18.09.1966 / Helsinki, välillä Helsinki asema–Pasila asema
18.09.1966 Sr12 2704 vetää paikkuria Linnunlaulussa. Mietin pitkään, voisiko tämä olla P13, mutta kalusto ei passaa: 2 Ek, Ei, F, 2 Ei. Clayton näyttää olevan päällä. P11 (Tuplaporkkana) on menossa lähtöraiteelle. Sillä matkasimme tästä ali tunnin kuluttua.
Kommentit
| 18.10.2009 18:00 | Tapio Muurinen: | Kaivoin tämä kuvan, josko olisi ollut hylkylistalla. Ei ollut, nuorempia vietiin ensin. - Kun Sr12-sarjaa valmistui 1965-66, 15 ensimmäistä sijoitettiin Helsinkiin lähinnä kevyisiin pikajuniin ja paikallisjuniin. | |
| 18.10.2009 18:38 | Ilkka Hovi: | En tiedä pääradan paikuista mutta tulis mieleen esim 15.25 lähtenyt kirkkonummelainen, jossa aina oli Ek:t etumaisina. Toisaalta se kulki kait 67 kevääseen tavallisesti paikulla. Eikös tuolla joku savua asemalla, olisiko se sittenkin tuo kirkkonummelainen?? | |
| 18.10.2009 19:24 | Tunnus poistettu: | Voihan linnun laulu! Satakieli tuskin reunan puskissa enää viitsi laulaa, mutta on maisema lähes neitseellistä nykyaikoihin verrattuna. Tuosta kallioleikkauksesta läpi matkustelin ensimmäiset ns työmatkat. | |
| 18.10.2009 23:10 | Tapio Muurinen: | Kuva on klo 17 jälkeen. Kun asettelee Ilfordin FP3 liuskoja oikeaan järjestykseen, niin ensin meni tämä http://vaunut.org/kuva/21129 ja joka kuvassakin höyryää voisi olla tämä http://vaunut.org/kuva/21132 Jos ei ole kovin jyrkässä ristiriidassa, niin tämä dieselpaikkuri passaisi H327 Kirkkonummelle. Näitä kuvattavia viuhtoi 5 - 10 min välein. | |
| 19.10.2009 19:47 | Jouni Halinen: | Kun sivuilla on ollut paljon keskustelua raiteiden vähäisyydestä linnunlaulussa mennä vuosina, niin ”peruutetaan” vielä 73 vuotta (1893) tästä kuvasta taaksepäin http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013924-1037.jpg , onko 1 raide vai peräti 2. Kuvasta näkyy myös että penkereestä puuttuu virtausaukko Töölönlahdelle (nykyinen souteluaukko) http://vaunut.org/kuva/21132 ja http://vaunut.org/kuvasivu/21060 , jonka vastarannalla oli (60 luvulle asti) Suomen sokerin sokeritehdas (nykyjään Danisco), ja kun sokerin teko ei ole (ollut) niin ”makeaa” kuin miltä se maistuu, niin ei sovi ihmetellä Töölönlahden nykytilaa. Tehtaalle meni myös oma sivuraide, en kyllä tiedä oliko se käytössä loppuun asti, tästä 1908 otetusta kuvasta http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013498-1037.jpg voi vähän mielikuvitusta käyttäen nähdä tie/rautatie uran kulkevan rantaa pitkin. Onko jollain sivujen vanhemmalla asiantuntijalla tarkempaa tietoa asiasta. | |
| 19.10.2009 20:57 | Tapio Muurinen: | En ole asiantuntija, mutta tuossa http://vaunut.org/kuva/38085 näyttäisi olevan sopiva kartta, ja siitä jatkolinkkejä. Hopi, hopi Hesan reissuilta muistan jotain tuosta Sokeritehtaan radasta, ja juttua on kuulunut. | |
| 19.10.2009 21:11 | Timo Valtonen: | Muistikuvieni mukaan sokeritehtaalle oli liikennettä toiminnan loppuun 1960-luvun loppupuolelle asti. Sitten tehdas ja kiskotus purettiin ja sokeritehtaan paikalle louhittiin syvä monttu, joka vettä täynnä monta vuotta ennen kuin oopperataloa alettiin rakentaa. | |
| 19.10.2009 21:31 | Jouni Halinen: | Tässä vähän tehtaan historiaa. Aika hauska toi 2.7 hehtaarin vuosivuokra, 18 tynnyriä ruista, ja toi 1.6 miljardia on vanhaa rahaa, uutta rahaa se oli 16 miljoonaa, ja nykyrahassa jotain muuta. Tästä myös selviää miksi tontille ilmestyi 70 luvulla se siellä vieläkin maisemia pilaava lasikuutio. Kaupunki oli luovuttanut kauppias Feodor Kiseleffin sokeritehtaalle tehdasalueen 1818 Töölön kylästä "pysyvällä hallintaoikeudella niin pitkäksi aikaa kuin alueella harjoitetaan sokeriteollisuutta". Vuotuinen vuokra 2,7 hehtaarin alueesta oli runsaat 18 tynnyriä ruista. Vielä 1920-luvulla vuokra maksettiin rukiina, mutta muutettiin seuraavalla vuosikymmenellä rahavuokraksi kaupungin viranomaisten aloitteesta. Pitkään kestäneiden neuvottelujen jälkeen 1962 Helsingin kaupunki maksoi Suomen Sokerille 1,6 miljardia markkaa tehtaan siirtämisestä. Kaupan ehtona oli, että Suomen Sokerin haltuun täydellä omistusoikeudella jäävälle noin 4 000 neliömetrin tontille myönnettiin huomattava rakennusoikeus. Uusi tehdas avattiin juhlallisesti Kirkkonummen Kantvikin alueella kesäkuussa 1966. |
|
| 19.10.2009 23:31 | Olli Keski-Rahkonen: | Wikipediassa on mainittu sokeritehtaan säännöllisen liikenteen loppumisvuodeksi 1963: http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6n_sokeritehtaan_rautatie . | |
| 20.10.2009 10:06 | Jouni Halinen: | Laskeskelin eri lähteistä löytyneiden kertoimien avulla, että paljonko on nykyrahassa vuoden 1962 1,6 miljardia markkaa. Sain tulokseksi 188 800 000 markkaa/31 753 880 euroa. Meniköhän oikein, Tämän kertoimen sain Nordean sivuilta. Tuntuu vähän kalliilta, kun kyseessä oli kuitenkin vain vuokraoikeudesta luopuminen, ja jäihän Sokerille vielä 4000 neliön tontti runsaine rakennusoikeuksineen. Tästä pitäisi kyllä vetää vastuuseen 1818 kaupunginhallitus, että oikein 18 tynnyriä ruista vuodessa. Oliko silloin edes sellaista, vain jakoivatko kaupungin mahtiporvarit kaupungin omaisuutta "sullemulle" tyyliin toisilleen, nykyjäänhän hommaa pyörittää Stadissa "koksdpvihrkoalitio". Ja lisäksi, niin kuin vanha sananlasku sanoo, ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa. | |
| 15.02.2013 21:42 | Kurt Ristniemi: | Jouni tuolla edellä 19.10.2009 kommentoi kuvaa http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013924-1037.jpg , jotta siinä ratapenkereestä puuttuisi virtausaukko Töölönlahdelle. Niinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen alikulkuhan on penkereen pohjoispäässä, joka Lasipalatsin kuvassa on niin sumea, ettei siitä aukkoa näe, vaikka se siellä onkin. Se on nimittäin ollut olemassa jo aivan alusta alkaen. Ihan aluksi myös kuvan esittämässä penkereen eteläpäässä oli samanlainen aukko, mutta se suljettiin jo joskus 1890-luvulla ratapenkereen levennystöissä. |