??.??.1911 / Helsinki, Kulosaari
??.??.1911 Kulosaaren raitiovaunuliikenteen ensi aikoja. Raitiovaunuliikenne Kulosaareen alkoi marraskuussa 1910. Raitiotien rakensi ruotsalainen ASEA-yhtiö ja liikennöimisestä huolehti Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtio (HRO) vanhoilla Kummer-vaunuilla. Vaunut kuljetettiin vetten yli Brändö-höyrylautalla, kun Helsingin kaupunki oli kieltänyt sillan rakentamisen. HK:n kuvatekstistä huolimatta Kummer-vaunu vasemmassa kuvassa on ajamassa lautalta maihin: Lautta on vaunun takana (sen pään molemmat pelastusrenkaat näkyvät) ja vaunu ajaa tännepäin (ks. virroittimen asento). Vaunusta ei kovin tarkkaan yksityiskohtia näy, mutta jotakin kuitenkin: 2-akselinen, lyyra-virroitin ja jokin kilpikin siinä näkyy olevan. Helsingin Kaiku Pääsiäis-numero N.ot 5/6 15.4.1911, s. 63 Samalla sivulla on kuva myös Brändö-höyrylautasta.
Kommentit
| 19.08.2018 23:58 | Heikki Jalonen: | Tuo Kulosaaren raitiotielautta olisikin aivan oman juttunsa arvoinen. Suomessa ainutlaatuinen ratkaisu, eikä maailmallakaan mikään yleinen vaikka toki niitä olikin. Sattuuko kellään olemaan tiedossa, onko tuosta lautasta saatavilla minkäänlaista kirjallisuutta tai muuta valmiiksi purtua aineistoa? Kuvan päiväys on ehkä vähän vinossa. Lunta on elokuuksi melko paljon. Kuvateksti antaa ymmärtää, että vaunu olisi siirtymässä lautalle. Mutta kumpaa vaunu oikeastaan kuvassa tekee: siirtyy lautalle vai pois sieltä? Ymmärtääkseni Kulosaaren linjalla oli alusta alkaen kääntösilmukat jolloin vaunu kulki aina etupää (virroitin) edellä? Kuvassa näkyvät selvästi kalturin korkeutta säätelevät köysi-ketjumekanismit. Lautan korsteeni on puolestaan selvästi loitompana kuvaajasta, kuvaaja olisi siten ollut laiturin puolella kuvaa ottasessaan. Ajojohtimena näyttäisi olevan kiinteällä maalla olevien pylväiden kannattelemiin vaijereihin ripustettu häntä - itse lautalla ei siten tarvittu ajojohdinjaksoa. Matkustavaisen yleisön ja henkilökunnan turvallisuuttakin on ajateltu: komea Autolux-öljykaasulamppu luo valoa pimeälle laiturialueelle. Lautan kulkuvalo on myös omassa mastossaan, jollainen tavallisesti sijaitsi aluksen keulan tuntumassa, tuo lyhty vaikuttaisi valkoiselta etusektorilta. |
|
| 20.08.2018 00:13 | Heikki Jalonen: | Jatkokysymyskin heräilee: oliko Kulosaaressa sittenkään kääntösilmukoita, vai oli tuo Kummer-vaunu kaksipäinen? ja virroitin ajosuunnan mukaan käännettävä? Kuka tuntee tarkemmin? | |
| 20.08.2018 06:04 | Arto Hellman: | Oli kaksisuuntavaunu! | |
| 20.08.2018 06:24 | Juhana Nordlund: | Kuvan vaunu on kaksisuuntavaunu. Vaunun varmaa ajosuuntaa kuvaushetkellä ei välttämättä voi päätellä, mutta luonnolliselta tuntuisi se että vaunu lähestyisi kuvaajaa. Kummereissa oli alun perin trolleytyyppinen tankovirroitin, joka käännettiin silmukattomissa päissä. Kuvaushetkellä vaunussa tosiaan oli kaari- eli lyyravirroitin. Virroitinmuutos liittyi kantakaupungin rataverkoston kaksiraiteistamiseen. Kulosaaressa oli ainakin myöhemmin silmukka, mutta kuvaushetkellä välttämättä ei. Kulosaareen on liikennöity laajasti yksisuuntaisillakin vaunuilla, jossa ovetkin oli vain toisella sivulla. Mutta niin on tehty vasta paljon tämän kuvan ottamisen jälkeen. Suomen Raitiotieseuran sivuilla on aika mukavasti tietoa Kulosaaren raitiotiestä ja toisaalta Kummer-vaunuistakin. Suosittelen tutustumaan. Tässä yksi artikkeli vanhasta osiosta koskien Kulosaaren raitiotien historiaa: https://www.raitio.org/vanhasivusto/historia/kulosaar/sivu1.htm |
|
| 20.08.2018 08:59 | Erkki Nuutio: | Markus Räsäsen siisti kirja Kulosaaren raitiotie (HKM, 2007, 96 s.) antaa lautan tiedot, kuten valmistajan Kone- ja siltarakennus Oy:n. | |
| 20.08.2018 12:28 | Kurt Ristniemi: | Brändö-höyrylautan kuva on samalla Helsingin Kaiku -numeron sivulla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872644?page=17 Lisää kuvia lautasta on esim. - SRS:n sivulla https://www.raitio.org/vanhasivusto/ratikat/helsinki/muut/lautta.htm - Finna: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000vsi - Helsinkikuvia: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=kulosaaren%20lautta&page=4 Nämä samat kuvat ja lautan kuva: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/brandosparv.jpg Virroitin oli vaunun keskellä ja se laahasi ajosuunassa 'myötäkarvaan'. Niinpä vasemmassa kuvassa vaunu on tulossa kohti kuvaajaa ja oikeassa menossa kuvaajasta poispäin. Vasemmassa kuvassa vaunu on tosiaankin siirtymässä höyrylautalle. Vasemmalla näkyvä skorsteeni ei ole lautan, sillä lautan skorsteenit olivat keskellä lauttaa, vaununsijan kahta puolta. Lauttaratkaisu oli pakon sanelema, kun Helsingin kaupunki ei suostunut sillan rakentamiseen. Esikuva saatiin ilmeisesti Tukholmasta, jossa pohjoinen Lidingön raitiotie käytti lauttaa. https://bussochsparvagn.ifokus.se/articles/50ec5c05d3b4fd069503b94a-farjetrafiken-mellan-stockholm-och-lidingo |
|
| 20.08.2018 19:35 | Heikki Jalonen: | Erkki, kiitos kirjavinkistä! Hankittava on. Mutta vielä tuosta lautalle menosta vai poisajosta: juuri vaunun kohdalla vasemmalla puolella näkyy lautalle kuuluva kulkuvalolyhty pylväineen. Niistä muutamista kuvista, joita lautasta löysin käy ilmi, että po. mastot olivat lautan molemmissa päissä, oikealla kyljellä. Ja niiden antama (valkoinen) valo antaa kulkusuuntaan, ei taaksepäin. Sivukulkuvalot olivat kansirakennuksen katoilla; tavalla tai toisella ajosuunnalla vaihdettavat. Siten, lautan edellä kulkenut pää olisi juuri vaunun kohdalla, vaunu on siis noin puoleksi lautalla ja puoleksi kalturilla. Ja virrottimen perusteella ajosuunta on tosiaan kuvaajaa kohti; myös kuljettajalta vaikuttava herra on ohjaamon hämärissä hahmotettavissa. Lautalla itsellään ei ollut tuon näköistä korkeuserojen tasausjärjestelmää, kalturit mekanismeineen (joihin nuo suuret taittopyörät kuuluvat) olivat laiturin puolella. Lautassa oli ohjaamot molemmissa päissä, diagonaalisesti kulkusuuntaan nähden oikealla kyljellä. Lähempi ohjaamo näkyykin kuvassa, pelastusrengas etuseinässä roikkuen. Korsteeneja oli tosiaan kaksi rinnakkaista, kuin Mississippin jokilaivassa konsanaan. Ja toisen näkymättömyys hämää. Mutta, kyllä se toinenkin siellä taitaa olla, siellä virrottimen nivelen takana kurkistellen. Ja sanotulla sijoituksella näkysissä olevan korsteenin paikka täsmää täydellisesti radan suhteen. On tottakai mahdollista, että kuvaa on retusoitu eli jotain lauttaan kuuluvaa on kadonnut kuvasta. Virrottimen suunta ajettaessa on tosiaan myötäkarvaan. Aivan erikoisesti silloin, kun eteen saattaa tulla vaunua paiskovia heittoja tai tehon tarvetta - kuten juuri tuossa kalturin mäessä on tilanne. Näiden seikkojen pohjalta tulkitsen edelleen, että vaunu on ajamassa pois lautalta, ei lautalle. Josko asialla nyt enää 117 vuotta myöhemmin on niin suurta merkitystä - paitsi tietysti kiinnostavana teknisenä kuriositeettina. Ja muistutuksena siitä, että painetussakin sanassa oli vihreitä... |
|
| 20.08.2018 19:53 | Jyrki Längman: | Kääntösilmukka Kulosareen rakennettiin vasta vuonna 1945 eli reilu viisi vuotta ennen raitioliikenteen lakkautusta Kulosaareen | |
| 20.08.2018 21:56 | Heikki Jalonen: | Vihreitä sattuu. Kulkuvalomastot olivat kulkusuunnassa katsottuna vasemmalla kyljellä, kirjoitin edellä hieman epäloogisesti. Kaksisuuntaisista aluksista - samoin kuin junanvaunuista - puhuttaessa pitää olla määrittelyissä huolellinen. Muuten tulkinta harhautuu. Ja kuvakin on vasta noin 107 vuotta uusi, lisää vihreitä; woe is me... | |
| 21.08.2018 08:05 | Kurt Ristniemi: | Kun riittävästi esittää todistusaineistoa, niin jopa minä saataan pyörtää pyhät puheeni. Heikki siinä onnistui: Vasemmassa kuvassa vaunu todellakin on ajamassa pois lautalta. Sillä vaunun takanahan näkyvät mm. lautan pään molemmat pelastusrenkaat. Ja vaunun ajosuunta on virroittimen asennosta päätellen tänne päin. HK:n toimittaja erehtyi kuvatekstiä laatiessaan ja minä olin kyllin hyväuskoinen häntä uskomaan. My bad! |
|
| 21.08.2018 11:45 | Heikki Jalonen: | Sanomalehtityössä tapahtuu virheitä, ihmisten toimintaahan sekin on. On erittäin luultavaa, että valokuvan ottaja ja kuvatekstin kirjoittaja ovat eri henkilöitä. Noiden aikojen valokuvaaminen oli raskasta erikoismiesten hommaa eikä mitään kevyttä kuvajournalismia. On jopa varsin mahdollista, että kuva on jonkun kolmannen osapuolen (nykyisin puhuttaisiin freelancerista) ottama, johon toimittaja on sitten toimituksen mukavassa lämmössä (talviset olot suosivat sisätyötä...) sentannut tekstin. Paikalla itse käymättä ja ehkä vain kuvaajan suulliseen mainintaan tukeutuen. Puutteelliset kuvausmuistiinpanot olivat (ja ovat yhä edelleen) lehtityön eräs virhelähde. |