Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10. 17:13 | Markku Naskali | ||
| Minä en ainakaan mitään valittanut, totesin vain että värityksellä ei ole mitään vaikutusta etenkään monopoliasemassa. Jos olisi valittavissa erivärisiä junia, saattaisi jopa joku nirppanokka valita junan jolla matkustaa värin mukaan. |
||||
|
|
20.10. 11:27 | Markku Naskali | ||
| Ei ulkonäkö paranna yhtään matkustusmukavuutta mutta hintaa voi korottaa väritysten kanssa leikkiminen. | ||||
|
15.10. 18:38 | Markku Naskali | ||
| Tunnen hieman tuota asiaa kun olen jonkin aikaa ollut myös täysin ruotsalaisomistuksessa olevassa firmassa Suomessa. Kumpi kulttuuri sitten on parempi, en tiedä mutta minulle se oli outoa. |
||||
|
|
15.10. 16:21 | Markku Naskali | ||
| VR lähtenyt Ruotsiin opettelemaan markkinaehtoista toimintaa? Tai enhän minä tiedä mitä kautta tulonsa tuolla saa, mutta ainakin on muuta kuin monopolin touhua. |
||||
|
13.10. 21:18 | Markku Naskali | ||
| Ja monessa muussakin maassa käytetään vanhempaakin kalustoa ihan yleisesti normaaliliikenteessä eikä hylätä heti jonkin pikkuvian tähden. Lisäksi käytetään vahoja osia uusia laitteita rakennettaessa. Eivätkö ne Fenniankin dieselit ole sellaisia osittain uudelleenrakennettuja? Suomessakin tehtiin aikanaan paljon vaunuja vanhoille alustoille ja sitten käytettiin vielä normaalikäytön jälkeen esim. ns. virkatarvevaunuina. |
||||
|
|
13.10. 15:08 | Markku Naskali | ||
| Onko se toinen jo tuunattu ajokuntoon? | ||||
|
09.10. 15:33 | Markku Naskali | ||
| Yhtään viisikkokirjaa en ole lukenut. Sen sijaan esim. Pertsaa ja Kilua. Meriseikkailut, vaikka vain rannikon tuntumassa, olivat maakravulle jännittävämpiä. Junat olivat niin arkipäiväisiä kun ne kulkivat kotitilan läpi ja naapurissa oli ratavartijan tupa sekä muutama naapuri veturitehtailla töissä. | ||||
|
|
08.10. 22:49 | Markku Naskali | ||
| Tiedän tuon nimityksen ja merkityksen mutta lapsen mielessä se aiheutti toisenlaisen mielikuvan. Ikään kuin olisi ollut juna jonka kulusta ei ole muilla mitään tietoa. | ||||
|
|
08.10. 18:21 | Markku Naskali | ||
| Junassa näyttää olevan myös konduktöörivaunu. Minulla on sellainen mielikuva että aikoinaan tavarajunissakin oli usein konduktööri. Kertokaapa viisaat miten asia oli. | ||||
|
07.10. 20:27 | Markku Naskali | ||
| Tuosta veturistahan on tullut melkoinen "linssilude" ja onhan se mielenkiintoinen useassakin mielessä ja näin uutuuden puhtaana väritykseltään poikkeava. Lähes kaikissa laitteissa on "lastentauteja", mutta tuostakin tyypistä jota esim. " Isovaikeeksi" haukuttiin olisi varmaan kehittynyt varsin varteenotettava kone jos olisi tehty enemmän. | ||||
|
07.10. 18:29 | Markku Naskali | ||
| Pitkät tarinat on saatu aikaan vaivaisesta vesikupista. Minä kuljin junalla kouluun vuosina 1957-1965 ja melkein uskallan väittää että silloin jokaisessa matkustajavaunussa oli tarjolla vesikarahvi mutta hyvin harva sitä hyödynsi. | ||||
|
|
07.10. 13:38 | Markku Naskali | ||
| Ne mukit jotka minäkin muistan olivat todellakin paremminkin paperia kuin pahvia. Minkähänlainen laite niitä taitteli aikana ennen varsinaisia teollisuusrobotteja? | ||||
|
|
06.10. 17:29 | Markku Naskali | ||
| En jaksa muistaa oliko enää laseja, mutta oli karahvitelineitä joissa oli paikat niitä varten. Varmaan täältäkin löytyy kuvia yhteyksissä joissa kaupataan vanhaa alan tavaraa. | ||||
|
|
06.10. 15:22 | Markku Naskali | ||
| Ei niitä laseja ehkä ollut kiitojunissa ja muistan kyllä ne torvet joista noita pahvikuppeja voi ottaa, mutta monissa niistä puuvaunussa joissa 50-60 luvulla koulumatkoja tein oli mielestäni seinällä teline jossa vesikarahvi ja pari lasia. | ||||
|
|
06.10. 14:11 | Markku Naskali | ||
| Eikös ennen noita pahvikuppeja ollutkin tarjolla pari aitoa lasia? | ||||
|
06.10. 13:20 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan suuri nopeus sallitaan siirrossa varsinaista rataverkkoa pitkin? | ||||
|
06.10. 10:36 | Markku Naskali | ||
| Finlandia-talon uuden pinnoituksen valinnan eräs syy oli se että tiedetään miten marmori käyttäytyy, eli varaudutaan jatkuvasti uusiintuviin korjauksiin! | ||||
|
|
05.10. 18:16 | Markku Naskali | ||
| Häpeä kun noitakaan ei museoitu , mutta ajan henkihän oli se että kaikki vanha on huonoa eikä sillä ole mitään arvoa. Niinhän sitä tuhottiin kaupungeistakin hyväkuntoisia taidokkaita rakennuksia elementtilaatikoiden tieltä. | ||||
|
15.09. 18:49 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan usein tuollaiset sulut ovat joutuneet "käytännön töihin"? | ||||
|
13.09. 17:42 | Markku Naskali | ||
| No siinähän se olisi ollut "Mansen metro" kun ratikkakin on jo Riäväkylään saatu! | ||||
|
09.09. 10:15 | Markku Naskali | ||
| Tuttu paikka 60-70 luvuilta Isoisän luona vierailuilta. Saunakallio oli lähempänä, mutta se oli silloin vain surkea seisake jolla vain harva juna pysähtyi. Niin muuttuu maailma. | ||||
|
07.09. 17:54 | Markku Naskali | ||
| Ja olihan niitä täällä Tampereen seudullakin ihan normaalivuoroissa joitain neljää pidempiä kun ne olivat tavallaan useamman junan yhdistelmiä. Esim. etelästä saattoi tulla letka jota ehkä jo Tampereella pätkittiin. Sitten osa lähti Poria kohti ja taas Peipohjassa pätkäistiin Raumalle menevä osa erilleen. Joskus matkustin Lempäälän Hakkarista Raumalle samassa vaunussa istuen. | ||||
|
|
04.09. 16:02 | Markku Naskali | ||
| Oli tosiaan aihetta tulla katsomaan heillä joilla oli mahdollisuus. Taisi noiden aktiiviaikanakin yli neljän vaunun letka olla harvinainen. Hienoa että noita on ajokuntoisina säilynyt . Silloin kun päivittäin noilla kuljin, oli yleensä vuorosta riippuen kaksi tai kolme vaunua. |
||||
|
27.08. 15:40 | Markku Naskali | ||
| Mikä tuon Ellin käyttötarkoitus nyt on? | ||||
|
23.08. 20:50 | Markku Naskali | ||
| Voisi tosiaan panostaa johonkin muuhun! | ||||
|
17.08. 16:20 | Markku Naskali | ||
| Tämä kuva on jäänyt kommentointia vaille joten kerronpa tarinan: Äitini joka ei ollut kokenut junamatkustaja piti mennä Hämeenlinnaan. Hän pääsi silloiselta Vanattaran seisakkeelta "työläisjunalla" Toijalaan ja häntä oli neuvottu kysymään kohta tulevan kiitojunan konnarilta että olisiko vapaata tilaa. Toijalassa oli Tampereelle lähtöä odottava lättä joka uutena ihmeenä oli hänen mielestään se juna johon piti pyrkiä. Onneksi tapasi junassa tutun joka sanoi olevansa menossa Lempäälään ja niin äitini lopulta ehti vaihtamaan oikeaan junaan. |
||||
|
17.08. 15:55 | Markku Naskali | ||
| Ja tyhmä kysyy lisää: Mikä oli syy merkinnän muuttamiseen seiskaksi? Pyöräkokoko vain kun esimerkiksi ei ajopöytä tai vaihteisto sitä aiheuttanut? | ||||
|
|
17.08. 13:03 | Markku Naskali | ||
| Kiitokset tietäjille. Mukava saada suoria vastauksia eikä neuvontaa katsoa sieltä tai täältä! Ehkä tosiaan oli kyse joistain testauksista koska niin yleisitä ne nopeammat vaikuttivat. |
||||
|
|
17.08. 10:53 | Markku Naskali | ||
| Lisää epävarmoja muistoja: Milloin tulivat ne 115km/h kokeilut? Oli ihan sellainen mielikuva silloin että isompi nopeus olisi tullut mallimuutoksen yhteydessä. Alkuvuosina oli vain yksi koulumatkaan osuva lättävuoro joten ei ehkä niin moni yksilö tullutkaan tutuksi. |
||||
|
|
16.08. 21:21 | Markku Naskali | ||
| Ja sitten vielä sellainen juttu, että toisissa mittarit toimivat "kylmässäkin päässä" ja toisissa ei. Yhdistin senkin niihin mittareihin. Ns. kylmällä päällä tarkoitan tässä sitä puolta josta ei ajettu vaikka se oikeasti tarkoittaa kai moottoritonta päätä. |
||||
|
16.08. 21:02 | Markku Naskali | ||
| Valkoinen lappu tuossakin oven pielessä. En jaksa enää muistaa oliko lätissä alkuaikoina tupakkaosastot, mutta ainakin joissain esim. liitevaunujen päädyissä oli lupa sauhutella. Varmaan joku entinen kuski tai konnari muistaa.. |
||||
|
|
16.08. 20:31 | Markku Naskali | ||
| Sitä tarkoitin. Kyllä ne tyyppinumerot silloin katsottiin ja vain niissä kuutosissa oli ne kolmimittariset. Ei vain sattunut sellaista seiskaa kohdalle jossa olisi olleet. Näin sitä viisastuu yli kuudenkymmenen vuoden jälkeen. | ||||
|
16.08. 20:21 | Markku Naskali | ||
| Painoa on jaettu monelle akselille. Kuinka monta niitä on? | ||||
|
16.08. 19:26 | Markku Naskali | ||
| Tuli mieleen sellainen että silloin 50-60 luvuilla matkustin usein tupakkavaunussa vaikka en itse polttanut koska siellä useammin löytyi vapaa istumapaikka. Vaikka tupakkaa poltettiin kaikkialla, olivat tupakoimattomien osastot suositumpia. Moni tupakkansa polttanutkin saattoi välillä vaihtaa toiselle puolelle. |
||||
|
|
16.08. 17:54 | Markku Naskali | ||
| Vaunuissa on näköjään varattu osasto tietyn merkin tupruttajille. Ovipielen kyltistä en saa selvää. Aika vaalealta vaikuttaa. Eikö röökiosastossa ollut punainen kilpi? Ei sellaista kyllä erotu toisestakaan päästä. |
||||
|
|
16.08. 17:08 | Markku Naskali | ||
| Ajopöydissä, ainakin mittaristossa oli eroa. Sen huomasi ainakin aikoinaan useat koulumatkansa lätillä tehnyt poika ;). | ||||
|
|
16.08. 16:31 | Markku Naskali | ||
| Täällä on muualla kerrottu että kuutosen koria piti jotenkin nostaa korkeammalle että kytkimet sopivat. Muuten ei olisi onnistunut. Otsikossa taitaa olla pieni lyöntivirhe? |
||||
|
|
16.08. 15:37 | Markku Naskali | ||
| Tuttu junanvaihtopaikka lapsuudesta. Joskus piti vaihtaa ja joskus vain valita Tampereelta lähtiessä oikea vaunu kun junasta katkaistiin osa menemään Raumalle jonne oli matka. Joskus jopa pääsi Lempäälästäkin asti samalla paikalla istumalla koko matkan. | ||||
|
14.08. 07:33 | Markku Naskali | ||
| Kai se on näköharhaa mutta kaari näyttää olevan jo aika alhaalla tien reunaviivan kohdalla. | ||||
|
|
13.08. 15:47 | Markku Naskali | ||
| Aukko vaikuttaa aika matalalta. Kuinkahan korkea ajoneuvo pääsee ali, etenkin ilman sulkuviivan ylitystä? | ||||
|
13.08. 07:52 | Markku Naskali | ||
| Polttoainepulan aikaan tehtiin puristeita, mutta eivät ne kai kiinteää hiiltä vastanneet. Helpompi käsitellä. | ||||
|
12.08. 18:31 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän sitä kulttuurihistoriaa osataan tuhota muuallakin, mutta Turku taitaa olla niitä edelläkävijöitä. Onhan "Turun tauti" ollut aika tuttu asia. |
||||
|
|
12.08. 15:54 | Markku Naskali | ||
| Minkälaista tavaraa stokerilla varustetut koneet söivät? Eikös sen olisi syytä olla kohtalaisen pienirakeista? |
||||
|
11.08. 15:36 | Markku Naskali | ||
| Niin arvelinkin. Aika lyhyet kuitenkin mutta kaiketi siis riittävät. | ||||
|
|
11.08. 15:02 | Markku Naskali | ||
| Mikä merkitys on noilla kiskonpätkillä kääntölavan kehällä? | ||||
|
09.08. 20:09 | Markku Naskali | ||
| Tuon Arin selityksen olen jo toisaalta kuullutkin. Minulla oli aiemmin mielessä myös erän varsin vastakkainen vaihtoehto. Jotkut satujen prinsessathan olivat kovin oikukkaita. Siis vaihtoehtoisesti veturi olisi voinut olla altis häiriöille ja aiheuttanut huolta hoitajilleen. Ehkä ke kauniimpi vaihtoehto on kuitenkin parempi... |
||||
|
09.08. 17:57 | Markku Naskali | ||
| Punkaharjua veikkaan ihan siitä syystä että paikka oli tuolloin eräs tunnetumista maisemakohteista jota matkailijoille esitettiin. Ehkä jostain löytyy muuta materiaalia tämän mysteerion selvittämiseksi. |
||||
|
09.08. 17:07 | Markku Naskali | ||
| On se tosiaan oudon näköinen aiempiin vetureihin verrattuna, mutta jos kauneusarvojen tilalla on työkonetta hyödyntäviä asioita, niin hyvä vain, mutta väri ei kyllä yhtään miellytä minun silmääni. Makuasioita sekin tietysti. | ||||
|
|
09.08. 10:07 | Markku Naskali | ||
| Olen joskus kysynyt mutta en ole silmiini saanut vastausta siihen mistä johtuu tuo Prinsessa-nimitys? | ||||
|
07.08. 07:40 | Markku Naskali | ||
| Jos vaihtoehtona on jättäminen luonnon haudattavaksi, eikö kiskojen irrottanen todella kannata? Jätetään siis ne pölkyt edelleen maastoa saastuttamaan. | ||||
|
06.08. 16:18 | Markku Naskali | ||
| Kyllä täytyy raudan olla halpaa kun ei oteta käyttöön ilmeisesti varsin läheltä asutusta. Moneen kertaan olen ihmetellyt niitä pitkin metsiä lojuvia metallitonneja mutta aina on vastattu että ei kannata tms. Onhan joku yrittänyt kiskoa hylätyltä radalta varastaa, mutta siitä on kyllä noussut meteli. | ||||