Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09. 20:51 | Juha Toivonen | ||
| v. 1986 harjoiteltiin Suomen ilmatorjuntaa yhä samoilla vanhoilla aseilla ja metoodeilla, kuin vuonna 1974. Tosin Dv12 oli vaihtunut Sr1 sarjaan Kouvola - Riihimäki - Kokkola rataosuudella, jonka jälkeen vetovastuun Kokkola - Kannus otti deeverinippu. | ||||
|
17.09. 20:49 | Arto Papunen | ||
| Katson Operailin(siis Virossa) sivuilta, että niiden TEM TMH:oissa olisi sama CAT3512C kuin Dr18 sarjassa. Voisko näissä sitten olla silti eri moottori? | ||||
|
17.09. 20:27 | Petri Nummijoki | ||
| Ovatko tämän loppuaikojen kilometrit tallessa kuukausittain vain ainoastaan viimeiseltä käyttökuukaudelta? Lähinnä kiinnostaa, että ajettiinko tällä muulloinkin kuin talvikuukausina? Talviaikojen käyttö voisi selittyä auraustehtävillä mutta lieneekö Raumalta löytynyt muina vuodenaikoina käyttöä pois lukien ehkä juhlapyhien matkustajaliikenne, jos Lättähattuja oli korvattu Rauman ja Peipohjan välillä vaunujunilla? | ||||
|
17.09. 20:21 | Juha Toivonen | ||
| Miksi tuo on joutunut hylkyyn? Siinä on huomattavasti parempi väritys, kuin muissa pendolinoissa. Vihreä anemia on saanut ohelleen "sävyjä". Parhaat laitetaan poistoon - that's VR. Näinhän nuo menettelivät mm. yksikerros IC-vaunujensa kanssa. Hirveä kiire romuttaa aivan kaikki nuorehkot suht modernit henkilöliikennevaunut ja samalla kun vielä varsin mainioita ja yhä käyttökelpoisia sinisiä vaunuja paloiteltiin kilpailun hysteerisessä pelossa. VR on tuhoamisen ja omaan pesään paskomisen mestari. | ||||
|
17.09. 20:21 | Arto Papunen | ||
| Näiden kanssa melkein pitää katsoa tarkemmin onko kuva Ruotsista vai Suomesta.. | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
17.09. 20:13 | Juha Toivonen | ||
| Juuri näin John. Kuva on vain kuva, mutta jos kuvatessasi saat kokea kaikilla aisteillasi jotakin paljon enemmän, on se pienimuotoinen taivas, joka pysyy muistissasi lopun elämää. Esimerkkinä: Vehmaisten silloisella tasoylikäytävällä koin iltayöstä v. 1981 etäältä Messukylästä lähestyvän Dr15 vetoisen raskaan tavarajunan. Yhä vieläkin muistan, miltä se kuulosti. Ja millä voimalla. Johan tuosta on aikaa, mutta muisto ei katoa. | ||||
|
|
17.09. 20:04 | Juha Toivonen | ||
| Y Ä K !!! Isosti tylsä väritys. | ||||
|
|
17.09. 20:03 | Juha Toivonen | ||
| Tätä yksilöä ei kai enää ole? Mutta nollan jos vaihtaa ykköseksi, niin kyllä löytyy! Ja taitaa yhä löytyä vielä 742. Surkeassa kunnossahan nuo lienevät, mutta silti ovat edes jotenkin tallessa. | ||||
|
|
17.09. 19:39 | Veeti Saukkonen | ||
| Vihreäkaalimato??? Ok… | ||||
|
|
17.09. 19:22 | Pertti Miettinen | ||
| Tää kuva on 1965 paikkeilta ( tai pian ajojen loputtua ), jolloin hylätty. Veturin ajot on päättynyt helmikuussa 1963, kilometrejä 450. Tämän jälkeen ei mitään ajoja enää. | ||||
|
17.09. 18:49 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.t. Perunannosto on Vihannin murteella potunotto. | ||||
|
17.09. 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut autoliikkeeet kuljetuttavat autoja etelän ja pohjoisen välillä autojunalla. Mutta silloin lienee kyseessä tavalliset henkilöautot. | ||||
|
17.09. 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Konepajatyyppisissä työpaikoissa käytettiin vielä mustaa baskeria työpäähineenä. Ne olivat työmiehen omia hankintoja. Niitä näkyy käytetyn etenkin sotien jälkeisenä aikana jälleenrakennus-Suomessa, tuonne 1970-luvulle saakka. | ||||
|
|
17.09. 16:58 | Panu Breilin | ||
| Noihin aikoihin VR:n tavaraliikenne palveli vielä jonkin verran myös pieniä asiakkaita ja joskus jopa ihan satunnaisia kuljetuksia. Hyvin mahdollista, että nuo asuntovaunut ja -autot ovat yksinkertaisesti olleet menossa myytäviksi johonkin liikkeeseen ja junakuljetus on tullut halvemmaksi kuin kuorma-autokuljetus. |
||||
|
|
17.09. 16:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi ollut kesällä niin olisin veikannut jotain Suviseuroihin liittyvää. | ||||
|
17.09. 16:30 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisin ehkä pariinkin kertaan pyyhkäistä silmiä, jos tällainen kombinaatio ilmestyisi silmien eteen ilman ennakkotietoa. :D | ||||
|
|
17.09. 15:45 | Rasmus Viirre | ||
| Mikähän oli oikeasti tämmöisen junan takatarina? Tai lähinnä tuon caravan kaluston. | ||||
|
17.09. 10:03 | Asmo Rasinen | ||
| Mitä tuolle litteralle on tehty? | ||||
|
17.09. 09:17 | Jouni Hytönen | ||
| Samoin kuin tuolla veturin kyljessä 92102102105-7. FERFI on Fenniarailin VKM-tunnus. | ||||
|
|
17.09. 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| EVN on vain kalustoyksikön numero, 24744218333-8. | ||||
|
|
17.09. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Toki paikalliset tuntee sen paremmin nimellä "pottutehas" | ||||
|
17.09. 08:42 | Aaro Rönnholm | ||
| Oikealta ensimmäinen EFiti on 23655 | ||||
|
17.09. 08:35 | Kari Haapakangas | ||
| Vihannin asemalla junaa odottaessa on se hyvä puoli, että lähestymisen (=junan valot) näkee toooodella kaukaa, eli Tuomiojan kolmiosta saakka (13 km) | ||||
|
17.09. 08:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kesällä tästä yliajaessa huomasin että sillalla on edelleen kiskot asvaltin alla. | ||||
|
|
17.09. 08:24 | Jaakko Pehkonen | ||
| Milloinhan tuolla perunatehtaan raiteella on viimeksi ollut liikennettä? Itselle oli uusi tieto että se on ollut noin pitkään yhteydessä muuhun rataverkkoon. |
||||
|
17.09. 08:07 | Ossi Rosten | ||
| Mites tämä kuva loistavasta kuvatekstistään huolimatta ei ole saanu enempää huomiota? | ||||
|
17.09. 07:19 | Jari Välimaa | ||
| mielipide ei fakta. mutta tässä on lisää faktaa eli Heiikkilänkadun katu suunnitelma jota raitiotievarikon kohdalta ei toteuta vielä https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2024/08/Heikkilankatu-Katujarjestelypiirustus.pdf |
||||
|
17.09. 01:02 | Leevi Halonen | ||
| Kiitos tiedosta Tor. | ||||
|
17.09. 00:57 | Leevi Halonen | ||
| Rautatiekatu on asfaltoitu Forssassa todellakin 1963. | ||||
|
|
17.09. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Panun kuvaussuunra tässä on näemmä pohjoiseen. "Perunatehtaan", hauska ilmaisu (kun perunat tehtailevat perunanmukuloita...?). Ettei nyt sentään sipsitakomo, heko heko. |
||||
|
17.09. 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavaramakasiinin pääryikkunan tyyli on Oulun rautatien makasiinin erityisen selvä tuntomerkki. Vaasan rautatiellä ikkunatsydeemi oli erilainen (esimerkkinä Suinulan, Kolhon ja Pihlaisten makasiinit). | ||||
|
17.09. 00:10 | Panu Breilin | ||
| Turun vuosina 1890–1892 käytössä ollut hevosraitiotie oli raideleveydellä 1435 mm. | ||||
|
|
16.09. 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Voihan ne kulkea jos vaihtaa telit. | ||||
|
|
16.09. 22:31 | Sampsa Saahkari | ||
| Huvittavaa, että meillä kulkee / on kulkenut rataverkolla Ruotsiin rekisteröityjä vaunuja, jotka eivät kuitenkaan voi ko. maan rataverkolla kulkea - pl. raja - Haaparanta. | ||||
|
|
16.09. 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| 1963 asfaltoitiin Forssan pääkadut - varmaan myös Rautatienkatu, joka kulki rautatieaseman sivuitse Hml-Tku -pikatien risteykseen. Rautatienkatu ymmärtääkseni kulki vielä 50-luvun lopullakin vain rautatieasemalle asti, ja siirtyi tämän jälkeen tasoristeyksellä rautatien toiselle puolelle. Ainakaan asafaltoitua Rautatienkatua ei kuvassa näy. Varikkopihaa ei ole vielä tasoitettu. Rautatieyhtiön 1963 laajentunut tavaralinjaliikenne Sisuilla ja bussiliikenne lähinnä Vanajiilla tarvitsi sitä varikkotarpeitaan varten. Asematalo ei mahdu kuvaan, vaan on on raiteiden vasemmalla puolella, niiden suunnassa noin 50 metrin päässä. VR myi kolme Move 21 -veturia Forssan rautatieyhtiölle 1960. Kuvausvuosi on todennäköisimmin 1961. |
||||
|
|
16.09. 20:37 | Tero Yli-Somero | ||
| Kysymykseni juontaa siis omaaan "tietokantaan" merkitsemistä varten vähän kuten; class Sr3 FIN-VR Sr3 3321 91103103321-8 |
||||
|
|
16.09. 20:34 | Tero Yli-Somero | ||
| Thanks myös Jouni! | ||||
|
|
16.09. 20:33 | Tero Yli-Somero | ||
| Kiitos Esa tästä varsin kattavasta litteran avaamisesta. Mua ei tarvitse herroitella, tuntuu ehkä vähän vaivaannuttavalta... :/ Eli siis EVN on: S-TWA 24744218333-8 ja RIV ei merkitse "mitään" oleellista.. Kiitos! |
||||
|
16.09. 19:38 | John Lindroth | ||
| Onnistunut alkusyksyn kova! | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
16.09. 19:24 | John Lindroth | ||
| Juha! Äänimaailma/Hieno Juttu!Ja juurikin ne muistot/kokemukset jotka jää mieleen itse kuvaus/äänitystapahtumista! Ja kyllähän se on tuo "Hetki". | ||||
|
Kuvasarja: Suwalkin käytävän liepeillä. |
16.09. 18:42 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos itsellesi Leevi. Vuosien ajan kuvatessani ja matkustaessani, en ole aivan varma, kumpi on se suurempi nautinto rautatiekuvauksissa. Itse kuvan/kuvien ottaminen, vaiko "tuon hetken eläminen ja kokeminen". Sama koskee hieman etäämmältä saatuja kuulohavaintoja rautatieliikenteestä. Olenkin vakaasti päättänyt alkaa tallentamaan myös rautateiden äänimaisemaa ulkomailla, - niin videoina, kuin myös ääniraitoina. | ||||
|
|
16.09. 18:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kerroin tosiasioita, niinkuin aina. Mutta täyttä hiljaisuutta jotkut tietysti haluavat. Jotta hyvät betonikaupat eivät häiriintyisi. | ||||
|
16.09. 18:10 | Joonas Kauppinen | ||
| Juna jatkoi ennen lentoasemalle, mutta en tiedä jatkaako nykyisin. | ||||
|
16.09. 17:31 | Joonas Kauppinen | ||
| Niin on! | ||||
|
|
16.09. 16:41 | Jari Välimaa | ||
| Nämä 2 katusuunnitelmat ovat laillisia joiden mukaan silta ja muut rakennetaan. Pulinat pois | ||||
|
|
16.09. 15:42 | Erkki Nuutio | ||
| Valitus kaataa tehdyn päätöksen vain jos on toimittu lainvastaisella tavalla tai loukataan jonkun oikeudenomistajan oikeuksia. Valitus ei kaada päätöstä joka on hölmö, tai jonka syy tarkoin salataan (esimerkiksi kiinteistökeinottelun suosimiseksi). Jarin viittaamat kaksi katujärjestelypiirustusta ovat opettavia tarkasteltaessa yhteisen rahan surutonta syytämistä. Ylemmässä kuvassa raitiotie koukkaa kaksiraiteisen maisemasillan kautta Teiskontien toiselle puolelle. Alemmassa kuvassa se siirtyy Linnainmaan sillalle vievän kadun keskelle, eli menisi raitiovarikolle varatun (?) kolmiotontin ohi. Liittymät tarvittaisiin sinnekin. Aiheutuu hankaluutta Teiskontieltä kääntyvän Luhtaankadun risteykseen ja myös Teiskontien (valtatien) liikenteelle. Kiinteistökeinottelu-selitykseen oletettavasti kytkeytyy koko tämä välialue, nimeltään vielä Pappilanpuisto. Jos ratikka vie alueen lävitse, rakennetaan raitiolinjan molemmin puolin kerrostaloja. Ahtaasti tuputetaan kuten Tampereella muuallakin (esimerkiksi Santalahti). Luontevampi, järkevämpi, nopeammin tehtävissä oleva ja halvempi raitiolinja kulkisi suoraan, siis puolta vaihtamatta Teiskontien sivun arvotonta hukkamaata pitkin Luhtaankadun valoristeykseen asti. Siellä vaihdettaisiin puolta tarvitsematta edes muuttaa Luhtaankadun risteyksen liikennevalojen ajoitusta. Raitiolinja vie silloin suoraan raitiovarikolle (ja liityntäpysäköinnille) varatun tontin kärkiosaan. Siitä jatketaan edullisesti tämän tontin sivua pitkin, sotkematta lainkaan Luhtaankadun risteystä tai Linnainmaalle vievää katua. Kehätien muodostaman kanjonin ylitykseern riittää erinomaisen halpa silta (vain kansi ja keskipilari tarvitaan). Muut kuin tamperelaiset luullakseni heti tajuavat mihin älyttömään Tampere tältäkin osin yhteisiäkin rahojamme syytäisi. Sekin raha on pois tarpeellisilta tie- ja raidehankkeilta, joita totisesti riittää! |
||||
|
16.09. 15:38 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan, että tuota veturia 1800 jouduttiin hiukan harsimaan kasaan ennen kuin se kehdattiin laittaa esille Höyryveturipuistoon. Tk3 1102 sai muistaakseni kunnian luovuttaa puskinpalkkinsa hyvään tarkoitukseen. | ||||
|
16.09. 15:14 | Juho Rintala | ||
| Asiallinen kuva, joka on melkein täysin historiaa. Paitsi Nummelaa käytetään vielä erittäin aktiivisesti. | ||||
|
|
16.09. 15:05 | Jouni Hytönen | ||
| S indikoi tosiaan sitä, että vaunu on ruotsalainen. TWA on kaluston haltijan tunnus. Euroopan rautatievirasto ERA ylläpitää VKM-rekisteriä, https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en josta selviää, että TWA on Transwaggon GmbH. Sillä lienee useisiin eri maihin rekisteröityjä vaunuja. | ||||
|
|
16.09. 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero: RIV tarkoitti kansainvälisessä liikenteessä käytettävistä tavaravaunuista annettua määräyskokoelmaa (Regolamento Internazionale dei Veicoli). Sillä määrättiin muun muassa eri maiden tavaravaunujen erilaisten ilmajarrujärjestelmien yhteensopivuudesta. Henkilövaunuilla vastaava on RIC (Regolamento Internazionale delle Carozzi). Nimitykset ovat italiankielisiä. Näitä on korvattu joitakin aikoja sitten uusilla määräyskokoelmilla. Nro 74 (maanumero) kertoo vaunun olevan ruotsalainen. Siten S-TWA lienee ruotsalainen erityismerkintä? Laaiis on juuri tätä vaunutyyppiä koskeva UIC:n mukainen sarjamerkki: L = matalalaitainen tai laidaton erikoisvaunu, ja myös 2 - akselinen, kuorma vähintään 20 tonnia. aa = (L-merkin yhteydessä) = neljä erillistä akselia. i = avattavat sivuseinät, (kahdennettuna useampia ?), en ole satavarma tästä, matskuni on vanhaa. s = suurin sallittu ajonopeus 100 km tunnissa. Kehystetty "26 200 kg" = vaunun omapaino. Salmiakin sisällä oleva 76,0 m = vaunun lattiapinta-ala. Viivatunnus 2 x 12,5 m kertoo kuormausalan pituuden (tämä vaunu on kaksiosainen, lyhytkytkennällä. Siis vaunun "osavaunujen" irrottamista ei tehdä normaalikäytössä, vaan korjauspaikassa). (- 27,00 m -) on vaunun koko pituus puskimineen. Kehystetty R 75 m lienee pienin sallittu kaarteen säde raiteella, jolla vaunua voi käyttää. |
||||
|
16.09. 13:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löytyy sieltä sellainenkin rajoitin, jolla saa kategorisesti pudotettua veturinippujen tehoja. Toisaalta samalla erotusjakso-osuudella saattaa olla muutakin liikennettä, mahdollisesti Ykköstä, Kakkosta tai Pendoa. Se on nähty, että »se perinteinen» eli sähköjen putoaminen alas käy mieluiten siellä, missä pelissä on mukana nippuja, tosiaan vaikka Siimenssi-pari raskaine tavarajunineen. Kuvan juna on toki menossa ylöspäin, eli kuorma on kevyempi, niin sen puoleen ei pitäisi olla niin suurta sähkökatkon vaaraa. Mutta tarkkoina saavat siltikin kiihdytysvaiheissa tällaisen ja muiden samoille erotusjakso-osuuksille osuvien junien kuljettajat olla. Toisessa päässä syöttöasemat vahtivat ylijännitettä, joka sekään ei ole täysin tavaton sähköjen alas putoamisen syy. Näissä uudemmissa sähkölaitoksissa riittää potkua myös hyötyjarrutuksiin. Niin ja #hienokuva, Asmo! | ||||