??.??.???? / Hopealinja
??.??.???? Juuri kun sain tarkennettua kauempana näkyvään junailijaan työntyi esiin toinen, ja kohta ylimäinen kipparikin, joka ryhtyi heti säätämään. Mikähän oli hätänä? Oli arvoitus.
Kommentit
| 21.05.2017 13:43 | Hannu Peltola: | Hätätilanteen luonnetta en osaa arvata, mutta paikka voisi olla Aulangon sillat Hämeenlinnassa ja aika helmipeltien perusteella ennemmin 1970-lukua kuin vuosi 1980. | |
| 21.05.2017 13:49 | Mikko Nyman: | Aulangon siltojen pohjoispää ja Hopealinjan seisake on kyseessä, taitaa tuossa näkyä hivenen puulaituriakin. | |
| 21.05.2017 13:52 | Juhana Nordlund: | Erääseen aikaan P 67 pysähtyi kyseisellä seisakkeella. Mahtaako olla sitten juuri tästä kysymys tässä kuvassa, siitä ei minulla ole varmuutta. | |
| 21.05.2017 19:48 | Reino Kalliomäki: | Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. ! Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys. |
|
| 22.05.2017 09:34 | Jorma Toivonen: | Ilmeisesti yritetään "passailla" viimeistä vaunua lyhyelle laiturille. Lähin junailija näyttää käsiopasteita kuvaajan takana olevan veturin kuljettajalle. | |
| 22.05.2017 10:16 | Rainer Silfverberg: | Siis pysähtyivätkö kaukojunat Aulangolla/Hopealinjalla ihan aikataulun mukaisesti vai vain silloin kun otettiin jotain julkimoita kyytiin? | |
| 22.05.2017 10:32 | Heikki Kannosto: | Aamupikajuna P 67 pysähtyi seisakkeella useampanakin kesänä 1950-60-luvuilla lähinnä kai jättämään Aulangolle meneviä matkailijoita. Vesibussimatka Aulanko / Hopealinja - Toijala lienee sisältynyt myös useampaankin rengasmatkaan. | |
| 22.05.2017 10:57 | Jorma Rauhala: | 1. lk:n vaunu on viimeisenä junassa ja siinä todennäköisimmät laivaan vaihtajat, viime vuosinaan etenkin ulkomaalaisia. Hopealinjan seisakkeelta on kävely-yhteys Hopealinjan laivaan, joka saapuu hetken kuluttua matkallaan Tampereelle. On totta, että sen jälkeen Hopealinjan laiva pysähtyy seuraavan kerran Aulangon (hotellin) laiturissa, jonka niminen tämä laituri ei ole, vaan matkustajat tekevät laivalla risteilyn Tampereelle ja palaavat iltajunalla sieltä Helsinkiin. Tavanomainen Rengaslippu-matka. Hopealinjan seisakkeella vain matkustajien jättö purjehdusaikaan. Kuljettajalla on tieto viimeistään Hämeenlinnassa Hopealinjan pysähdystarpeesta. | |
| 22.05.2017 12:24 | Niila Heikkilä: | Pystyikös tätä rengasmatkaa tekemään aikoinaan toisinkin päin? Eli junalla Tampereelta Hämeenlinnaan ja sieltä vaihdolla lyhyt nykäisy Aulangon silloille. Kuulostaisi jotenkin loogiselta markkinoida/myydä rengasmatkaa myös Tamperelaisille. Tosin rengasmatkahan onnistuu tänäkin päivänä kun kävelee asemalta suoraan Hämeenlinnan laivarantaan. | |
| 22.05.2017 12:31 | Jorma Rauhala: | Tuollaista väärin tehtyä Rengasmatkaa ei ollut. Mutta eihän mikään olisi estänyt ostamasta menolippua Tampereelta Hämeenlinnaan + menolippua Hämeenlinnasta Hopealinjalle + laivalippua Hopealinjalta Tampereelle. Siinä ei olisi ollut mitään tarjoushintaa, vaan hinta olisi ollut "suolaisempi", sillä Rengasmatkaan tietenkin sisältyi hyvä tarjoushinta. Helsingin lippulaivajunasta klo 10.00 ei ehtinyt kävellen Hämeenlinnan satamaan, siksi pysähdys sillankorvassa. | |
| 22.05.2017 12:36 | Heikki Kannosto: | Tuo olisi kai onnistunut matkailupiletilläkin aavistuksen verran edullisemmin. | |
| 22.05.2017 12:58 | Rainer Silfverberg: | Siis tämä kuva ei voi olla 1960-luvulta koska pylväät ja ajolangat ovat jo olemassa! Voi kyllä olla vuosi tai juuri ja juuri pari vuotta ennen Hki-Seinäjoki sähköliikenteen alkua 1975. Mutta jos Huru-vetoisen yli 10 vaunuisen junan piti pysähtyä jollain seisakkeella niin aika löysä aikataulu sillä on täytynyt olla! Milloin rengasmatkoja myytiin viimeisen kerran? Mulla on sellainen käsitys että ei enää 1974 kun itse rupsein matkustamaan eri puolella Suomea junalla omin päin. |
|
| 22.05.2017 14:49 | Jorma Toivonen: | Seisake perustettiin 1.6.1953 nimellä Aulanko, joka muutettiin Hopealinjaksi 30.5.1960 alkaen. Tuo pysähtymiskäyttäytyminen ei ollut ihan niin yksioikoista kuin ylempänä annettiin ymmärtää. Pohjoiseen matkaava pikajuna pysähtyi seisakkeella tarvittaessa vain ensimmäisenä kesänä (1953), ja sen jälkeen kesäaikana aina, viimeisen kerran 24.8.1981. Joinakin ensimmäisinä kesinä aamun pikajunapysähdyksiä oli kaksikin päivässä. Syksystä 1965 alkaen seisakkeella pysähtyivät myös arkisin kulussa olleet henkilöjunat, lätät. Ne pysähtyivät vain tarvittaessa: pohjoisen suuntaan iltapäivällä (viimeisen kerran 27.5.1972), ja etelän suuntaan aamuisin (30.5.1970). Terv. SKS. Myös kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/24915 kommenteista löytyy tietoa Hopealinjan seisakkeesta. |
|
| 22.05.2017 18:25 | Petri Nummijoki: | Hr12-veturin 2241 vetämästä 11-vaunuisesta Hopealinjassa pysähtyvästä P67:stä löytyy kulkuaikamittaus täältä: http://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/1968.0617%202241%20P67%20Hki-Tpe.png Aikataulun suhteen ei näytä olleen ongelmia, koska Tampereella oltiin yli 3 min etuajassa. Ei aikataulu (2 h 38 min Helsingistä Tampereelle) silti mikään kovin löysä ollut, koska junalla oli 5 välipysähdystä ja Helsinki-Riihimäki-välillä oli ratatöiden vuoksi useita tilapäisiä nopeusrajoituksia. |