04.09.2013 / Malmi, Malmi
04.09.2013 Malmin aseman kerrotaan olleen joskus Suomen kolmanneksi vilkkain asema. Kuvassa asemanseutu tänään. Seuraavassa linkissä olevissa kuvissa on Malmin asemaseutua joskus 1970-luvulla. Malmin asemaseudulla oli myös rautatieläisten asuntoyhteisö. http://rautatiehistoria.blogspot.fi/
Kommentit
| 06.09.2013 13:56 | [Tunnus poistettu]: | Eikös Malmi ole vieläkin aika vilkas asema ? | |
| 06.09.2013 14:00 | Martin Hillebard: | Erittäin hieno kuva-arkisto. Muutama kommentti. Virka- tai työsuhdeasunto OLI todellinen etu, nykykielellä kai bonus ja vieläpä verovapaa! Toinen näkökohta, Suurimmilla paikkakunnalla oli ehkä vuokra-asuntoja saatavana mutta jossakin landella olisi ehkä muuten itse pitänyt "hartiapankista" ryhtyä rakentamaan. Sääli että tuo puutalomiljöö ei ole säilynyt. Kuinkahan monta kertaa tämänsorttisen lauselman on tälle(kin) sivustolle joutunut kirjoittamaan. Kouluvuosinani 1960 -luvulla julkaistiin kirja "Radoilta ja ratojen varsilta" ja se sisälsi juuri rautatieläisten muistelmia usein hyvin hauskasti kirjoitettuna. Mielenkiintoista kyllä minulla ei ole sitä hyllyssäni. Ehkäpä jostakin divarista löytyy. Taikka nettisivuilta. Tuolla alempana arkistossasi Pave oli kuva jossa seisoo kylmillään Kana (795? en saa ruudusta oikein selvää) sekä Vr 5 sekä vielä ilmeisesti Hk 3. 1950/60 lukujen taitteessa seisoi Pasilan tallien kupeella kylmillään Kana 79X ja Hk 3 48X kauan pätkässä, josta ne näkyivät erittäin hyvin ohiajavien junien matkustajille. Hk:n käyttö oli todennäköisesti päättynyt, ja myöhemmin kuulin että yhdestä Vr 1:stä olisi KUPARINEN TULIPESÄ revennyt, ja että se olisi siksi jätetty seisomaan. Onko tuollainen tekninen ratkaisu mahdollinen? Raudan sulamispiste on 1528 C, kuparin vain 1083 C. Asiaa hauskuuttaa se, että yksi maan valtalehdistä - taisi olla Uusi Suomi - julkaisi veturikaksikosta kuvan teksteineen jossa muistaakseni paheksuttiin sitä että ne oli jätetty siihen joutilaina seisomaan (veronmaksajien kustannuksella tms). Aikanaan veturit katosivatkin, ja ehkä juuri se pätkä myös purettiin kun Pasilan rautatiemiljöö alkoi rajusti muuttua. 1960-luvun alussa oli vielä Hk 3 # 485 ajossa, viimeinen havaintoni siitä taisi olla työjunassa Järvenpään asemalla. Oli se jotenkin antiikkisen oloinen peli. - Tarkkaan en muista milloin minkin havainnon tein. |
|
| 06.09.2013 14:35 | Kimmo T. Lumirae: | Olen miettinyt useasti tuota Valtionrautateiden asuntopolitiikkaa. Se lienee saanut alkunsa, kun keskelle maaseutua alettiin rakentaa rautatieasemia, olkoon Kouvola hyvä esimerkki, mutta varhaisempiakin lienee. Pienehkökin asema työllistää kolmessa vuorossa useita henkilöitä, ja se tarkoittaa, että aseman koko henkilökunta on esim. 12 tai vähän isommalla 20 henkilöä plus mahdolliset perheenjäsenet päälle. Missä he asuivat? Ei maaseudun kylissä 1860-70 -luvuilla ollut vuokrataloja eikä ylipäätään tilaa muuta kuin satunnaisille vieraille. Usein vielä sattui, että pelkän junaliikenteen, eikä siis paikallisia tarpeita, varten perustettu asema saattoi olla jonkin matkaa syrjässä varsinaiselta kylältä. Niinpä Valtionrautatiet rakensi aseman ohella myös asuintalot. Maaseudulla riitti muutaman perheen rivipuutalo mutta kaupungissa ajan mittaan rakennettiin isojakin kerrostaloja; esim. Tampereen aseman välittömässä läheisyydessä on ollut suuria rautatieläisten vuokrataloja aivan nykykaupungin keskustassa, ja hyvin monilla paikkakunnilla, Turku, Pori, Haapamäki nämä vuokrakasarmit erottuvat myös arkkitehtonisesti (Pasila!) kuten tälläkin foorumilla on asiaa yhdessä tutkittu. Mutta siis tieto vuokra-asunnosta mahdollisti (tulevan) rautatieläisen muuton vieraalle paikkakunnalle. On melko varmaa, että monille pikkukylille juuri rautatieläisten vähäisestä palkastaan maksamat palkkiot ovat olleet lähtölaukauksena paikkakunnan kehittymiselle, kun on tarvittu ravintolaa, parturia, suutari ja niin edelleen. Mitä kuparisiin tulipesiin tulee, muistan VR historiikissa mainitun, että Hr 2-3 -sarjan vetureissa oli kuparisia tulipesiä ja veturien oston eräs ehto oli, että Suomi toimittaa vastaavan määrän elektrolyyttikuparia Ruotsille, sota-aikaa kun elettiin ja raaka-ainepula oli sen mukainen. Höyryveturiasiantuntijat jatkanevat tästä. |
|
| 06.09.2013 15:46 | Pave Saarinen: | Nuo rautatieasunnot rakennettiin asemien tai ratapihojen, veturitallien läheisyyteen ja siten ne sijaitsivat kaupunkien keskustoissa. Itse asuin syntymästä vuoteen 1967 Fredikan kivimuurissa. Jälkeenpäin ajattelen usein, että mikä loistopaikka se oli keskellä kaupunkia ja kuitenkin lähellä oli metsiä, Eltsu, uimastadika ja kansakoulu ja oli raitiovaunu. Asumisen taso oli ehkä verraten primitiivistä, mutta ei se lapsuutta haitannut. |