Tämä kuvasarja vie katsojat jälleen Kalifornian aurinkoisiin maisemiin, mutta tällä kertaa kolmessa eri mittakaavassa: 0 (1:48), H0 (1:87 ja N (1:160). Golden State Model Railroad Museum on paikka, joka jokaisen pienoisrautatieharrastajan tulee käydä katsomassa. Museossa on kolme suurta ja aivan poikkeuksellisen hienoa pienoisrautatietä, jotka kuvaavat Kalifornian lähialueita erittäin tarkasti.

Museon radat ovat East Bay Model Engineers Society –pienoisrautatiekerhon rakentamia. Kerho on yksi Yhdysvaltojen vanhimmista, kerhon toiminta alkoi jo vuonna 1933. Kerho toimi useissa osoitteissa, kunnes vuonna 1985 kerho muutti Point Richmondiin vanhaan maalitehtaan rakennukseen. Nykyisissä tiloissa kerhon käytössä on 10 000 neliöjalan (n. 929 m2) pinta-ala, mikä antaa hyvät mahdollisuudet suurien kerhoratojen toteuttamiseen. Toiminta museomuodossa mahdollistaa verovähennyskelpoisten avustusten vastaanoton ja museon itsensä toiminta on myös verovapaata. Museon nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.gsmrm.org/index.shtml Sivuilla on myös useita upeita kuvia näyttelyradoista.

Museoon sisääntullessa ensimmäisenä on kerhon 0-mittakaavainen rata ”Santa Fe Western”. Tämä on radoista vanhin ja siinä on mm. rakennuksia kerhon aikaisemmilta radoilta yli 50 vuoden takaa. Radalla ei ole tarkkaa esikuvaa, mutta maisema on hyvin Keski- ja Pohjois-Kalifornia –henkinen. Ratapituus on yli 500 metriä, jonka lisäksi radassa on noin 600 metrin verran ratapiharaiteita. Vaihteita on yli 100. Junien kulusta huolehtii täysin toimiva linjasuojastus. Oma mielipiteeni oli, että rata oli kyllä hieno, mutta ei aivan kerhon H0-radan tasoinen. Toisaalta 0-mittakaava on mukavan massiivinen ja maisemointi toi vahvasti mieleen John Allenin legendaarisen Gorry & Daphetid –pienoisrautatien (https://en.wikipedia.org/wiki/Gorre_%26_​Daphetid ).

Museon H0-mittakavainen rata on aivan äärettömän upea ja tarkka jäljennös Pohjois-Kalifornian viidestä pääradasta ja Oaklandin alueen Interurban-radoista 1950-luvun alkupuolella. Pääradoista on mallinnettu Southern Pacificin ”Cal-P”-linja Oaklandista San Fransciscon lahden rannoilla Sacramentoon, SP:n alkuperäinen linja Oaklandista Sacramentoon Niles Canyonin ja Altamont Passin kautta, SP:n mantereen ylittävä reitti Sacramentosta Sierra-vuoriston yli Truckeehen, Western Pacificin linja Oaklandista Niles Canyonin kautta Stockoniin sekä AT&SF:n linja Oaklandista Martineziin ja sieltä edelleen kohti itää. Pääratojen keskipisteenä on Oakland Mole –laivaterminaali San Franciscon lahden rannalla. Aikanaan San Franciscon junien päätepisteenä oli Oakland lahden toisella puolella ja loppuyhteys San Franciscoon tapahtui rautatieyhtiöiden lautoilla. Radassa on lisäksi mallinnettu Oaklandin alueen raitio- ja interurban-ratalinjoja mukaan lukien Southern Pacificin 16th Streetin Interurban-asema.

H0-rataan liittyy myös laaja kapearaiderata, joka mallintaa vanhaa California & Nevada –rataa. Esikuvan liikenne Emeryvillen ja Merindan välillä päättyi jo 1903, mutta tällä pienoisrautatiellä liikenne on jatkunut 1950-luvulle saakka ja kapearaiderata liittyy esikuvasta poiketen normaaliraiteiseen rataverkkoon Colfaxissa.

N-mittakaavan radalla on mallinnettu kaksi kuuluisaa Kalifornian rautatiekohdetta: Donner Passin sola ja Tehachapin rautatiesilmukka. Tämän lisäksi radalla ovat Sacramenton ja Rosevillen suuret ratapihat. Radan kiskotus on tehty kaupallisilla kiskoilla, mutta vaihteet ja raideristeykset ovat itse tehtyjä.

Toivottavasti nämä kuvat herättävät joko pienoisrautatien rakentamiskuumeen tai matkakuumeen, joka kestää siihen saakka, että matkustus Yhdysvaltoihin on taas mahdollista! Huomasin, että tulin ottaneeksi museossa liian vähän kuvia, enemmänkin olisi mm. tähän kuvasarjaan mahtunut. Erityisesti H0- ja N-radat ovat niin esikuvanmukaisia, että ne toimivat rautatiehistorian esittelymalleina. Olen liittänyt näiden ratojen kuviin vähän laajemmat kuvatekstit, jotka kertovat muutamalla sanalla esikuvan rautatieliikenteestä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!