1702-46171 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 24.11. 16:56 Jouni Hytönen  
  Vanha kysymys vuodelta 2009 pisti silmään vasta nyt, kun keskustelu on lämmennyt uudelleen. En usko, että Dr13:lla olisi koskaan vedetty Eil-runkoja, koska eikö Eil-kalustossa ole vain sähkölämmitys eli vaunut vaativat 1500 V:n syötön veturista tai aggregaatista? Helsingin asemalla muistan nähneeni kesällä 1989 Lahteen Salpausselän seisakkeelle lähdössä olleen 2Dv12-vetoisen Eil-vaunujunan, jossa oli uudenkarhea aggregaatti Eifet 25302.
kuva 24.11. 16:38 Kimmo T. Lumirae  
  Veikkaan näiden muutosten johtuvan pitkälti VR Oy:n henkilöstöstrategiasta, johon liittyy tehtävien töiden ja tekemättä jättämisten tarkastelu ja karsinta:

1. Poistetaan henkilöstöstä vaunumiehet ja vastaavilla pätevyyksillä toimineet henkilöt. He vastasivat vaunujen kunnosta ja pikkukorjauksista, mutta ennen kaikkea he tekivät lähtevien tavarajunien pakollisen jarrujen tarkastuksen. Risteysasemilla ja vastaavilla he kytkivät linjaveturin matkustajavaunustoon ja tekivät näin saadulle junalle jarrujen tarkastuksen.

2. Poistetaan ratapihakonduktöörit eli vaihtotyönjohtajat. Jos tämä pääsääntö vaatii joidenkin kuljetusten lopettamista, lasketaan, paljonko sen vaihtoveturin pitäminen ja näiden henkilöiden työpanos maksaa; saadaanko siitä muutaman vaunun kuljettamisesta niin paljon, että kannattaa pitää nämä henkilöt töissä, vai syntyykö säästöä, kun lopetetaan koko kuljetus?

Osa 2. kohdan henkilöistä jatkaa työtä ns. RO-työskentelynä eli ohjaavat radiolla vaihtoveturia ja työskentelevät sekä veturia ohjaten että maasta, jalkautuneena toimien.

3. Osa lopuista vaihtotöistä siirretään tehtäväksi Sr3-kalustolla, ja työt tekee linjalla junaa ajanut veturinkuljettaja.

Osa vielä jäljelle jääneistä vaihtotöistä tehdään ns. RO+ -työskentelynä, jossa veturinkuljettaja ajaa esim. raakapuujunan tyhjät vaunut pikkuasemalle kuormattavaksi, tekee siellä RO-työskentelyn tapaan vaihtotyöt ja ajaa kuormatuista vaunuista kootun junan takaisin kotipaikalleen.

En ole hetkeen pikkuasemilla käynyt, joten aktiivisemmat tuntenevat nykyiset käytännöt huomattavasti paremmin.

Kuitenkin: näin toimien ei siis kannata viedä muutamaa vaunua jonnekin purettavaksi kolme kertaa viikossa, tai ei kannata kuormata kuitupuuta 400 km päässä, koska nämä vaatisivat vaihtotyöhenkilöstöä. Ei kannata ajaa paikallisjunia veturivetoisilla junilla, koska asemilla ei ole henkilöstöä vaunustojen siirtelyyn ja veturin ja vaunuston kytkemiseen. Veturinkuljettaja voi suorittaa kytkemisen, mutta se ei käy 3 minuutissa. Enää pitkään aikaan ei ole voinut ottaa tavarajunalle 2 tunnin taukoa väliasemalla ja siinä ajassa vaihtaa siltä asemalta lähtevät vaunut mukaan ja jättää toisia tilalle, koska asema on nykyään kauko-ohjattu, eikä siellä ole edes sitä junasuorittajaa, joka lähtisi tekemään tarvittavat vaihtotyöt, puhumattakaan siitä, että sinne tulisi kahdeksi tunniksi vaihtotyönjohtaja autolla 100 km päästä: näitäkin on nähty. Mutta ei enää.

Nämä "poistetaan" -maininnat tarkoittivat siis "poistetaan kaikkialta, missä mahdollista, niin, ettei työtehtäviä ole järkevää ja tuottavaa yhdistää muihin tehtäviin", eli näissä hommissa paikoin varmasti onkin henkilöstöä, mutta mainitun henkilöstön määrä on painettu niin vähäiseksi kuin mahdollista.

Eli Syrjämäen sahalla voidaan käydä kolme kertaa viikossa RO+ -työskentelynä hakemassa 800 tonnin juna sahatavaraa. Ja Haapasaaren sahalla on päivittäin kaksi vaihtotyönjohtajaa RO-työskentelyssä ja kahdesti päivässä käy linjajuna tuomassa ja viemässä ne vaihtotyönä siirrellyt vaunut. Peränotkosta voidaan hakea kahdesti viikossa 800 tonnia siellä kuormattua kuitupuuta RO+ -työskentelynä.

Matkustajajunia voidaan ajaa edestakaisin, kunhan niissä on Edo, tai varataan runsaasti aikaa veturin "ympäriajoa" varten. Matkustajajunissa on joukossa konduktöörejä, joilla ei ole enää alkeellisintakaan Jt- tai opasteiden tuntemisen pätevyyttä eli esim. junaa ei voi peräyttää, ellei ole tällaista pätevää henkilöä johtamassa vaihtotyötä.

Tässä tiivistelmää viimeisten vuosikymmenten muutoksista, ja lisätiedot siis tervetulleita, kuten aina.
kuva 24.11. 16:22 Juho Rintala  
  Juu
kuva 24.11. 16:08 Esa J. Rintamäki  
  Olisikohan dokumentäärisellä arvolla väliä, arvon herroilta kysyisin ?

Joskus on pieni pakko yrittää heittolaukausta ja toivoa parasta... (Oma kokemukseni joskus jo kauan sitten.)
kuva 24.11. 16:01 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tuukka, kiitos neuvosta, mutta tosiasiana on sekin, että kovin, kovin, kovin monet asiat vaikuttavat rinnakkain ja peräkkäin kovin, kovin, kovin moneen asiaan. Seurauksena hässäkkää, jonka jäsentely-yritelmät yleensäkin pahentavat hässäkkää raakasti vieläkin pahemmaksi.

Tätä olin halunnut avata.

Mr. Murphylla on tavattoman pitkät kädet. Minä en siis brassaile. Yritän kuitenkin muistaa olla innostumatta liikoja.
kuva 24.11. 15:55 Esa J. Rintamäki  
  Kello on noin 15:40 tienoilla, ja kuvauspäivä on torstai.

Onko 3046:n koukussa EP 57 Lapponia? Lähtöaikana klo 16-reikä-reikä. 3008:n roikassa ei näy olevan EFit:iä kuormausovet auki. Karelia?

V. 1985 EP 7 Karelia ryntäsi linjalle viisi minuuttia Lapponian jälkeen. Siihen lisää viitisen minsaa, niin läksi pitkä puu-ärrä kohti Riihimäkeä. Ja lisää: - klo 16:07 turkulainen eli P 129, jonka veturina oli vakituiseen Dv12. Perjantaisin parivedolla.

Tuona perjantaina jäin kaupunkiin töiden jälkeen ja palasin Kirkolle illalla: - jännitekatkojunalla: lähtö Hki klo 21:38 tienoilla: Dv12 2729 + Eit 23240 + 23134 + Eift 23410.
kuva 24.11. 15:37 Antti Tapani Häkkinen  
  Voin antaa yhden äänen sille, että mielummin näin tämän kuvan kuin että olisin ollut näkemättä. Rakeisuus ei ainakaan itseäni haittaa, valotuksen huonous ei ole mielestäni tässä kuvassa edes mainitsemisen arvoinen, eikä liioin tärähtäneisyyskään. Ja mitä kuvakulmaan tulee, mielummin näen juuri paljon erilaisia kuvakulmia, kuin että kaikki kuvat olisivat yhdestä tai kahdesta kuvakullmasta.

Junanumeron tosin toivoisin kuvan tunnisteisiin. Lienee MV 10325, jonka itse kuvasin Tikkurilassa.
kuva 24.11. 15:15 Rasmus Viirre  
  Kiitoksia. Sarjan liki kaikki kuvat tulevat olemaan arkistojen kätköistä, sillä näitä ei ole enää näkynyt melkein yhtään vuoden 2023 jälkeen.
kuva 24.11. 14:57 Daniel Nironen  
  Santeri, saanko kysyä että millä tavalla tämä on hyvä kuva? Kuva on pahasti rakeinen, osittain ylivalottunut ja osittain alivalottunut, sekä vielä kaupan päälle tärähtänyt ja kuvakulma ei silmiä hivele. Anteeksi nyt jos jollekin tästä paha mieli aiheutuu, karu totuus on nimensä mukaan karu, aivan niinkuin tämä kuvakin.
kuva 24.11. 14:53 Juha Kutvonen  
  Eiköhän tehtaan kapsu käyttänyt tätä ratasiltaa, ainakin raidekaavion perusteella: https://vaunut.org/kuva/166807

Sillan lankutuskin kielii raiteen keskilinjassa aikaisemmin olleesta kiskosta.
kuva 24.11. 14:28 Teppo Niemi  
  En usko. Kapeat kiskot -kirjasta ja Jokioisten Rautatien 100 vuotishistoriikistä löytyy perustelut.

Kyseinen vaunun pääty, jossa on numero 149 kuuluu seuraavaan vaunuun.
kuva 24.11. 14:15 Petri Nummijoki  
  Voiko juna olla raiteella 7, kun eikö valaisimia näyttäisi olevan kolmella eri etäisyydellä junan ja itäisen siipirakennuksen välissä? Silloin väliin pitäisi kai mahtua kolme laituriakin? Minusta valaisimet sopisivat siihen, että juna on raiteella 9. Muutenkin Turun pikajunien yleisimmin käyttämät raiteet olivat tuohon aikaan 9 ja 10. Ruuhka-aikoina muutamat Turun junat käyttivät raiteita 8 ja 11 mutta muita raiteita pitäisin niille poikkeuksellisina.

Mutta se voi hyvinkin olla, että aseman sisäpihan itäisen puolen laitureita on korotettu vielä 1995-1996. Vuosi 1994 on jäänyt mieleen siitä, että sisäpihan länsiosan laitureita korotettaessa muutama Turun pikajuna käytti tilapäisesti läntisen siipirakennuksen päässä olevia raiteita ja olivat Dr13-junia vielä silloin eli vuotta 1994 myöhemmin korotus ei (sisäpihan länsipuolella) voinut olla.
kuva 24.11. 13:55 Juho Rintala  
  Erittäin asiallinen kuva jo viiden vuoen takaan.
kuva 24.11. 13:39 Tapio Keränen  
  Uskoisitko, Teppo, että loviisalainen on tosiaan 149?
kuva 24.11. 12:35 Juha-Pekka Marttila  
  Kyllä tänne hyvät kanssa kuvaajat kuvia mahtuu;) Kuva se on tuokin, joskin hieman huonompi laatuinen. Enemmän mulla huvittaa tuo, kun kax kuvaajaa on lähes samassa paikassa samaan aikaan..sitten suurin piirtein 'kilpaillaan', kumpi kerkiää ennemmin omansa julkaista..( eihän nyt omaa kuvaa voi jättää julkaisematta..menee kuvaus hukkaan;))..heh )
kuva 24.11. 12:29 Eljas Pölhö  
  Balkanin maiden rautateitä tutkiessa täytyy muistaa kuinka eri tavalla rajat sijaitsivat 1800-luvulla ja aina I maailmansotaan saakka. Esimerkiksi nykyisin pyöreähkö Romania oli L-kirjaimen muotoinen (alasakara sojoitti vastakkaiseen suuntaan eli länteen). Suurin osa maan länsipuoliskosta kuului Itävalta-Unkariin ja radat valmistuivat sen vallan aikana maan niihin osiin. Vanhan Romanian ratojen rakentaminen alkoi englantilaisten yhtiöiden toimesta, mikä määräsi raideleveyden maan itäosissa. Vuonna 1888 tuli laki, jolla kaikki radat kansallistettiin vanhan Romanian alueella. Bulgariassa ensimmäinen ratalinja rakennettiin englantilaisen yhtiön toimesta ja yhteys Konstantinopolista Sofiaan ja Serbiaan Turkin (Ottomaanien valtakunnan) toimesta vähitellen seuraavina vuosikymmeninä. Montenegron voi unohtaa yli sadaksi vuodeksi muihin verrattuna. Siellä oli vain kapsuja rannikolta sisämaahan. Montenegron ja Bosnian ja Hertsegovinan rautateistä Stenvallin kustantamo Ruotsissa on toimittanut laajat historiikit sekä kapsuhistoriikit Unkarista ja Bulgariasta ja veturihistoriat Romaniasta ja Jugoslaviasta minun työvuosinani. ( https://www.stenvalls.com )
kuva 24.11. 12:19 Juha Kutvonen  
  Resiina 5/1987 tietää kertoa, että 3013 valmistui Hyvinkäältä uusissa IC-väreissä 10.11.1987.
kuva 24.11. 12:15 Juha Kutvonen  
  Helsingin laitureiden korotus aloitettiin 1994, mutta se kesti useamman vuoden. Ensimmäisinä korotettiin itä- ja länsilaitojen laiturit, sekä raiteiden 9-10 laituri ja viimeisenä, kesällä 1996, raiteiden 5-6 laituri. Kuvassa juna näyttäisi olevan raiteella 7, jonka laituri oli korottamatta vielä vuoden 1995 lopulla.
kuva 24.11. 11:19 Mikko Herpman  
  Nämähän ovat aivan uusia, mahtaneeko olla vielä jotain käyttöönottohuoltoja/tarkastuksia yms. menossa. Jossainhan oli mainintaa että Joulukuussa taitavat sitten olla jo töissä vetämässä junia
kuva 24.11. 11:04 Tero Korkeakoski  
  Eipä ole tuolla toisessa suunnassa enää käyttäjiä kuin yksi. Ennen oli paremmin.
kuva 24.11. 11:01 Tero Korkeakoski  
  Voikkaallehan ei sähköjä ole vedetty.
kuva 24.11. 11:00 Tero Korkeakoski  
  Todennäköisesti säästö on vuositasolla merkittävä. VR joko hinnoittelee itsensä ulos tai rekkapuoli polkee hintoja.
kuva 24.11. 10:54 Oliver Karhu  
  daniel nironen aivan samaa mieltä.
kuva 24.11. 09:53 Kari Haapakangas  
  Balkan oli (ja on oikeastaan vieläkin) ruutitynnyri, jossa kaikki nahistelivat vähän kaikkien kanssa. Sattuman kaupalla Sarajevo sai sitten "kunnian" olla se kipinä, joka räjäytti ruutitynnyrin koko Euroopan silmille. Vielä nykyäänkin siellä on ainakin kaksi valtiota, jotka ovat suuresti tyytymättömiä nykyisiin rajoihinsa.

Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen yhteistyöhönkin pystyttiin. Balkanin raideverkko taisi kuitenkin olla yleiseurooppalaista leveyttä ja muutoinkin yhteensopivaa. Ei kai idän pikajuna olisi muutoin voinut tuon alueen läpi kulkea... Olisi oikeastaan mielenkiintoista tutkia miten ja kenen toimesta rautatieverkko alueelle syntyi: Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Unkarin osalta raken(nut)taja oli tietysti Habsburgin imperiumi, mutta millainen (synty)historia mahtoi olla Romanian, Serbian, Bulgarian ja Montenegron rautateillä? Ehtikö Ottomaanien luhistuva imperiumi jättää mitään jälkeä rataverkkoon, ja millainen vaikutus Venäjän keisarikunnalla oli?
kuva 24.11. 09:46 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva. Helsingin laiturit korotettiin (osittain raiteita madaltamalla) kesällä 1994 https://vaunut.org/kuva/24443 eli olivat Dr13-vetoisen Turun liikenteen viimeisten kuukausien aikana jo korkeaa mallia. Siten niiden täytyy olla korkeita tässäkin tai muuten kuvausajankohta on joku muu kuin mainittu 7.12.1994.
kuva 24.11. 07:19 Aarni Lilja  
  Hieno kuva
kuva 24.11. 02:29 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuva!
kuva 24.11. 02:24 John Lindroth  
  Tuossa vaunun päädyssä on alkuperäisenä ollut myös jarrumiehen koppi!
kuva 24.11. 02:17 Ari Virtanen  
  Nykyisin teräskelat ajetaan junalla Vuosaareen, jossa ne käsittääkseni siirtokuormataan rekkoihin ja ajetaan edelleen tänne. Hintahan se tietenkin ratkaisee, mutta ainakin kätevämmin nämä kiskoilla tuonne kulki. Kelavaunut saapuivat yleensä junassa 3023 Riihimäelle, josta ne pätkäistiin liki suoraan Saunakallion päivystäjälle. Pääsääntöisesti purkaminen tapahtui Saunakalliossa välittömästi yleensä muutamasta vaunusta koostuneen junan saavuttua. Sama veturi toi usein tyhjät vaunut takaisin Riihimäelle.
Kuvasarja:
Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit
 
 23.11. 23:34 Robert Sand  
  Ajoin paikalle ja kuvasin. Pysyin kuitenkin koko ajan sellaisella alueella mihin kaikki pääsevät. Ratapihan yli menee tie eli sen yli pääsee myös virallisesti. Henkilökunta tervehti ja olivat hyvin ystävällisiä.

Bosnialaiset ovat muutenkin oikein ystävällisiä. Kävin myös kuvaamassa kapearaiteista hiilirataa. Siellä tuli vartijat kysymään millä asialla olen. Yhteistä kieltä ei löytynyt mutta yritin selittää että olen Suomesta ja kuvaan junia. Kysyivät että "turist?". Siihen vastasin että turist kyllä. Se heille riitti ja sain jatkaa kuvaamista. Kapearaiteisesta hiiliradasta tulee kuvia myöhemmin.
kuva 23.11. 23:31 Tuukka Varjoranta  
  Hyvät herrat, saanen muistuttaa, että pidetään keskustelu rautateissä ja rautatieharrastuksessa. Nämä edellä käydyt keskustelut, jotka asianomaiset varmasti tunnistavat, eivät kuulu Vaunut.orgiin! //Ylläpito
kuva 23.11. 22:41 Rasmus Viirre  
  Fenniarailin ensimmäinen Sr3 nmr. 201 ei taida ehtiä seisoskelemaan paljoa, sillä sillä ajetaan Kotka Mussalon satamaan Kemijärven Patokankaalta sahatavaraa joka viikko. Ja silloin kun ei ole ollut matkalla ”päästä päähän” on sitä lainattu joissakin raakapuujunissa.
kuva 23.11. 22:36 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, itse olisin myös aiemmin ollut taipuvainen kuitata asia pika pikaa Niku 2:n syyksi siten, kuin itse olet tehnyt. - Mutta:

Niku 2:n olennaisena luonteenpiirteenä oli liiallinen mukautuvaisuus (sanoisinko: - kiltteys?). Hänen isänsä Aleksanteri III EI VALMENTANUT poikarukkaansa millään tavoin hallintopuolen juitsuihin. Allu 3 "suurena, vahvana ja ikuisena" ei näyttänyt pitävän sitä tarpeellisenakaan. Niku 2 sai ajankulukseen pelehtiä balettitanssijatar Ksesinskajan kanssa, ennen kuin Euroopan kuninkaallisten piirien parituksen seurauksena hänen piti mennä avioon saksatar Alixinsa kanssa.

Sitten kun Allu 3 heitti lusikkansa nurkkaan, niin Niku 2:n piti sitten osaamattomana raakileena kyetä yhtäkkiä hallitsemaan koko laajaa Vennään maata. Tsuhnat oli alkuun jokseenkin aloillaan omituisen kielensä kanssa. Puolan lojaalisuus oli koko ajan isona kysymysmerkkinä. Eikä itämerenmaakunnissakaan keisarihymniä liian riemullisesti veisattu, puivat nyrkkiään taskussa.

Ja ikuiset "syylliset": - juutalaiset saivat kokea pogromeja, silkkaa musikoiden katkeruuden suuntaamista "ympärileikattujen" listimiseen...

Puhumattakaan keisarikunnan muista osista.

Nikun ei auttanut muu kuin olla korvat auki kaikenkarvaisille neuvojille. Näitähän sitten riitti! Pahimpana panslavismin ylipapit. Vielä pahempana oikeauskoisen kirkon ylin siviilivirkamies Konstantin Pobedonostsev yliprokuraattorina koko ajan oli huutamassa Niku 2-raukalle tämän velvollisuudesta puolustaa oikeaa uskoa. Kaikki nämä kun huomasivat tilaisuutensa tulleen!

Tsaaritar innokkaana käännynnäisenä vielä päälle päsmäröimässä oikeasta apologetiikasta.

Sanovat että Niku 2 kovin mielellään vietti tunteja puuliiterissä halkosouvissa. Ymmärrettävästi!

Panslavistit sitten saivat lähetettya "Bobbanin" (= Bobrikov) niskoillemme.

Niku 2 mokasi sotansakin pahasti: Venäjän - Japanin sota, joka alkoi uhoamisella ("karkoitamme ne keltanaamat vain lakeilla huitomalla!"). Tsushiman salmessa häneltä hävisi Itämerenlaivasto pinnalta upoksiin. Ja seurasi jotenkuten nöyryyttävä rauhanteko keltanaamojen japsien kanssa.

Eikä oma porukkakaan osoittautunut ongelmattomaksi - pappi Gapon, ja verisunnuntai 1905...

1. mms alkuinnostuskin vaimeni oikeastaan aika äkkiä. Liian "kiltisti" Niku 2 otti 1915 sodanjohdon itse hoitaakseen - ja sai sillä tempulla kaikkien alamaistensa vihat päälleen, kun sota meni pahasti pieleen (huoltovaikeudet
ja surkea infrastruktuuri).

Asiasta kukkaruukkuun: - itseäni aikanaan hämmästytti se, kun eversti J. O. Hannula Vapaussota-kirjassaan ei maininnut kenttäoikeuksista sanan sanaa, eikä kuolemantuomioistakaan, eikä Hennalan teloittajaisista sodan jo loputtua - ei pihaustakaan. Samoin runsas valkoisrn puolen kirjallisuus - silkkaa hiljaisuutta...

Pohjantähti-trilogia telkkariversioineen avasi asiaa hiukan... "Joko pisti sosialistinkin veisaamaan?"

Tämän vuoksi kaikki ne ihmiset, jotka pikaistuksissaan jakelivat kenttäoikeuksissa pikatuomioita, jätettiin täysin yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa vuosikymmenien ajaksi. Voi vain aavistella painajaisten määrää...

Hmm. Niku 2 kuitenkin oli se joka antoi toimeenpanokäskyt, siitäkin huolimatta että hänen piti yksinvaltius modernisoidakin välillä ottamalla duuma asiainhoitoon mukaan.

Kuten näet, herra Erkki, asia on aivan helvetin monimutkainen ja vaikeasti yksinkertaistettavissa.

Lieneekö kyseessä se klassinen esimerkki: pieni perhonen räpäyttää siipiään kerran ja maailman toisella laidalla vyöryy jättimäinen hyökyaalto, joka nielee ja tuhoaa kaiken. Siis: - kaiken.

Eikä asiaa suinkaan helpottanut keisarinnan kantama pieni geenimuunnos: - kruununprinssi Aleksein verenvuototauti. Miten olisikaan käynyt silloin? Rasputin - Putin - jatkumo, olisiko koskaan tapahtunutkaan...?
kuva 23.11. 22:22 Niklas Rinta-Kanto  
  seisovatko kaikki Fenniarailin Sr3:t aina ei sähköistetyllä raiteella Voikkalla vai onko tämä vain tilapäistä?
kuva 23.11. 21:56 Santeri Turunen  
  Minusta tämä on silti hyvä kuva, vaikka onkin vähän heikko laadultaan. Mieluummin julkaisee kuin jättää julkaisematta.
kuva 23.11. 21:19 Rasmus Viirre  
  Kovin on Teemu saanut ajella eestaas Kokkolan ja Haapajärven välimaastossa 7.-8.6. kun milloin Oksavalla, milloin Kälviällä ollut kameran kanssa. Hienoja kesäkuvia kuitenkin. Mukavaa katseltavaa tämä ja viisi edellistä kuvaa!
Kuvasarja:
Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit
 
 23.11. 21:18 Tauno Hermola  
  Miten alueelle pääsy ja kuvaaminen siellä meni? Jotain lupia varmaan hankit etukäteen, miten tuo tapahtui ja miten suhtautuivat pyyntöön?
kuva 23.11. 21:10 Teppo Niemi  
  Mutta mikä on ensimmäisenä.oleva,.ex.Loviisan rautatien LWR,. avovaunun numero?

Uskon,.että Museorautatieyhdistyksen arkisto olisi kiinnostunut tuosta kuvasta.
kuva 23.11. 20:53 Erno Pintinen  
  Ei paljon veturi kiinnosta, kun on ruokailu kesken :)
kuva 23.11. 20:48 Rasmus Viirre  
  Muutenkin kuva on laadullisesti hyvä. Ja mukava lisä tuo pellolla ruokaileva peura.
kuva 23.11. 20:25 Jyrki Talvi  
  Komea kuvasarja höyryistä, niiden aktiivikäytössä.
Kuvasarja:
Euroopan viimeiset aktiivikäytössä olevat normaaliraiteiset höyryveturit
 
 23.11. 20:24 Robert Sand  
  On välillä tullut kuvia vastaan netissä eli sitä kautta. Sitten piti tietenkin etsiä tietoa siitä missä liikennöivät ja se tieto on löydetty monesta eri lähteestä.
kuva 23.11. 19:40 Daniel Nironen  
  En halua olla ilonpilaaja, mutta jos kuva on näin pahasti epäonnistunut, onko sitä pakko julkaista? Ymmärtäisin jos olisi esim. ensimmäinen kuva jostain uudesta vekottimesta, mutta tästäkin löytyy jo vorgista kuva.
kuva 23.11. 19:09 Tuukka Varjoranta  
  Tältä paikalta ei vielä juurikaan ole kuvia Dr19:sta hommissa, joten tämä sopii hyvin Vorgiin.
kuva 23.11. 18:48 Erkki Nuutio  
  Paljonhan kostoa, pyhää vihaa ja surkeutta ja tuomittavaa, mutta paljolti tuomitsematta jäänyttä oli.
Juoksuhautojen umpeenluonti on silti paikallaan senkin vuoksi, että tapahtumat ovat monessa luotettavassa julkaisussa kiertelemättömästi kuvattu. Hyllyissäni tällaisia julkaisuja ovat esimerkiksi:
Antero Jyränki: Kansa kahtia - Henki halpaa, oikeus sisällissodan Suomessa (2014)
Mikko Uola: "seinää vasten vain !"- Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917-1918 (1998)
Oiva Ketonen: Kansakunta murroksessa - Kesää 1918 ja sen taustaa (1983)
Tapio Kangasniemi: Aika ei pysähdy (2008)
Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja (1988).
20- ja 30-luvuilla tasapuolisuuteen ei vielä päästy. Olivat liian kipeitä tapahtumia aikalaisille.
Vaikka tuomittaviin toimiin osallistuneet (puolin ja toisin) ovat historiankin edessä vastuussa toimistaan, asettaisin suurimman syyllisyyden Nikolai II:lle. Hän oli pääsyyllinen Suomen yhteiskunnan sekasortoon ja kansamme hallitsemattomalle hajoamiselle 1917-1918 - vaikka olikin jo potkaistu sivuun ja odotti omaa ja perheensä loppua.
kuva 23.11. 17:57 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, mainitsemallasi pariskunnalla, siis FF:llä ja Sophie-vaimollaan oli tuona päivänä heidän 14-vuotishääpäivänsä. Vekkulia oli se, että kruununperijä FF oli hahmotellut ajatusta laajentaa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa kolmoismonarkiaksi - ottamalla mukaan eteläslaavit. Ja nämä "Mustan käden" kiihkoilijat nirhasivat tuona päivänä oman ystävänsä!!!

Mitä Suomeen 1. mms loppuvuosina tuli, niin työväestöä raivostutti suunnattomasti "sotagulassien" nopeat rikastumiset ruuan hinnan jyrkän nousun ja rankan inflaation takia. Eikä ruokatilannetta helpottanut kesän 1917 maatalousmellakat ja eikä muuten -lakotkaan.

(Sotagulassi = elintarviketrokari ja mustan pörssin kauppias, tunnettu kyltymättömästä ahneudestaan.)

Jäi myöhäisperunasadot saamatta - juu vallan.

Vuodesta 1918 sen verran, kun valkoiset olivat saaneet vangeikseen koko joukon punikkeja Pohjois-Suomea puhdistettuaan, niin eiköhän joku lahtari kiukutellut "mitä noita perkeleen punaryssäroistoja hengissä pitämään?"

(Punaryssä = suomalainen punakaartilainen, jolla oli asusteissaan osa tai osia venäläisestä sotilaspuvustuksesta, yleisesti lakki.)

Yhtenä seurauksena Mannerheimin allekirjoittama "ammutaan paikalla"-käsky 25. helmikuuta 1918. Sen takia valkoisten rintamajoukot villiintyivät aivan helvetin raaoiksi. Eikä rintamakomentajat kyenneet estämäänkään verenvuodatuksia! Mannerheim-historiikit ovat olleet aika hiljaa tästä tosiasiasta.

Miten se nyt menikään? "Puhtain asein puhtaan asian puolesta". Just joo.

Eikä keväällä 1918 kukaan sitten kyntänyt eikä kylvänyt. Eikä satoa ollut korjattavaksikaan, ei siis etelässä.

Niinpä. Huruslahden arpajaiset, Suinulan joukkomurhat, Rummin Jussi (= lahtari Johan From), Hans Kalmin joukkojen riehuminen Harmoisissa ja vielä Valkeakosken tehtaantyttöjen viimeinen vappuaamu Siikastensuolla. Ynnä muuta. Ynnä muuta. Ynnä muuta...
kuva 23.11. 17:46 Jan Jahkola  
  Kuvasta katsoin ensin että se olisi Konka TR, en epäile etteikö paikalliset tiedä kuitenkin paremmin :)
kuva 23.11. 17:38 Jan Jahkola  
  Tuolla päin on kyllä hienoja maisemia ja kuvauspaikkoja, pääsin itsekin toukokuussa käväisemään seudulla ja muutama kuvakin tuli otettua, myös ko tasoristeyksestä. Pääasiassa Selänpää-Kirjokivi välillä. Toki myös Kouvolassa ja Vuohijärvellä pikaisesti. Ja Kouvolan pienoisrautatie tuli nähtyä niin ikään pikaisesti. Hienon pienoisradan/-radat on herra vanhaan kouluun tehnyt. Yllättävän paljon kerkesi vaikka rautatie harrastus ei ollut pääasia.
kuva 23.11. 17:01 Veeti Saukkonen  
  Hieno kuva kauhea vaunu :DD
kuva 23.11. 16:54 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tosiaan helposti erota tätä rantasaunaa vanhaksi rautatievaunuksi. En tunnistanut minäkään lauantai-illalla 4/10-2014, kun kävelin tästä pyörätietä pitkin ohi. Löylyhuone ja ranta itsessään jäivät kyllä mieleeni. Olin ollut matkustamassa Savon radalla kiskoautojunilla ( https://vaunut.org/sarja/3102 ) ja jättäytynyt junan H 1959 kyydistä Pieksun rautiksella. Elvis-grillillä poikettuani jatkoin matkaa jalkamiehenä Naarajärven Shellille, jonka yhteydessä olevassa, edellä mainitussa motellissa minulla oli varattuna huone. Tästä ohi kävellessä sauna kiinnitti huomioni. Loppusyksyn ilta oli jo hämärtynyt. Ei ollut vielä ihan täysikuun aika, muttei oltu monen päivän päässä siitä, mikä loi iltaan oman tunnelmansa. Ja sitten tässä, Vangasjärven rannalla, oli tämä puusauna lämmitettynä. Tiilipiipusta levisi ympäristöön mukavaa, leppoisaa savua. Löylyistä oli kömpinyt järvenrantsun puolelle pariskunta vilvoittelemaan, istuskelemaan, höyryämään ja höpöttelemään.
kuva 23.11. 16:45 Niklas Rinta-Kanto  
  Kiitän, Aarni.
<<   >>