Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952 |
22.08. 09:14 | Jarno Piltti | ||
| Teknisesti korkeatasoisia kuvia tarkasti rajatusta erikoisaiheesta. Varmaankin kuvattu johonkin ammatilliseen käyttöön? | ||||
|
22.08. 09:03 | Jarno Piltti | ||
| Upeaa! | ||||
|
22.08. 09:02 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti sommiteltu raideristeys osaksi kuvaa. | ||||
|
22.08. 09:00 | Jarno Piltti | ||
| Ja tuo -48 on katon korjausvuosi, eikö totta? | ||||
|
|
22.08. 09:00 | Jarno Piltti | ||
| Käyttötarkoituksen mukaiset tunnuskirjaimet eivät ole lyhenne mistään ja ne ovat olleet käytössä rautateiden alkuajoista asti. Kuinka alusta tarkasti ottaen? Tietääkö kukaan vorkkilainen? Jokuhan tunnuskirjaimet on keksinyt ja ensimmäisenä käyttöön ottanut. Saksassako vai missä? Iso kirjain tai joskus kirjaimet kertoo pääluokan, tässä G = umpivaunu, ja pieni kirjain tai usein kirjaimet tarkentaa jotain, tai VR:n tapauksessa usein erottelee eri sukupolvet toisistaan, tässä b = toinen lajissaan, erotuksena Ga ja G-vaunuhin. (Gd-vaunun d ei sitten olekaan neljäs lajissaan, vaan se tarkoitti yhdysliikennemallista vaunua.) Idea siis on että vaunua näkemättä voi pelkästä sarjamerkinnästä tietää sen tärkeimpiä teknisiä ja kaupallisia ominaisuuksia. | ||||
|
|
22.08. 08:55 | Jorma Rauhala | ||
| Enpä ole koskaan kuullut Raahea näin ilmaistuna. Kuuluu samaan luokkaan esim. näiden kanssa: Töölööseen, Korsooseen, Malmööseen, Thaimaaseen... eli sinänsä loogista. | ||||
|
22.08. 08:11 | Joni Jurmu | ||
| Tässä yksi, kuvattu toiseen suuntaan sillalta https://vaunut.org/kuva/122144?s=1 | ||||
|
|
22.08. 08:08 | Joni Jurmu | ||
| Tästä kohdasta löytyykin monet kuvat tuolta minun kuvakansioista. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952 |
22.08. 05:13 | Teppo Niemi | ||
| Tämä sarja on hyvä apu mallien rakentelijoille ja myös kaluston kunnostajille, jos merkinnät pitäisi saada 1950-luvulle. Asettelun osalta huomattavasti pidempään, vaikka kuorman merkintä muuttuikin kiloista tonneihin. Kiitoksia Panulle kuvista. | ||||
|
22.08. 05:07 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva on vuodelta 1952, niin kyseisen vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaikka tuo vaunu löytyisi 'mustasta kirjasta' Hdk merkinnällä. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Mestarimallien sivuilta http://mestarimallit.com/hv-yleisvaunu-lyhyt-hdk/ . |
||||
|
22.08. 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen). Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia) Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :) |
||||
|
21.08. 23:41 | Heikki Jalonen | ||
| Perässä roikkuu kaksi Gfottia ja niiden edessä kaksi Gd:tä Veturin etuvalot kertovat, että veturi vetää ja kyseessä on juna. Suomessa ei työntövetureita käytetä linja-ajossa, paitsi tietysti Ähky-Puhku-Edo-pötköissä. Taitaa junassa olla 64 akselia, ei mikään mahdoton veto Sr2:n 6MW tehoille. Henkilövaunujen tai autovaunujen akselit kun kuormassakaan eivät ole kuin 16...17 tonnia. | ||||
|
|
21.08. 22:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Kukahan nämä vaunujen lyhenteet on aikoinaan keksinyt ja onko noilla lyhenteille ns. kokonainen nimi vai pelkkä tuo lyhenne? | ||||
|
21.08. 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tässä päättynyt miehitys jo niin aikaisin, että rakennus on ehditty myydä jo vuoteen 1971 tultaessa ja sisäänkäynti on umpeutettu tältä puolelta? | ||||
|
21.08. 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä on! Hienot veturit vielä tositoimissa. Junakin on pitkä kuin parhaana hiihtosesonkina ikään. | ||||
|
|
21.08. 21:12 | Kevin Glynn | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
21.08. 20:00 | Juha Toivonen | ||
| Olikos Dr19 lisätilauksiin jokin optio? | ||||
|
21.08. 19:53 | Heikki Jalonen | ||
| Hyvin todennäköisesti tämä nosturi on rakennettu Iijoen voimalaitostyömaille tulevien satunnaisten vaunukuormien kuorma-autoihin tehtävää siirtokuormausta varten. Iijoellahan kaikki voimalaitostyömaat toimivat jo kumipyörälogistiikan varassa, suoria raideyhteyksiä työmaille ei ollut. | ||||
|
|
21.08. 19:50 | Juha Toivonen | ||
| Dr19 näyttäytyy teknisten ominaisuuksiensa puolesta, aivan kelpo Veturina. Paperilla kaikki on suorastaan erinomaisesti, ja jos todellisuudessa kaikki arvot ovat edes likimain, niin Dr19 veturi on todellakin lunastanut paikkansa. | ||||
|
21.08. 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö piirustuksissa nimi: - Jarl Ungern? | ||||
|
21.08. 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Hanat Auki! ...niin veturissa, kuin Rbkt vaunussakin. | ||||
|
21.08. 17:11 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja täsmälleen sama yksikkö oli näemmä ajossa 15.7. | ||||
|
|
21.08. 17:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Näissä 811-sarjan vaunuissa ainakin tällä alueella on mukavammat ja paremmat penkit istua kuin RegioJetin kiinalaisen junan ykkösluokassa, tuli sattumalta käytyä itsekin kesällä juuri täällä. | ||||
|
|
21.08. 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kuohu, Koskensaari ja Kaleton taisivat myös edustaa samaa arkkitehtuuria. | ||||
|
|
21.08. 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Rumo: https://vaunut.org/kuva/12327 | ||||
|
|
21.08. 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Surullisenkuuluisa Soso taitaa olla tämän naapuriasema. | ||||
|
21.08. 12:03 | Heikki Jalonen | ||
| Myös sillan eteläpuolella oli (ja on edelleen) tasoristeys, noin 100 m etäisyydellä sillasta. Varustettu nykyään puolipuomilaitoksella. Pohjoisen puolen tasoristeyksen vaarallisuutta pahensi Haukiputaan ammattikoulun sijainti, pääosin sinne kuljettiin juuri tuon poistetun tasoristeyksen kautta, kiertotie Alakyläntien kautta oli paljon pidempi. Koulusta kun oli kyse, niin radan ylitys (olipa suunta sitten kouluun tai varsinkin pois) oli ajoittain melko hässäkkää... Pohjoisen puolen peltotien alituksen vapaa korkeus oli noin 2,5 m. Transporterilla siitä juuri sopi. Nykyään sitä kautta kulkee kevyen liikenteen väylä. Lisäjänteen varsinainen tarkoitus kuitenkin lienee ollut Kiiminkijoen kevättulviin varautuminen, mahdollisten tulvavesien varatienä. |
||||
|
21.08. 11:53 | Asmo Rasinen | ||
| Paljon valkoista kömyä pukkaa :-) | ||||
|
|
21.08. 10:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kaipa rakennuksen pääosaan on ollut portaikko ja ovi radan puoleltakin? | ||||
|
21.08. 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tie ja tasoristeys tottelevat samaa nimeä Kuumolantie. | ||||
|
|
21.08. 07:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksessä ehti tapahtua useampia onnettomuuksia ennen kuin se vuoden 2005 lopulla viimein saatiin poistettua. | ||||
|
21.08. 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kultaisten muistojen sävyttämältä liukulaakeroitujen vaunujen aikakaudelta. | ||||
|
21.08. 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mallikas Bruno Granholmin kynästä lähtenyt asematalo. | ||||
|
|
21.08. 01:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se silta on vissiinkin niin matala, että peltoveturin, eikun traktorin kuskiksi sopisi mannaryyni kyykkysillään? | ||||
|
21.08. 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Mas-vaunujen aluskehykset olleetkin enimmäkseen Ga:sta peräisin? Eikun viimeinen Mas museolle sitä varten. Vaikka Porvoosta, jos sieltä suinkin joutaa? | ||||
|
21.08. 00:16 | Aki Karvonen | ||
| Tässä kulkevat vaunut vietiin lastaukseen 8.7. ja menomatkalla lastaukseen viedyt vaunut haettiin vasta 24.7. | ||||
|
20.08. 22:32 | Rasmus Viirre | ||
| Tuttu näköala ja juna. Nappi otos hyvällä elokuun aamun tunnelmalla | ||||
|
|
20.08. 22:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, runko on ihan rataverkkomme kulkijoiden aatelia, ja tässä likimain parhaasta mahdollisesta kulmasta kuvattuna. | ||||
|
|
20.08. 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana? Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana? |
||||
|
|
20.08. 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain olen lukenut, että Lgd oblastin paikkakunnat ristittiin kaatuneiden ryssänsoltaattien nimien mukaisesti. Siten jotenkin tajuttavissa esim. Säkkijärven nimeksi "Kondratjevo" ja Vahvialan ollessa nykyinen "Jasino". Jonkun verran kyllä hämmästyttää entisen Galitzinan ollessa nykyisin "Ljeipjasjuo" (vääntely tahallinen). Karjalan sosialistisen "autonomisen" karjalais-bolsutasavallan alueella suomikkonimet muutettiin kyynillis-kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuksi ("Pjitkjarjanta" eli ent. suomalainen Pitkäranta). Nuo soltaattinimet, niissähän EI OLE kirgiisi-, ei juutalais-, ei ukrainalais- eikä myöskään ostjakkityylisiä sukunimiä. Mitenkähän olisi, jos joku "suuren ja mahtavan" suurlähetystöstä lukisi tästä parit ehdotukset suomalaissyntyisten punaupseerien nimistä: Aksel Anttilan mukaan "Anttilagrad" tai Toivo Antikaisen mukaan "Antikaishviliburg"...? |
||||
|
|
20.08. 20:39 | Pasi Seppälä | ||
| Vahva aamu-utuinen tunnelma on kuvasta hyvin aistittavissa. Ja junakin erittäin kuvauksellinen. Nätti kuva. | ||||
|
20.08. 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Hannu-serkku. Osaava bordercollie on lampaiden kanssa tunnetusti erittäin loistava työkalu, mitä tulee lampailta toivotun "käytöksen" ohjailuun. Saattaapa borderi, jopa tietoisesti säästää lampuriparan tappioluetteloiden laatimiselta. |
||||
|
20.08. 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kaarrekuva jossa sommittelu on paremmin kuin kohdallaan. Tasalaatuinen umpivaunujunakin näyttää punakoneen vetämänä tyylikkäältä. | ||||
|
|
20.08. 20:28 | Hannu Peltola | ||
| Linjaosuuksien kasvillisuuden kurissa pitäminen lammaslaumalla voi tosin olla hivenen haastavaa IC:n pyyhältäessä lammaslauman läpi 200 km/h... | ||||
|
20.08. 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radio-Kipinää hoiti aikoinaan Nippalan pariskunta. Diesel-Widex-kuulolaitteeseen sopivan useammankin sinisen Hellesens-sormiparistom olen rouva Nippalalta ostanut. Diesel-Widex = tanskalaisvalmisteinen Widex 600 D, savukerasian kokoinen, taskussa pidettävä hökötys. |
||||
|
|
20.08. 17:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lampaat ovat tietäääkseni myös varsin tehokas "laitteisto" kasvillisuuden kurissa pitämiseen...? | ||||
|
|
20.08. 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Radiki on muinaisen mänttäläisen yrityksen nimi ja pitempänä se on Radio-Kipinä. | ||||
|
|
20.08. 16:15 | Jorma Rauhala | ||
| Leningradin oblastin asemat nimettiin sodan jälkeen hurmosmielessä mikä miksikin. Sen sijaan Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan puolella käytettiin entisiä nimiä jo kansallisen yhtenäisyydenkin puolesta ja ajateltiin tulevaisuudessa tapahtuvan vaikka mitä... | ||||
|
|
20.08. 14:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisikohan sekin. Vasemmalla oleva piippu on selkeästi voimalaitoksen, mutta vanhemmassa piipullisessa eli entisessä Tiwin rakennuksessa toimii nykyään ainakin automaatio- ja sähköverkkoalan asennus- ja huoltofirma Radiki. Sen tuskin tarvitsee toiminnassaan höyryjä päästellä? | ||||
|
20.08. 13:58 | John Lindroth | ||
| Nämä vaunut kulkivat nimellä "Ängbyvagn" niitä valmistettiin yhteensä 50 vetovaunua ja 23 perävaunua vuosina 44-52 ,ne tulivat SS(Stockholms Spårvägar) sekä "Norra Lidingöbanan ja Södra Lidingöbanan" käyttöön.Valmistaja ASEA/ASJ. Ho rakennussarjan tästä teki aikoinaan ruotsalainen"Swedtram". |
||||
|
|
20.08. 13:53 | Kari Roininen | ||
| Kyllä kasvillisuuden torjuntaa vieläkin tehdään. Useammallakin eri laitteilla. | ||||