30.03.2014 Liikennemuodot kohtaavat Wuppertalissa. Alimpana autot, keskellä Schwebebahn ja ylimpänä ihan oikea rautatie. Wuppertalin Schwebebahn on jäänyt jonkinlaiseksi historian kuriositeetiksi, joka sata vuotta sitten edusti Ruhrin teollisuusalueen ja ehkä yleisemmin koko Saksan teollisuuden nousua ja uutta kokeellista teknologiaa. Tätä varmasti tultiin jo silloin katsomaan kauempaakin ja mietittiin, josko tästä olisi tulevaisuuden malliksi... Ei voi olla vetämättä yhtäläisyyksiä Shanghain maglev-rataan!
07.04.2014 08:20 | Juhana Nordlund: | Joukkoliikennemuotojen kohtaamista tapahtuu myös Vohwinkelin päässä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2013-04/Wuppertal/DSC_0019A.jpg Riippuradasta on oivallinen vaihtoyhteys Solingenin trolleybussilinjaan 683. On Vohwinkelissä rautatieasemakin. | |
07.04.2014 21:05 | Tommi K Hakala: | Tässäpä sitä mallia Tampereen ratikan suunnitteluun, katuverkko jäisi alle ja kaupungista tulisi samalla nähtävyys. Koska projektista tulee jokatapauksessa kohtuullisen hintava, ei muuta kuin heti kerralla kunnon konkurssi pystyyn :) | |
08.04.2014 02:48 | Eljas Pölhö: | Eikö tämä pikemminkin pitäisi konkurssin kaiukana? Silloin kun riippurata rakennettiin, niin vertailussa 1 miljoonalla rakennettu riippuradan pätkä olisi tullut maksamaan 2,7 miljoonaa siltaratana (Hochbahn, sellainen jenkeistä tuttu lähiliikennerata, joka kulkee silloilla katujen päällä) tai 6 miljoonaa tunneliratana (metrona). Tosin vaikea sanoa mitään kustannuksista nykyään, kun tällaista ei ole rakennettu viimeiseen sataan vuoteen. Etuna on tasoristeysten puute, keveys (pienet energiakustannukset) ja helppo sopeuttaa maaston muotoihin (mäkiä voi tasata korkeammilla tai lyhyemmillä jaloilla). Varmaan haittojakin on, koska näitä ei ole muita. Lähinnä tulee mieleen yhteensopimattomuus muihin kulkuneuvoihin. Tosin, eipä Helsingin raitiovaunut tai metro ole nekään täysin yhteensopivia minkään muun kanssa. Toinen on ulkonäkö (haitta maisemalle). Mutta kun nykyisin voidaan kauniitkin maisemat pilata tuulimyllyillä, niin ei kai tällainen riippurata olisi kohtuuton kaupunkikuvassa. Tämä lienee maailman turvallisin kulkuneuvo. Jollei muistini petä, niin radalla on ollut vain yksi kuolemantapauksiin johtanut onnettomuus sen yli 100-vuotisen historian aikana. |
|
08.04.2014 13:45 | Topi Lajunen: | Jos tuon yhden kuolemantapauksen suhteuttaa ajettuihin kilometreihin, niin ei välttämättä olekaan enää turvallisin... Keveyttä ei voine laskea roikkuradan eduksi, sillä vaikkapa raitiovaunun voi rakentaa yhtä kevyeksi. Jännähän tällainen Tampereella olisi, siitä ei ole epäilystäkään. :) |
|
08.04.2014 14:02 | Eljas Pölhö: | Vuoteen 1976 mennessä oli ajettu 222 500 000 km ja onnettomuuteen mennessä ehkä 300 000 000 km, joten kyllä se antaa turvallisen vaikutelman. Kevyt muusta liikenteestä riippumaton roikkuvaunu tuntuu ajatuksena turvallisemmalta kuin kevyt muun liikenteen joukossa huristava raitiovaunu. Korkean paikan kammo tms voi tietenkin muuttaa näkemystä. | |
08.04.2014 14:06 | Tommi K Hakala: | Tämän tyyppistä itse ollen jo kauan haaveillut rakennettavaksi, eli riippuradan modernia versiota...ja kulkisi katuverkoston päällä ja reitti muodostaisi ringin, jossa vaunuja kulkisi molempiin suuntiin...esimerkiksi rautatieasemalla olisi ratapihan päällä yksi asema. Olettaisi tälläisen olevan vähemmän arka keleille, kun reitiltä puuttuisivat jyrkimmät mäet, jotka tulevat olemaan kyllä normiversiolla Tampereella ongelma? | |
08.04.2014 14:37 | Kimmo T. Lumirae: | Luulen, että tämän kustannukset tiedetään hyvinkin tarkasti, koska ne johtuvat vain ja ainoastaan tästä näkyvästä rakennelmasta ilman esim. maanlunastus- tai maansiirtokustannuksia. Wuppertalin rataahan on uusittu kovalla kädellä ainakin kahdesti, ensin vuoden 1945 jälkeen, jolloin liittoutuneet huomaavaisesti auttoivat purkupuolessa ja saksalaisille jäi vain uusiminen, ja nyt, näinä vuosina, kun järjestelmällä oli 100 vuotta täynnä ja sitä uudistettiin kestämää tulevaisuuteen. Ratahan oli suljettunakin tämän ison rempan takia abt vuoden verran tässä takavuosina. |