08.07.2008 / Kirkkonummi, Luoma (uusi)
08.07.2008 Ic2 137 Rantaradalla Luomanseisakkeen kohdalla matkalla kohti Turkua
Kommentit
| 06.07.2010 10:39 | [Tunnus poistettu]: | Tässä oli toistakymmentä vuotta Suomen raja ja vartioasema... | |
| 06.07.2010 11:14 | Teppo Niemi: | Nyt ei taida Jokisen Karin ajanlasku ihan täsmätä omaani. Milloikas Porkkala palautettiinkaan? Ja kummallakos puolen sitä silloista vuokra-alueen rajaa oltaisiin? | |
| 06.07.2010 11:33 | [Tunnus poistettu]: | Palautushan oli vuonna 1955 eli Jupiseva Ukkohiisi oli vielä presidenttinä ja Urkki ministeri vain... (tosin pääsellainen). Luomassa oli Suomen rajavartioasema ja passintarkastus eli rajan voidaan katsoa alkaneen tästä. Mietipä, viisastelija, tätä knoppia: millä tavoin toisen pään vastaava asema liittyy myöhempään kahden kauden presidenttiin? | |
| 06.07.2010 15:01 | Valtteri Keski-Säntti: | Tämä seisake oli kyllä Porkkalan puolella rajaa. Silloinen Luoman seisake sijaitsi suurinpiirtein tämä suoran päässä rajan ollessa myös siellä. | |
| 06.07.2010 15:26 | Topi Lajunen: | Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_vuokra-alue) kertoo, että palautus tapahtui vuonna 1956. Palautuksesta sovittiin kylläkin jo vuoden 1955 puolella. Vuokra-aika kun alkoi vuoden 1944 syksyllä, niin kyllä Jokisen ajanlasku täsmää, vaikka muut faktat eivät täsmäisikään. :) | |
| 06.07.2010 15:42 | Teppo Niemi: | Eipä taida Valtterin tiedot sopia yhteen M. Nummelinin kirjoittaman Rantarata kirjan kanssa. Karttakeskuksen julkaisemassa liikennepaikkoja esittelevässä kirjassa on kartta, josta näkyy Porkkaln vuokra-alueen raja. Luoman laiturihan sijatsi rajavyöhykkeen ulkopuolella. Ja mitä Kari knoppailee, niin tarkoittanee silloisen presidentin kesämökkiä Ingaskila-joen varrella. |
|
| 06.07.2010 15:58 | Valtteri Keski-Säntti: | Raja näytti tosiaan menevän lännempänä. Jäi tämä kuitenkin Porkkalan puolelle. :) | |
| 07.07.2010 11:47 | Teppo Niemi: | Rajahan sijaisi likimain junan viimeisen vaunun paikkeilla ja oli n 45 asteen kulmassa rataan nähden. | |
| 18.03.2017 14:31 | Esa J. Rintamäki: | Porkkalan vuokra-aika näkyy vieläkin esimerkiksi Kirkkonummen rakennuskannassa. Siellä kun jäi sodanjälkeinen rakennusbuumi kokematta, niin kanta käsittää vain hirveän vanhaa (aatteen miehen aikaansaannoksista huolimatta) ja hirveän modernia., piirre jota ei juuri muualla näy.("Hirveän"-sanan käyttö on asian kuvaamisen tehostamista.) | |
| 18.03.2017 17:08 | Kari Haapakangas: | Viidenkymmenen vuoden vuokra-ajalla alue olisi palautunut Suomelle 1994, joten sinänsä toistakymmentä vuotta sitten olisi VOINUT pitää paikkansa. Paitsi että huomioiden YYA-sopimuksen antaman esimerkin olisi sitä kuitenkin joskus seitkytluvulla pidennetty kymmenellä tai kahdellakymmenellä vuodella. Jolloin se epämieluisan vuokralaisen häätö olisi voinut olla aivan viime vuosina (kauhistuttava ajatus). | |
| 18.03.2017 19:47 | Niila Heikkilä: | Rintamamiestaloja rakennettiin 1950-luvun puoliväliin asti. Voisi kuvitella että se sukupolvi joka Porkkalasta joutui lähtemään, ja elämää piti järjestellä rakentamalla uusi talo, ei välttämättä enää palattuaan, jos palasi ollenkaan, ryhtynyt välittömästi uuden talon rakennustöihin. Kun paluumuuttajat olivat asettuneet takaisin ja korjattavissa olevat talot oli korjattu, 60-luku kolkutteli jo ovella. Silloin ei tosiaan enää rintamamiestaloja rakennettu, vaan modernimpaa tyyliä. Ilmeisen moni Porkkalasta lähtenyt palasi takaisin, koska alue ei ollut missään maan äärissä vaan suhteellisen lähellä pääkaupunkia. Joskaan vielä 50-luvulla agraaritalouden ollessa pääelinkeino ei Helsingin läheisyys vielä merkannut samalla lailla kuin nykyään. Mikäli Porkkalan vuokra-aika olisi viivähtänyt aivan sopimuksen loppuvuosiin, luultavimmin palautus olisi toteutunut luonnostaan samoihin aikoihin kun Baltian maat itsenäistyivät ja N-liitto hajosi. Eli joukot olisivat poistuneet muutamassa vuodessa sen jälkeen. Vuosi olisi voinut hyvinkin olla juuri 1994. | |
| 18.03.2017 19:56 | Esa J. Rintamäki: | Porkkalan palautuksen yksi näkökohta oli, paitsi Stalinin kuolema 1953, myös satelliittitekniikan kehittyminen. Tämän myötä länsi sai tietää entistä tarkemmin varustuksista, joukkojen sijoituksista, lentokentistä ym. Suomenlahden sulkeminen välillä Porkkala-Viron rannikko ei enää neuvostojohdon mielestä vastannut alkuperäistä tarkoitustaan. Sotamateriaalin ikääntyminenkin saattoi vaikuttaa. Puhumattakaan sitten N-liiton ulkoisesta maineesta... | |
| 18.03.2017 20:06 | Perttu Karttunen: | Mitenkään kuvaan sinällään liittymättä mutta rintamamiestaloihin liittyen kylläkin, itse asun rintamamiestalossa jonka mun isovanhemmat rakensi 1954 valmistui tämä. | |
| 18.03.2017 21:37 | Petri Nummijoki: | En tiedä satelliittitekniikasta, kun se oli 1955 vasta paremminkin ajatusasteella. Mutta muun asetekniikan kehittyminen saattoi vaikuttaa Stalinin kuoleman ohella. Eiköhän tärkein syy Porkkalan palautukseen ollut silti pyrkimys kiillottaa Neuvostoliiton ulkoista näyteikkunaa. | |
| 19.03.2017 03:34 | Esa J. Rintamäki: | Korjaan: TIEDUSTELUTEKNIIKAN. Vrt. Lockheed U-2 esimerkiksi. | |
| 19.03.2017 11:12 | Rainer Silfverberg: | NL luopui Porkkalasta mm siksi että oli sopinut USA:n kanssa että USA lakkauttaa samaan aikaan tukikohdan Turkissa Mustanmeren rannalla. Myös ohjusteknologialla oli merkityksensä että katsottiin ettei ole pakko enää pitää tukikohtaa Suomessa. | |
| 19.03.2017 11:34 | Petri P. Pentikäinen: | Porkkalan palautus ei ollut sotateknologinen, vaan poliittinen toimi. Pääministeri Urho Kekkosen osuus oli merkittävä ja kiistaton. Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Viktor Lebedev otti asian ensimmäisenä esille Kekkosen kanssa elokuussa l955, ja vasta sen jälkeen Paasikiven kanssa. Neuvostoliitto oli jo aiemmin, toki omista valtapoliittisista lähtökohdistaan esittänyt, että suurvallat luopuisivat rajojensa ulkopuolella sijaitsevista tukikohdista. Neuvostoliittoa huolestutti myös Suomen pyrkimys vahvistaa pohjoismaisia suhteita, jonka se katsoi vievän maatamme länttä kohti. Näiden jännitteiden keskellä pääministeri Kekkonen toimi liennyttävänä ja sovittelevana, lähestyvästä presidentinvaalista huolimatta - tai sitten siitä johtuen. Tämän tietäen Neuvostoliitto lähestyi Porkkala-asiassa ensimmäisenä nimenomaan Kekkosta. Paasikivi myös halusi Kekkosen mukaan Moskovaan neuvottelemaan asiasta, joka olisi kuulunut ensisijaisesti presidentille. Käytännössä Neuvostoliitto sitoi Porkkalan palautuksen YYA-sopimuksen jatkamiseen. Porkkalan palauttaminen oli myös Paasikiven ja Kekkosen asettama ehto tälle. Kekkonen piti esillä myös Karjalan palauttamista, mutta olosuhteet eivät mahdollistaneet sen tuomista vuoden l955 neuvotteluihin. Porkkalan luovutuspöytäkirjan allekirjoitustilaisuudessa 26.l.l956 lausui Neuvostoliiton l. varapääministeri Pervuhin: "Tässä yhteydessä sallinette tuoda julki tunnustuksen Suomen maineikkaalle valtionpäämiehelle Herra Presidentti Paasikivelle, ja samoin Herra Pääministeri Kekkoselle, joiden taholta Neuvostoliiton hallitus on aina todennut pyrkimyksen yhteisymmärrykseen sekä hallitustemme välisen ystävyyden lujittamiseen." (Suomi, Kuningastie, Otava l990) Tämän pitäisi olla selvää tekstiä. |
|
| 19.03.2017 11:40 | Jouni Halinen: | Ja myös tukikohdan korkeat kustannukset vaikuttivat asiaan. Tukikohta oli haluttu palveluspaikka, olot olivat erinomaiset verrattuna normi tukikohtaan. | |
| 19.03.2017 13:17 | Niila Heikkilä: | Jos jostain syytä tukikohdan toimintaa olisikin jatkettu myöhemmille vuosikymmenille, on mielenkiintoista spekuloida olisiko junien ikkunoiden huputusta jatkettu loppuun saakka.Tai miten alueen rautatiet olisivat yleensäkään toimineet. Entä olisiko suomalainen veturi (Huru) päässyt vetämään junia alueen läpi. | |
| 19.03.2017 14:12 | Jyrki Längman: | Ennen tukikohta-alueen palauttamista suomelle alettiin suunnitella uutta rataa kyseisen alueen ohittamiseksi, porkkalan alueen palauttaminen etuajassa keskeytti/lopetti kysen radan suunnittelun | |
| 19.03.2017 18:06 | Niila Heikkilä: | Porkkalan vuokra-alueen ohittavaa rataa suunnitellaan edelleen. Sen nimi on vain ELSA :) | |
| 19.03.2017 20:16 | Rainer Silfverberg: | Porkkalaa käsittelevä teos "Suljettu Aika" kertoo junaliikenteestä mm että VR neuvotteli 1950-luvun puolivälissä SNTL:n kanssa siitä että saisi ajaa kiitojunia vuokra-alueen läpi ilman että ikkunat peitettäisiin ja veturia vaihdettaisiin. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. |