??.??.1924 / Helsinki, Helsinki Sörnäinen
??.??.1924 Oikealla satamaradan raiteistoa ja vasemmalla raitiotie Kulosaareen
Kommentit
| 16.11.2020 13:23 | Erkki Nuutio: | Kuvauspaikka ja suunta löytyy hyvin tästä kartasta: http://www.vaunut.org/kuva/34639?paik=Helsinki+S%C3%B6rn%C3%A4inen Kannattaa tulostaa kartta ja kääntää se päälleen. Kuvauskohta on silloin vasemmassa laidassa keskikorkeudella. Jos oheinen kuva jatkuisi vähän oikealle näkyisi VR:n raiteen oikealla puolella kaupungin (Vallilan) suunnasta tuleva raitiotie, joka kuvassa on jo kääntynyt tiukan 90 asteen mutkan ja tasoristeyksen avulla kohti Kulosaarta. Masut, eli vuodesta 1929 lähtien Suomalainen Shell Oy:n säiliöt ja varastorakennukset näkyvät kartassakin mutkan kohdalla. Masut/Shell -nimenmuutos ajoittui ehkä osaksi vuoteen 1929 siksi, että ehkä kilpailijaksi pelätty Suomalainen Nafta Oy perustettiin vuonna 1929. Etualalla lienee TT-Ford 1923/24 vaiheilta: https://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Model_TT . Kaukana taustalla lienee Kaasulaitoksen rakennuksia. |
|
| 17.11.2020 10:16 | Erkki Nuutio: | Mainiosta kirjasta 75 vuotta Shellistä (1986, 143 s.) voi lukea mm. jatkovaiheista, kuten Laajasalon varastosta: Alue ostettiin Sörnäisten varaston ulkosatamaksi. Öljy alkoi tulla säiliölaivoilla, jotka uivat 27-30 jalkaa syvässä, mutta Sörnäisten satamassa oli vettä vain 19 jalkaa. Laajasalon ulkosataman rakentaminen paljaille kallioille aloitettiin 1926. Rakentaminen oli hidasta. Kaikki niitattiin käsin. 1927 valmistui kaksi säiliötä ja kolmas 1928. Se vietiin 1940/41 Petsamoon, ja jäi sinne. 1940-luvun puoliväliin asti Laajasaloon ei ollut ajokelpoista tietä. Avoveden aikana vietiin sieltä laivoilla tavara rannikkoja pitkin ympäri maan ja Saimaan kanavan kautta sisämaahan. Joulun aikoihin kävi viimeinen avomerilaiva, ja silloin täytettiin säiliöt reunojaan myöten. Jään alkaessa kantaa avattiin autoliikenne jäätä pitkin Kulosaaren kärkeen sekä Katajanokalle. Sörnäisten ainoasta bensiinisäiliöstä oli myyty tavaraa koko kelirikkojan, ja oli jo kiire saada täydennystä. Kun jää oli heikointa laiturin vieressä, vedettiin putket 50-60 metrin päähän jäälle. Eräänäkin tavena kuljettiin näin 2200 tonnia. Säiliöautoihin mahtui keskimäärin 1900 litraa. |