa ja ympäri Venäjää. Kuva on voitu ottaa julkisuustarkoituksia varten, mutta myös todisteeksi junan tuhoutumisen tai anastamisen varalta (helppo liittää todisteeksi korvaushakemukseen). Epäilen että kyseessä on kokojuna vetureineen ja miehistöineen Venäjälle yhdysradan kautta Pietariin tai kauemmaksi. Veturissa lienee myös varamiehistö ja maan pinnalla konduktööri ja jarrumiehiäkin kahteen jarrukoppiin riittävästi. Näihin aikoihin oli tavaravaunuista ilmajarrullisia kolmannes. Ga-umpivaunu on ehkä osaksi miehistön varusteita varten, koska konduktöörivaunu puuttuu. Olen näkevinäni ensimmäisen avovaunun tämänpuoleisissa päätypylväissä ja myös umpivaunun nurkissa signaalinarun kannatinkoukut. |
|
| 22.01.2017 11:44 | Eero Aro: | Minustakin tämä kuva näyttää siltä, että se on erityisesti otettu dokumentointimielessä. Kuvaaja on osannut asiansa ja sommittelu on paikallaan. Kaikki henkilöt ovat asettautuneet poseeraamaan. Arvelin ajoitusta syksylle postikortin päiväyksen perusteella, ja siksi, että herroilla on lämpimät, pitkät palttoot päällä. Mutta vaatetuksen saattaa selittää myös se, jos oltiin lähdössä pitemmälle matkalle. Mikä oli kolmen avo-tavaravaunun päädyissä olleiden korkeiden väliseinien tarkoitus? Niissä näyttää olevan lasi-ikkunat. |
|
| 22.01.2017 13:01 | Petri Sallinen: | Avotavaravaunuissa on jarrumiehen kopit. Kun junissa ei ollut vielä ilmajarruja, hoidettiin jarruttaminen miesvoimin vaunuista. Keskimäärin viittä vaunua kohti junassa piti olla yksi jarruttava vaunu — viime kädessä junan paino vaikutti tietenkin asiaan. Jarrumiehellä on varmaan ollut aika kivaa matkan aikana :). Kopissa on nimittäin melkoisen ahtaat paikat ja homma on hoidettava seisaallaan. Kun ilmajarrut sitten yleistyivät, ei kaikissa tavaravaunuissa ollut kuitenkaan ilmajarrua, mutta ilmajarrulehku vedettiin kuintenkin koko rungon läpi — letku oli siis myös vaunuissa, joissa ei ollut varsinaista ilmajarrulaitosta. |
|
| 22.01.2017 16:06 | Eero Aro: | Ahaa, ok. En tuosta kuvasta ymmärtänyt, että koppeihin mahtui mies, minusta ne näyttivät niin ohuilta sermeiltä, että lasien väliin olisi mahtunut korkeintaan piparkakku-ukko tai paperinukke. Ehkä kuvan perspektiivi ei tuo esille koppien syvyyttä. Minun pitänee tässä vaiheessa tunnustaa, ennen kuin joku tarkkasilmäinen huomauttaa, että kuvaa siistiessä tulin poistaneeksi tenderin kyljessä olevan viiston sauman, tai niittirivin. Sellainen siinä kyllä oli. Paperikuva vain on niin valtavan naarmuinen, että kun katselin pitkän aikaa vain pientä alaa kerrallaan, poistin vahingossa myös tuon yksityiskohdan. Kuljettajan etuikkunan kohdalla on vielä jäljellä naarmuja. Jätin ne siihen, kun en ollut varma, voisiko ikkunasta kurkistaa joku henkilö. Tuolla tasolla pikselit on vähän vähissä. Tallentamani Photoshop-tiedoston undo-tasot eivät riitä peruuttamaan kohtaan, jossa sauma oli vielä koskematta. Jätin pienemmät naarmut siivoamatta myös tuosta etulalalta kiskojen edessä olevien roskien kohdalta. |
|
| 30.07.2024 11:29 | Eero Aro: | Olen viestitellyt Jukka Suortasen kanssa, joka osasi vahvistaa tiedon siitä, että paperijuna oli lähdössä Venäjälle. Jukka kirjoitti: "Alkuperäinen kuva löytyy Kymin keskusarkiston kokoelmista, joka on nykyisin Valkeakoskella toimiva UPM keskusarkisto. Arkistokuvakortin yhteydessä on teksti, jonka olen merkinnyt muistiin "Paperia Venäjälle Kymin (Voikkaan) paperitehtaalta. Juna lähdössä viemään paperia moskovalaiselle sanomalehdelle Russkoje Slovalle." Kortissa mainitaan tosin vuosi 1915, mutta olen samaa mieltä kanssasi, että kuva mitä suurimmalla todennäköisyydellä on syksyltä 1914. Perustan näkemykseni siihen, että tämä kyseinen kuva on osa suurempaa kuvasarjaa Kymin tehdaslaitoksilta, mitä on kuvattu vuosina 1914-15, jotakin tiettyä julkaisua varten. Samaista kuvaa on käytetty yhtiön useissa julkaisuissa aina 1920 luvulta lähtien. Kuva löytyy mm. "uudemmista" julkaisuista Veikko Ahvenaisen "Paperitehtaista suuryhtiöksi, Kymin Osakeyhtiö vuosina 1918-1939" vuodelta 1972 sekä Veikko Talven "Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen, Kymin Osakeyhtiön historia 1872-1917" vuodelta 1979." |
|
| 30.07.2024 16:27 | Eljas Pölhö: | Tässä kuvassa ihmetyttää veturin numero: miksi Seinäjoen 196 eikä esim Kouvolan 198? Veturin 196 sijainnit vuoden lopulla: 1911 = Nikolainkaupunki (Vaasa) 1912 = Nikolainkaupunki (Vaasa) 1913 = Seinäjoki 1914 = Seinäjoki 1915 = Tampere Tätä veturia ei myöskään korjattu Viiprin konepajalla, kuten moni muu G1-2 Kattilakorjausten mukaiset ajat ja paikat (rekisteri on ruotsinkielinen): 1896 = Winterthur (uusi, SVR:n kattilanumero 196) 1900 = Nikolaistad (Vaasa) 1904 = Nikolaistad 1906 = Nikolaistad 1910 = Nikolaistad 1914 = Nikolaistad (kattilalle uusi numero 9610) 1917 = Åbo (Turku) |
|
| 30.07.2024 17:46 | Eero Aro: | Minulla olevaan pienikokoiseen kopioon on vaarini kirjoittanut lyijykynällä numeron 196 sekä hytin kylkeen, että kuvan keskelle alareunaan. Mahtaisiko alkuperäisestä kuvasta erottua veturin numero? Sitä pitäisi mennä syynäämään UPM:n arkistoon. Veikko Ahvenaisen kirjassa on toinen, hieman eri kulmasta otettu kuva samasta junasta, mutta saamastani kopiosta en pysty erottamaan yksityiskohtia. |