??.??.1935 / Tarkennusta kaivataan
??.??.1935 Ilmeisesti lautatarhan rata mutta missä ja milloin
Kommentit
| 31.01.2020 19:45 | Esa J. Rintamäki: | Naisten/tyttöjen muodista päätellen kuva on 1930 - 40-luvulta. | |
| 31.01.2020 21:50 | Lasse Reunanen: | Jonkun sahan lautatarhalta. Aikana ennen trukkeja lautojen kuljetus hoidettiin kapearaiteisilla käsin työnnettävillä rullavaunuilla. | |
| 31.01.2020 22:28 | Raimo Harju: | Mitäs Esa pidät naisten/tyttöjen nykymuodista. | |
| 01.02.2020 01:36 | Reijo Salminen: | Tämä tuli heti Mieleen: https://youtu.be/l5nDTqzFCS0 | |
| 01.02.2020 04:06 | Esa J. Rintamäki: | Raimo, kunhan jotain on heillä päällään. Ettei tarvitse pylly paljaana kulkia... | |
| 01.02.2020 10:22 | Erkki Nuutio: | Mikä tällainen "lautatarha" on, jossa lyhyitä parruja on harvakseltaan päällekkäin? Eihän tuollainen kasa edes voi pysyä kasassa. Rakennusalan velhot, mistä oikein on kyse? |
|
| 01.02.2020 10:36 | Kari Haapakangas: | Eikös ne ole taapeleissa kuivumassa, siksi tuollainen harva ladonta, jotta tuuli kuivattaa, ja katto päällä, jotteivat kastu. Ja kuten kuva todistaa, kyllähän nuo pystyssä pysyvät. | |
| 01.02.2020 11:33 | Kurt Ristniemi: | Kyllä minä tuon 1950-luvulle ajoittaisin. Näyttää niin lapsuuteni ajan hius- ja vaatemuodilta. | |
| 01.02.2020 13:22 | Lasse Reunanen: | Taapelin perustus on oltava riittävän korkea, ettei maakosteus nouse puuhun. Perustus tehtiin noista lyhyistä puista ristiin latomalla. Lautatarhan pohja ei yleensä ollut sen kummemmin tasoitettu, niin tuollaisella taapelin perustuksella taapeli saatiin suoraan ja se kesti pystyssä. Taapeliin oli latoessa jätetty hormit, jolloin korkeaan taapeliin tuli veto ylöspäin puun kuivumisen nopeuttamiseksi. Tulipalotilanteessa tuollainen taapeli on mahdoton sammuttaa. | |
| 03.02.2020 14:32 | Esa J. Rintamäki: | Hei Kurt! Christian Dior lanseerasi 1947 uuden naisten muodin, nimellä New Look. Siinä yläosa oli vartalonmyötäinen ja hameosa leveä. On täysin mahdollista, että Suomi kulki asian suhteen jälkijunassa, johtuen sotien aiheuttamasta ankarasta pulakaudesta. | |
| 03.02.2020 17:55 | Tauno Hermola: | Vartsalan Sahan infotaulussa vaunut.org/kuva/117363 on yhdessä kuvassa (ei toki erotu tuosta vorgin kuvasta) vähän samannäköisiä pinoja ja kuvatekstinä "Klantin purkauspaikka vuonna 1924. Taka-alalla pliittipuita ja taaimpana pliittitornit" Klantti, pliitti, siis mitä? ;) | |
| 03.02.2020 18:08 | Lasse Reunanen: | Jossain murteessa pliitti on lieden tulipesä. Olisiko pliittipuut esim. pintalaudousta pätkittyjä pieniä polttopuita puulieteen? | |
| 03.02.2020 18:27 | Rainer Silfverberg: | Vaatteet, ainakaan aikuisten, eivät missään nimessä ole 50-luvun mallisia, vaan aikaisempia. Vaikka pula-aika vaikutti talouteen vielä 1950-luvulle, niin naiset seurasivat muotia ja ompelivat itse ajanmukaisia leninkejä. Myös olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta miss universumiksi 1952 vaikuttti siihen ettei sen jälkeen haluttu esiintyä 1930-40 luvun vaatteissa enää. | |
| 03.02.2020 23:28 | Petri P. Pentikäinen: | Sievästi naulattu kiskot "lankkulattiaan". Kyyveden Sahalla Haukivuorella oli rata kiinnitetty pölkkyihin. http://vaunut.org/kuva/109877 | |
| 04.02.2020 01:00 | Tauno Hermola: | Eljas kirjoitti Vartsalan sahaa koskevassa keskustelussa "Kuvan vuonna 1912 vaunuja siirrettiin ilmeisesti ihmisvoimin, kun ei näy lankutusta hevosta varten" eli hevosvetoisilla radoilla piti ilmeisesti olla tuollainen tasainen "lankkulattia". | |
| 04.02.2020 15:06 | Reino Kalliomäki: | Lankutus tehtiin vain tarpeen mukaan. Jalan vetäville, tai työntäville. Silloille, nostoille, ja kuvan tapauksessa, kun koko raiteisto on nostettu. Hevonen ei kuulemma astunut vaihteissakaan risteäville kiskoille, ja veto tehtiin toisinaan raiteen ulkopuolelta. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10556.0.html Hevoslankutus on tukevaa, ja usein kuluneen näköistä. "Klantti" tuo mieleen kantapalan. "Pliitti" on outo, torni taas viittaa hakkeeseen. |