Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02. 12:47 | Juho Rintala | ||
| Jos haluat vaunujen lyhyemmät numerot niin ne on Ed 28115, 28128 ja ERd 28724 | ||||
|
15.02. 12:06 | Erkki Nuutio | ||
| Petroskoi vallattiin Karjalan armeijan VII ja VI AK:n saarrostuksen tuloksena 1.10.41. Valtauspäivänä kaupunki uudelleennimettiin Äänislinnaksi. Nimen ehdotti ilmeisesti HY:n professori Paavo Ravila. Kaupungille oli haettu uutta nimeä jo bolsuaikana Punainen Karjala -lehden kilpailussa. Ehdotuksina tuli mm. Puna-Sampo, Onega ja Gyllingrad. Kilpailu oli siis ennen erityisesti suomensukuisiin kohdistuneita Stalinin vainoja. Niissä myös Neuvosto-Karjalan puoluejohtaja tri Edward Gylling syrjäytyi ja kuoletettiin vankileirien saaristossa (Gulag). Suomalaiset pitivät hallussaan kesään 1944 asti Muurmannin radasta välin Syväri - Karhumäki/Poventsa (noin 200 km). Se suojasi hyökkäyskeskityksiltä, koska neukut eivät voineet tehdä siellä nopeita joukkojen siirtoja ilman rautatiekuljetuksia. Vaikka Saksa ja suomalaiset itse tiedustelivat laajasti välirauhan aikana, osasivat bolsut salata täysin tällöin rakentamansa yhdysradan Sorokasta Arkangelin radalle ( https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/muurmannin-radan-kautta-venaja-sai-valtavan-maaran-materiaalista-apua-rata-olisi-ehdottomasti-pitanyt-katkaista-pysyvasti-sorokasta/ ). Suomaisilla ei myöskään ollut mitään tietoa esimerkiksi Syvärin voimalaitoksesta. Siellä Syvärillä joukkomme turhaan odottelivat aseveljemme joukkojen kädenpuristusta. Syyskuussa 1941 päätettiin muuttaa hyökkäysvaiheen divisioonaorganisaatio prikaatiorganisaatioksi välttämättömän työvoiman vapauttamiseksi siviilitehtäviä varten. Tämän muutoksen yhteydessä siis muodostettiin Kolmas prikaati. Tämän kirjoitettuani kiroan jälleen W11:n ja Lenovo-mikroni alimpaan helvettiin - surkeista surkeimpia tuotteita jotka pilaavat fyysisen ja henkisen terveyden. |
||||
|
15.02. 11:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut yhdellä näistä "Night Ferry":n lautoista Doverista Dunkerqueen, laivan nimeä en muista mutta se oli ranskalainen ja aika alkeellinen ja vanhanaikainen, sisällä cafeteriassa jossa otin torkut parituntisen matkan aikana oli puupenkit! | ||||
|
15.02. 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Pariisin kehäradan "Petite Ceinture":n juna? | ||||
|
15.02. 11:45 | Eljas Pölhö | ||
| Olen samaa mieltä Jarmon ja Erkin tunnistuksen kanssa. Suomen edetessä 1941 ennen rautatieliikenteen aloittamista rata ja sen laitteet oli tarkistettava. Tämän sillan kohdalla on seuraavat tiedot siltaluettelosta poimittuna: Sillan nimi: Kiviniemenkoski Sijainti: Km 485+521 Rakenne: Jänne 84,00 m, vapaa aukko 81,50 m, siltamuoto: Puoliparab., kansi alh., piirustukset 2180-2187, silta laskettu tai tarkistuskuormitettu: 1914 Havainnot: Kannattajat ja maatuet räjäytetty Korjausehdotus: Pukkisilta |
||||
|
15.02. 11:08 | Lenni Voutilainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
15.02. 11:08 | Seppo Rahja | ||
| Randomina tulleen kuvan liikennepaikka on Oulu Nokela, jonka laskumäestä on tällä sivustolla vähän kuvia, jos ollenkaan. Nyt se ainakin näkyy kuvan taustalla. | ||||
|
15.02. 11:05 | Lenni Voutilainen | ||
| Todella hyvä kuva! Hienosti lumi pöllytää kiskoista. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train |
15.02. 10:57 | Lenni Voutilainen | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvin tehty, Stefan. | ||||
|
15.02. 10:54 | Lenni Voutilainen | ||
| Mainio kuva! Sr3 3374 oli myöskin minun kuvasarjassani 8.2 junassa IC 70. | ||||
|
15.02. 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinenkin "Mountain"! Aivan mahtavaa, Herr Stefan! Monet kiitokseni näistä, sunnuntaiaamuni alkoi hyvin! |
||||
|
15.02. 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä sama logo ollutkin joskus ennenvanhaan omissa kansainvälisissä ravintolavaunuissamme? | ||||
|
15.02. 08:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskalainen näkemys "Jumbosta"...? | ||||
|
|
15.02. 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon tuuletus kätevästi toteutettu... | ||||
|
|
15.02. 08:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dunkerque - Dunkirk - Dünkirchen! Paikkakunta, jonka nimi on ikuisesti ihmiskunnan muistissa! | ||||
|
15.02. 08:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Istumapenkki ja veturinpyörä - siinä tärkeimmät junaan liittyvät elementit. | ||||
|
15.02. 08:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin kiva väriyhdistelmä - aivan toista kuin meidän nyky-VR:n ilmiselvästi halvalla saatu "veheriäänen"! (Varoitus! Pohjanmaan murresana!) Muistan jossain vanhassa Junat-lehdessä olleen legendaarisen Kauko Kuosman pienoismalliveturin rakentamiseen liittyen, että hän oli laatinut oman piirustuksen (näkemyksensä) suomalaisesta sähköveturista numero 2602. Hänen veturimallinsa keulan muotoilu lienee saanut alkuinspiraationsa tämän kuvan veturin muotokielestä, V-kuvioineen kaikkineen. Huomatkaa muuten, kuinka tuulilasin uloimpien kulmien (ylä- ja ala-) pyöristyssäteet ovat eri suuruisia. Tehokeino, jota oli jo käytetty henkilöautoissa. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Ameriikan Kenraali Moottoriin (GM) liittyneen Fisher - koritehtaan keksimät "Turret-Top"-malliset henkilöautojen korit 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vaikkapa juuri Letukalla ja Pontiacilla. Myös venäläisen 1950-luvun ison kuusisylinterisen ZIM:in muotoillut toveri normintäyttäjä oli tällaista mittasuhdekikkaa käyttänyt luomuksessaan. Ja hyvältä näytti. |
||||
|
15.02. 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| 241P! Pyörästöjärjestyksen nimenä "Mountain". Juutuupissa oli kotvan aikaa sitten video ajokuntoisest tämän sarjan yksilöstä. Kyllä on komea värkki! Tehonsäätö servolla...? Kuvassa näemmä on kuljettajan puoli. |
||||
|
15.02. 08:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Tämä on klassikko vetureiden joukossa! Nimi on suomeksi: "Kultainen nuoli". | ||||
|
15.02. 08:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinähän se CAPITOLEN veturi komeileekin ja niin tyylikkäänä kuin mikä! Niin muuten, Toulousessahan oli se Sud Aviationin lentokonetehdas, jossa Finnairin "höyry"-Caravellet ja Super Caravellet valmistettiin. Nykyisihän siellä tehdään Airbusien komponentteja. |
||||
|
15.02. 03:58 | John Lindroth | ||
| Kyllä upea kuva on ja tämä loistava Pekka takaisin radoille! Itse Pekka 1001 silloisen nimikkoveturin Pasilan lämmittäjä/sittemmin kuljettaja korkeasti arvostamani Eino Edmund Nyman kehui minulle tätä veturia kysyessäni häneltä mielipidettä tastä koneesta!"Eikka"oli omassa elämässäni junaharrastukseeni suuresti vaikuttanut persoona ja elää sisimmässäni ikuisesti! Eikalla on kaksi poikaa ja nimitti minut kolmanneksi! Eino Edmund ajoi mm SJK legendaarista heidän 1969 Suomi Retkellään junaa vetureinaan Hr1 1001/Tr1 1096/Pr1 772. Niinkuin psykiatrina voin sanoa kaikkiin näihin tapahtumiin ja elämyksiin liittyvät myös muistot ja vahvasti niihin liittyvät tunteet !Meikäläisellä nuo muistot ovat positiivisiä ja kiitokssti siitä upean VR henkilöstön ymmärryksestä pientäunaharrastajaa kohtaan! Muistan sen että tuolla junassa tehtiin myös kauppaa ostin sieltä ensimmäisen SJK julkaisun vuodelta 1969 Säröbanan josta sitten innostuin niin että tuli rakennettua muutama(5) tuon radan vetureista kirjassa olleiden HO piirustusten mukaisesti ja ne toimii yhä kotiradalla! |
||||
|
14.02. 23:16 | Reijo Salminen | ||
| Jos niistä "huonoista" kuvista edes jostain näkisi mitä luksusta nämä on olleet niin laita tulemaan! | ||||
|
|
14.02. 22:56 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä pääsee mutta sain vaan huonoa kuvija siitä sisältä kun käytössä minulla mukaan oli vaan älypuhelin | ||||
|
|
14.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lähtökohtia: 1 /Vahvialan suojeluskunnan jäsenet ovat alueelta, jossa rata nykyrajalta Viipurin suuntaan käsittää suurinpiirtein Loukon ja Hovinmaan välin. En tiedä löytyykö tuolta väliltä kuvaan sopivaa siltaa. 2/ Silta on lankutettu, mutta tuntuu siltä, että lankutus on vain erityiskäyttöä varten. Jos lähistöllä on kevyemmille ajoneuvoille sopiva silta, tarvittaisiin kuvan siltaa vain raskaille ajoneuvoille (sellaisia olivat linja-autot jo 30-luvun loppupuolella. Viipuriin vievän rautatien ohella Vahvialan lähialueella on muitakin ratoja. Hiitola - Rautu ei ole lähin näistä, mutta sen varrella on Kiviniemessä pari kertaa vuonna 1918 räjäytetty ja sitten uudelleen tehty Kiviniemenkosken silta. Kuva sillasta: VR 1912/37 II s.266. Kuvan yleishahmo tuntuu sopivan valokuvaan. Oheisen valokuvan suojakaiteet toki puuttuvat, mutta ne lienevät myöhempi lisäys. Jo vuoden 1920 Suomen kartastossa on rautatiesillan vierellä Kiviniemessä autotie. Sen kantavuus on tuskin ollut 30-luvun loppupuolella enää riittävä raskaimmille autoille, joten näille on voitu tarvita rautatiesillan apua. Ehdotus on siten Kiviniemenkosken silta ja 1930-luvun loppupuoli. Odotan avoimin mielin toisia ehdotuksia! |
||||
|
|
14.02. 22:32 | Reijo Salminen | ||
| Pääsikö tuota kuvaamaan sisältä? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train |
14.02. 22:27 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Esa ja Reijo kommentista! Nyt ovat kaikki kuvia sarjassa laitettu. | ||||
|
|
14.02. 22:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kiviniemen rautatiesilla ollaan. | ||||
|
|
14.02. 21:15 | Jorma Kattelus | ||
| Netistä hakemalla löysin: Siilinjärvellä sijaitsee Suomen ainoa fosfaattikaivos sekä omat tehtaat rikkihapon, typpihapon ja fosforihapon valmistukseen. Pääasiallinen suunta (SI→UKU): Siilinjärvellä louhittua fosfaattia ja siitä jalostettua fosforihappoa lähetetään Uuteenkaupunkiin NPK-lannoitteiden raaka-aineeksi. Muut kuljetukset: Uudestakaupungista Siilinjärvelle päin junissa kulkee useammin tyhjiä happovaunuja, jotka palaavat noutamaan uutta kuormaa, tai muita lannoitetuotannon tarvikkeita. Molemmilla paikkakunnilla on omat typpihappotehtaansa, joten happoa ei yleensä tarvitse siirtää rannikolta sisämaahan. |
||||
|
14.02. 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kävin aikoinaan asemakonttorissa kysymässä kulkemiseen lupaa radan viertä kohti virkatarvevaunujen seisontaraiteelle. Enimmäkseen onnistui. Riihmäellä ei, vaikka suu vaahdossa selitin johdonvetojuna 1:n silloisia vähäisiä tietojani. |
||||
|
14.02. 20:45 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Petri, huomautuksesta! Korjasin numeron tietoihin. | ||||
|
|
14.02. 20:43 | Tapio Keränen | ||
| Kävin ennen radalle siirtymistäni näyttämässä kulkulupani asetinlaitteen henkilöstölle, etteivät turhaan hälyttäisi viranomaisia paikalle. | ||||
|
|
14.02. 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Teemun kysymykseen: Noihin aikoihin monilla harrastajilla (ei meitä kovin isoa joukkoa ollut) oli radallakulkulupa. Tapiolta (en muista oliko T. Keränen vai T. Eonsuu) kuulin ensimmäisen kerran kyseisestä luvasta Veturien Ystävät r.y:n perustamisen aikoihin ja itsekin lunastin sellaisen parinkymmen vuoden ajan https://vaunut.org/kuva/63589 | ||||
|
14.02. 20:28 | Eljas Pölhö | ||
| Ohjaamon sivukulmaikkunat olivat siis ainoastaan ensimmäisessä valmistussarjassa (40101-40104) vuodelta 1964. Toisessa sarjassa vuosilta 1969-70 (40105-40110) niitä ei enää ollut eikä myöskään vastaavissa Belgian rautateiden vetureissa (1801-1806) vuosilta 1973-1974. En tiedä miksi niistä luovuttiin. Kuvan veturilla 40101 ajettiin 7210996 km ennen sen poistamista liikenteestä tammikuussa 1995 (hylätty 1.7.1995). |
||||
|
14.02. 19:10 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva ja kuvauspaikka. Pitää käydä itse joskus koettelemassa | ||||
|
14.02. 18:57 | Risto Pokkinen | ||
| Oisko ollut OTK:n viljasiilo? | ||||
|
|
14.02. 17:29 | Eemil Liukkonen | ||
| Kiva kuvauskulma ja valo tässä. | ||||
|
|
14.02. 17:23 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
14.02. 16:58 | Hugo Leino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
14.02. 16:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tainnut tuohon aikaan tulla sanomista jos kuvaili rata-alueella. | ||||
|
14.02. 16:50 | Sisu Karhu | ||
| Miksi vaunussa ei ole valoja päällä? | ||||
|
|
14.02. 16:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi lie otettu pois? | ||||
|
|
14.02. 16:29 | Leevi Heino | ||
| Komea talvinen kuva! | ||||
|
|
14.02. 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| On ollut sivuikkunat https://vaunut.org/kuva/80446 | ||||
|
|
14.02. 15:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko näissä ollut ohjaamon sivuikkunat alunperin? Näyttää peittoluukulta. | ||||
|
14.02. 15:34 | Sisu Karhu | ||
| aivan järjetöntä touhua että tuhotaan junia, vaikka ovat vanhoja ei se silti tarkoita sitä että tarvitsee tuhota! | ||||
|
14.02. 13:40 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
14.02. 13:18 | Eljas Pölhö | ||
| Raidekaavioita Punkasalmen satamaraiteesta ja kuvan laiturista https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16501.0 | ||||
|
14.02. 13:08 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026 |
||||
|
14.02. 12:34 | Noah Nieminen | ||
| Tässä kuvassa ohjauslaitteellisia (edellisessä kuvassa ilman) https://vaunut.org/kuva/176612?s=1 | ||||
|
|
14.02. 12:32 | Noah Nieminen | ||
| Ensin nähtävästi aloitettiin radio-ohjauslaitteettomilla vetureilla ja sitten hylkäys laajeni ohjauslaitteellisiin, kuten tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/167738?s=1 | ||||
|
14.02. 12:14 | Noah Nieminen | ||
| Tuo 2749 oli ilmeisesti viimeinen "höyryveturifontillinen" deeveri, ja sai pitää fonttinsa aina Pieksämäen romukasaan asti. | ||||