19.10.2013 / Välillä Toijala–Jyväskylä
19.10.2013 Ottaen huomioon pitkä säilytysaika ulkona voi sisätilojen sanoa näyttävän olosuhteisiin nähden jopa hyvältä.
Kommentit
| 24.10.2013 00:24 | Jorma Toivonen: | Tosi siistiltähän vaunu näyttää, toivottavasti ei löydy yllättäviä ongelmia seinien-/katon välitilasta. | |
| 24.10.2013 13:52 | Niklas Savinsaari: | Ja kun ei ole "Raamattua" nyt käsillä ja muistikuvatkaan eivät kytkentää kerro, miten Lättien "liitteen" virransyöttö oli järjestetty? Oliko niissä oma akusto vaiko moottorivaunu(je)n virransyötön varassa? | |
| 24.10.2013 14:27 | Mikko Herpman: | Omat akut tottakai, alunperin vähän pienemmät kuin moottorivaunuissa. En muista tarkkoja amppeerituntimääriä. Pitihän valot ja lämmitys toimia myös moottorivaunun ajaessa ympäri pääteasemalla. Alkuperäisessä veto+liite kokoonpanossa. | |
| 24.10.2013 15:21 | Niklas Savinsaari: | Mikko, hyvä! Entäs niiden latauksen kanssa, ilmeisesti latauksesta huolehtivat kuitenkin moottorivaunu(t)? | |
| 24.10.2013 15:28 | Topi Lajunen: | Moniajokaapeli yhdistää akustopiirit yhteiseksi, eli periaatteessa jokainen junan akustovaraaja varaa jokaista akustoa - myös siis liitevaunun akustoa. | |
| 24.10.2013 15:29 | Mikko Herpman: | Näinpä juurikin, joko moottorivaunuista välikaapelin kautta. Tai vaihtoehtoisesti ulkoliitännällä kun vaunu seisoo pitkiä aikoja ja halutaan pitää lämpöjä ja valaistusta päällä. | |
| 24.10.2013 21:27 | Timo Keski-Petäjä: | Tarkasti ottaen se menee näin: ”Kiskobussikaluston sähköjärjestelmän nimellisjännite on 24 V. Pariston varauksen takia moottorivaunujen generaattorin jännite pidetään säätäjän avulla n. 29 V:na. Generaattorin teho on tarkoitettu riittämään yhden vetovaunun ja yhden liitevaunun tarpeisiin. Vanhempien generaattorien virranantokyky on 60 A ja uudempien 85 A. Generaattori saa pyörimisliikkeensä dieselmoottorista hammaspyörästön välityksellä. Paristot ovat lyijyparistoja. Vetovaunujen paristojen kapasiteetti on n. 210 Ah/5h ja liitevaunujen paristojen kapasiteetti n. 140 Ah/5h… generaattorin virta jakautuu generaattorin varokkeen jälkeen veto- ja liitevaunujen paristojen varausvirtaan ja kaikkeen muuhun käyttöön tulevaan, ”verkkovarokkeen” kautta kulkevaan virtaan. Niissä vetovaunuissa, joissa on 85 A:n generaattori, tulisi kaikissa olla kaksi rinnakkaista verkkovaroketta, toinen vetovaunun ja toinen liitevaunun virrantarvetta varten… Jos yksinään kulkevasta vetovaunusta palaa verkkovarokkeesta sulake, niin tämän seurauksena (1) dieselmoottori pysähtyy, (2) jarrut ”menevät päälle”, (3) valaistus sammuu (valaistusaikana), (4) lämmityslaitteet sammuvat ja pysähtyvät, mikäli ovat käynnissä. Useammasta vaunusta kootussa rungossa näin ei tapahdu, sillä kaikkien vetovaunujen generaattorit toimivat rinnan syöttäen läpikulkevia virranjakojohtoja… Yhdenkin generaattorin pettäessä on näin ollen valaistusaikana tarjolla vaara, että muut generaattorit ylikuormittuvat. Myös paristot voivat generaattorien seisoessa toimia rinnakkaisina virranantajina; liitevaunujenkin paristot, kunhan vain ”tasavirta-verkkokytkimet” ja paristonerottimet ovat kiinni. … Ulkoverkkoliitäntä on sensijaan pelkästään vaunukohtainen. … Kun ohjausjännite on niin alhainen kuin 29 V, niin siitä ei ole varaa menettää kovin montaa volttia jännitehäviöihin. Tästä syystä voidaan samaan runkoon kytkeä enintään kymmenen vaunua, siis viisi vetovaunua ja viisi liitevaunua. Kahta liitevaunua useampaa ei saa kytkeä peräkkäin.” (Lainauksen lähde Valtionrautatiet 1971: Dieselveturit ja moottorivaunut II, s. 757-759). |