??.??.1961 / Kouvola, Kouvola asema
??.??.1961 Kouvolan aseman sisätiloja 1961 leimatussa postikortissa
Kommentit
| 04.01.2022 22:03 | Erkki Nuutio: | Kuin Lontoon Euston miinus miljoonia asukkaita. Eliittimme ja useimmat meistä ovat Helsinki- ja Bryssel- ja himmelikeskeisiä. Eivät uskalla vaikka valtaosa maasta taantuu. Pahinta on, että paikallinenkin räyhäkkyys on polkeutunut maahan. Taisi olla Hitler, jopa myös Stalin - jotka kunnioittivat ja pitivät Suomea pohjolan johtavana maana. Pyrkimys sellaiseksi olisi meille kauhean pelottava ajatus. Räväkkyys on kuitenkin kaiken menestyksen edellytys ja koulutus ilman irtiottokykyä ja -halua vie vain hiljalleen alaspäin. |
|
| 04.01.2022 22:49 | Juhani Pirttilahti: | Euston-vertaus on mainio! Sitähän tämä on arkkitehtuuriltaan. | |
| 04.01.2022 23:51 | Reijo Salminen: | Mitähän tätä tehdessä on mahdettu ajatella? | |
| 05.01.2022 04:12 | Esa J. Rintamäki: | Jaa-a, Reijo. Kun vertaa tätä Kouvolan vanhaan asemaan, niin perinnetietoisuus ei ehkä tuohon aikaan juolahtanut kenenkään mieleen? Uusi asema = dynaamista nykyajan kovavauhtista edistystä? Siinä ei Knut Nylanderin koristeleikkausinnovaatiot enää paina. Funktionalismin (=toiminnallIsuuden) ja teollisen rationalismin aikakausi on kestänyt jo vuosikymmeniä, että ihmekös tuo sitten on? |
|
| 05.01.2022 08:59 | Olli Keski-Rahkonen: | Kouvolan (aseman) ulkoasusta en niin perusta, mutta sisältähän tämä näin uudenkarheana on oikein hieno palmuineen kaikkineen! | |
| 05.01.2022 09:44 | Rainer Silfverberg: | Kouvolan rautatieasemarakennus oli kaikilla mittareilla komeampi kuin Helsingin Seutulan lentoasemarakennus samaan aikaan 1960-luvun alussa! | |
| 05.01.2022 11:01 | Petri Nummijoki: | Kouvolan vanhalla henkilöasemalla ongelmana oli ratapihan kapeus ja suorastaan vaarallisen ahtaat laiturit eikä laajentamiseen mahdollisuuksia, koska vanha asemarakennus oli tiellä. Jotain asialle oli varmaankin syytä tehdä. Muutenkin 50-luvulla oltiin huolissaan asemarakennuskannan ikääntymisestä ja Kouvolan piti olla ensimmäinen askel uudistusten tiellä. Tehtiinhän tämän jälkeen muutaman muunkin risteysaseman uudistus (Toijala, Seinäjoki, Pieksämäki). Aseman tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä mutta antaisin arvoa sille, että tuohon aikaan sentään asemarakennuksia pidettiin välttämättöminä ja yleisöä yritettiin palvella. Nykyään isotkin asemat alkavat olla operaattorin tarjoamien palveluiden puolesta seisakkeen tasoa. Ei ole lipunmyyntiä, matkatavarapalveluita tai ylipäätään ketään, joka osaisi edes neuvoa, jos joltain oma tieto loppuu. | |
| 25.03.2024 18:26 | Jarno Piltti: | Miten tuo palmu suhtautuu rautateiden keskuspuutarhatoiminnan 150-vuotisjuhlaan? |