Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10. 10:40 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Suojärven onnettomuus ja tämän kuvan tapahtuma kuitenkin kaksi erillistä suistumista? Ainakin tuossa Uusi-Suomi-lehden kuvassa on minusta eroja tämän kuvan tilanteeseen verrattuna. Tässä on kaksi raidetta mutta Suojärven kuvasta erotan vain yhden. Suojärven kuvassa veturi ei mielestäni ole myöskään näin voimakkaasti kallistunut kuin tässä. | ||||
|
15.10. 10:08 | Erkki Nuutio | ||
| Dynaaminen hinnoittelu pörssisähkösopimuksiss on toki oikea ja välttämätönkin ratkaisu. Muuten tarvittaisiin säännöstelyä, koska saatavilla olevan sähkön määrä rajoittaa. Rautateiden henkilöliikenteessä lieviä kapasiteettirajoja on ollut lähinnä kiitojunien yhteydessä. Bussiliikenteessä rajat myöskin tulevat erikoistilanteissa vastaan. Bussiyhtiöitä on kuitenkin johdettu niin taitavasti 24/7, että tällaiset tilanteet on hallittu. On vieläpä pelastettu tökkivä VR lukemattomia kertoja. Jospa VR kouluttaisi dynaamisen hinnoittelun ekonomilaumansa kytkemään junaan tarvittaessa lisävaunuja. Siis opettelemaan liikennöinnin perustaitoja. Onko osaamattomuus ja suuntautuminen vääriin asioihin (kuten dynaaminen hinnoittelu ja sen yleisölle ja VR:lle itselleen vahingollinen toteutustapa) tulos Rautatieopiston lopettamisesta. |
||||
|
|
15.10. 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Nokkakilven perusteella pidän tätä Richmondin valmistamana H2/Hk1 -veturina (291-300, 322-333) . Richmondin nokkakilpi eroaa Baldwinin vastaavasta siten, että kilven ulkoreunus erottuu paksumpana. Myös Johnin ja Karin kommentit viittaavat H2 -suuntaan. |
||||
|
15.10. 08:40 | Juhana Nordlund | ||
| Linja 12 (Kruunusiltojen toinen linja) päättyy nimenomaan Hakaniemeen. Linjan 12 päätepysäkki ja siihen liittyvät suunnanvaihtovaihteet olivatkin tämän koeajon yksi teema. Samalla koeajettiin muitakin Hakaniemen raiteita, joita oli uusittu Kruunusiltojen radan aiheuttamien muutosten takia. Koeajopäivänä Hakaniemeen ei päässyt raitiovaunulla muuten kuin Pitkänsillan kautta, niinpä kuvan tilanteessa ollaankin valmistautumassa Siltasaarenkadulle siirtymiseen. Tähän on tultu Päärautatieaseman (Kaivokatu) kautta. Vuoden 2027 aikana Junatien metrosillan remontti alkaa, ja metroliikenne katkea välillä Hakaniemi - Herttoniemi. Osa korvaavasta liikenteestä hoidetaan Nihdin kautta kulkevin raitiovaunuin, joihin lukeutuu myös linja 12. Siinä tilanteessa linja 12 saattaa jatkua Hakaniemestä Mikonkadulle, Rautatientorin laidalle. Tällöin nähtäneen tätä vaunumallia Pitkälläsillalla päivittäin. Lisäksi ensi vuosikymmennellä linja 12 on tarkoitus ulottaa keskustan läpi Länsiterminaaliin, jolloin vaunumalli tulee pysyvästi jokapäiväiseksi tässäkin kohtaa kaupunkia. |
||||
|
15.10. 08:23 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
15.10. 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia. |
||||
|
|
15.10. 07:28 | Jari Välimaa | ||
| Eikö kruunusiltojen toisen linjan pitänyt päättyä Hakaniemeen ? | ||||
|
|
15.10. 05:11 | Leevi Halonen | ||
| Onko tämä panssaroitu? | ||||
|
|
15.10. 02:04 | John Lindroth | ||
| Nyt kun ensimmäisen kerran näen tämän kuvan ,seuraavia huomioita tehden,kahden ensimmäisen vetopyörän etäisyys toisistaan ei stemmaa mikäli veturi on G7/Sk4 ,myos lokasuojien puuttuminen ja sylinteri/mäntäluistit kiinnittaä huomiota!Kuvan veturissa näkyy myös kattilan ja sylinterin välinen näkyvä höyryputki jota G7/Sk4 veturissa ei näy. Huomio myös ensimmäisen vetopyöräkerran etäisyys sylinteriin antaa olettaa että kuvan veturissa on kaksiakselinen etuteli. | ||||
|
|
14.10. 21:17 | Arto Papunen | ||
| Eikö SJ:n ohella Snälltåg ajaa Tukholmasta Malmön kautta Saksaan ja jotain vuoroja Åreen? Vy:llä Göteborgista Osloon ja Tukholmasta Osloon. VR:llä Tukholmasta Göteborgiin. Tågabilla Tukholmasta Göteborgiin Karlstadin kautta, Karlstad-Alvesta ja Falun-Karlstad-(Göteborg). | ||||
|
14.10. 20:56 | Juho Rintala | ||
| Joo kuva vähän hämää. Muuten hauska kun tuolla taustalla näkyy esiopastin joka näyttää punaista. xD | ||||
|
14.10. 20:22 | Rasmus Viirre | ||
| Keski-Pohjanmaalla näki Sr2:ia puujunissa satunnaisesti tai jopa puoliksi normaalisti vielä parisen vuotta sitten, mutta nyt ovat erittäin harvinaisia. Valtaosa etenkin Oulun ja Alholman junista kulkee Sr3:lla. Sr1 esiintyy välillä etenkin Ylivieskasta Tampereen, Riihimäen ja Kouvolan suuntaan menevissä junissa. Savonradan Sr2 puujunan itse havaitsin Kajaanissa 2023 marraskuussa, matkalla Pieksämäeltä Kontiomäelle. |
||||
|
|
14.10. 18:37 | Joel Kuikka | ||
| Keväällä ja kesällä 2024 oli myös sellainen jakso, jolloin Sr2:sia kulki raakapuujunissa Karjalan ja Savon radoilla aika aktiivisestikin (tai ainakin se tuntui siltä). Eipä oo möhköjä näkynyt sen jälkeen ainakaan Karjalan radan rapujunissa tai sit mä oon vaan kuvannut koko ajan vääriä junia. Samalla Vectronit katosi melkein kokonaan Karjalan radan tavarajunista, että en sit tiiä mikä pakkomielle VR:lle tuli yhtäkkiä lisätä susien määrää huomattavasti täälläpäin. |
||||
|
|
14.10. 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain olen lukenut että VR:n kaukojunaan pääsee, jos se ei ole täpötäynnä, ostamalla konduktööriltä lipun joka on hinnoiteltu jonkin normitaksan mukaan, mutta se ei takaa istumapaikkaa. Harva vaan tietää tästä mahdollisuudesta ja ostaa verkkokaupasta varmuuden vuoksi ylihintaisen 4 hengen työskentelyhytin vaikka matkustaa yksin. | ||||
|
14.10. 18:03 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
14.10. 17:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnibus, Flixbus, Finnair ja Norwegian ovat VR:n markinaehtoisia kilpailijoita. | ||||
|
|
14.10. 17:50 | Lauri Niemi | ||
| Koska on tulossa markkinaehtoista kilpailua? Markkinaehtoinen tarkoittaa sitä, että liikenne hoidetaan lipputuloilla. Ei kai kukaan ole ostanut tai ostamassa (paitsi Suomen Lähijunat, joka junat jo romutti) henkilöliikennekalustoa? | ||||
|
|
14.10. 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bulgaria kuului ensimmäisen maailmansodan aikana ns. keskusvaltoihin. Näitä olivat keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Bulgaria ja nykyistä Turkkia edeltänyt Ottomaanien valtakunta (imperiumi). Muuten, raideleveys näyttäisi olevan 600 mm. |
||||
|
14.10. 16:17 | Eljas Pölhö | ||
| Bulgariassa koeajettiin 1960-luvun alkupuolella lukuisia ulkomaisia vetureita sekä leveäraiteisilla että kapearaiteisilla radoilla. Osa koeajoista suoritettiin samalla kun vetureita käytettiin Turkissa koeajoilla. Ranskalaisten sähkövetureiden koeajoista on juttuja 1960-luvun La Vie du Rail-lehdissä. Dieselveturipuolella valituksi tulivat itävaltalaiset veturit leveille raiteille. Kapsupuolella ÖBB:n 2095.09 osoittauti liian heikkotehoiseksi (hyvä selostus kirjassa Paul Engelbert: Schmalspurig durch Bulgarien (Stenvalls 2002, EPön piirtämät kartat, painos loppu). SGP suunnitteli "Super-2095"-mallin, mutta Henschelin hyväksi todettu DHG1100 vei voiton ja samalla tehdas lupasi lisenssivalmistuksen BDZ valitsemalle tehtaalle (23. August eli U23A Romaniassa). Selostus em. kirjassa. | ||||
|
|
14.10. 16:09 | Jari Välimaa | ||
| onneksi Suomeenkin on tulossa kilpailua henkilöliikenteeseen markkinaehdoilla | ||||
|
14.10. 16:01 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas tyylikäs kaarrekuva, johon juna suht, siisteine vaunuineen on saatu hyvin mahtumaan. Syksyn väreistä vielä plussaa. | ||||
|
|
14.10. 16:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli alkujaan DHF 1130. BDZ (Bulgarian valtionrautatiet) kirjoilla 1920-1970. Numero 479 annettu 1936. Sijoitusvarikoista tiedossa 1936=Dupnica, 1946=Dupnica, 1970=General Todorov). Museoveturina Radomir'issa 1999 saakka, jona vuonna BDZ Sofian pääkonepajassa kunnostettiin museoveturiksi Sofian päärautatieasemalle. BDZ:llä oli 93 tätä mallia olevaa veturia vuoden 1936 numeromuutoksen aikaan (numerot 401-493). Muita Heeresfelbahnin vetureita oli pienemmät määrät (2-akselisia 201-203 + kaksi hylätty ennen 1936 sekä 3-akselisia ("Illinge") 301-309 ja neljä Zwillingen puolikasta hylätty ennen 1936. | ||||
|
|
14.10. 15:42 | Petri Sallinen | ||
| Millä tavalla dynaamisen hinnoittelun käyttö liittyy operaattoreiden lukumäärään? VR käyttää Suomessa dynaamista hinnoittelua henkilöliikenteessä ja on samalla tasan tarkkaan ainoa operaattori. | ||||
|
|
14.10. 15:40 | Eljas Pölhö | ||
| Tukholma-Göteborg-Malmö-Tukholma kolmion sisällä oli 2010-luvulla kaikilla pääradoilla mahdollisuus vähintään kahden operaattorin juniin, joillakin osuuksilla kolmen tai neljän yhtiön juniin. Esimerkiksi Malmö-Hässleholm (83 km) oli neljä operaattoria, Malmö-Norrköping (435 km) kaksi ajoi koko matkan, kolmas vaihtoehto oli käyttää yhtiöiden C ja D junia kumpiakin osan matkasta. Laaja vastaus vaatisi rataosakohtaista tutkiskelua. | ||||
|
|
14.10. 15:14 | Riku Outinen | ||
| On sillä virroitin ylhäällä. | ||||
|
|
14.10. 14:53 | Samu Matosaari | ||
| Ajettiiks toi dieselillä, kun ei näy virrotinta ylhäällä. | ||||
|
|
14.10. 14:40 | Arto Papunen | ||
| Monellako reitillä silti voi Ruotsissa valita minkä junaoperaattorin kyytiin menee? Ostoliikenteen kokonaisuus sitten ihan oma maailmansa kilpailun suhteen kun yksi toimija ottaa tietyn kokonaisuuden vastuulleen, kalusto tulee pääosin tilaajaltakin. | ||||
|
14.10. 14:24 | Linus Mansner | ||
| killa | ||||
|
14.10. 13:56 | Harri Pesonen | ||
| Mitehän plussalla mahtaat toimia kun tulee talvi ja pakkaset =D | ||||
|
14.10. 13:54 | Harri Pesonen | ||
| Mitä noissa konteissa kulkee monesti sitä ihmetellyt radanvarressa kulkiessa kun mennyt ohi...... | ||||
|
14.10. 13:43 | Rasmus Viirre | ||
| Kuva kiiltää! | ||||
|
|
14.10. 13:41 | Petri Sallinen | ||
| Dynaaminen hinnoittelu on markkinatehokas ja se tehostaa resurssien käyttöä — tästä on olemassa tutkimustietoakin. Rautatieliikenteessä esimerkiksi dynaamisella hinnoittelulla voidaan ohjata asiakkaita käyttämään vähemmän suosittuja vuoroja, koska puolityhjien junien ajaminen ei ole tehokasta toimintaa. Tämä saattaa lisätä palveluntarjontaa, koska vaihtoehtona on se, että vähiten suositut vuorot lakkautetaan. Kalleimpien vuorojen tuotoilla siis tavallaan subventoidaan vähiten suosittuja vuoroja ja kokonaisuutena pidetään koko yrityksen liiketoiminta kannattavana. Sähkön hankinta puhtaalla pörssisähkösopimuksella on äärimmäinen esimerkki dynaamisesta hinnoittelusta, jolloin hinta perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan. Lokakuun alusta alkaen pörssisähkön hinta vaihtuu joka viidestoista minuutti, kun aikaisemmin se vaihtui kerran tunnissa. Joustava sähkönkäyttö esimerkiksi hintavaihteluihin perustuvalla ohjausjärjestelmällä voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä sähkönkäyttäjälle. Pitkällä aikavälillä sähkönkäyttäjä saa pörssisähkösopimuksella hankitut kilowattituntinsa halvemmalla kuin kiinteähintaisella sopimuksella — tästäkin on tutkimustietoa. |
||||
|
|
14.10. 12:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minä olen Petrin kanssa samaa mieltä, että dynaaminen hinnoittelu on erinomainen, etenkin jos se toteutetaan kohtuullisesti kuten Ruotsissa SJ:llä 2010-luvulla. Aikaisin lippunsa ostaneet saivat etua keskihintaan nähden, mutta oston viimeisille päiville jättäminen ei tehdyt mitään älytöntä hintapiikkiä (silloinkin se oli joka tapauksessa halvempi kuin VR:n normaalihinta vastaavalle matkalle). Aivan viime hetkeen jättäminen saatettiin palkita todella halvalla lipulle, jos paikkoja oli runsaasti jäljellä. Eri junissa hinnan nousu ajan suhteen oli erilainen, mutta säännöllinen matkustaja (useita matkoja viikossa) oppi nopeasti milloin yleensä sai tavallisimmin käyttämäänsä junaan edullisen lipun. Minulla oli SJ:n asiakaskortti, joten ole varma toimiko kaikki samalla tavalla satunnaisille matkustajille. | ||||
|
|
14.10. 10:49 | Erkki Nuutio | ||
| Inhoan dynaamisen hinnoittelun harjoittajia ja useimmiten pystyn välttämään ainakin röyhkeimmät näistä ketkuyrityksistä. Dynaaminen hinnoittelu ei useimmissa tapauksissa paranna tällaisen yrityksen kannattavuutta tai kasvuedellytyksiä. Se paljastaa vain että yritysjohto ei OSAA tai VIITSI ponnistella todellisten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. |
||||
|
|
14.10. 10:47 | Matti Melamies | ||
| Onko VR:n dynaamisessa hinnoittelussa jokin viime hetkellä lippunsa ostavia rankaiseva erityispiirre? On aika paljon kuulunut valituksia, että viime hetkellä ostettu lippu oli ryöstöhintainen, mutta kuitenkin junassa oli paljon vapaita paikkoja. Haluaako VR myydä halpoja lippuja, joita ostetaan varmuuden vuoksi usealle vaihtoehtoiselle matkustuspäiville, mutta vain yksi sitten käytetään? Ainakin Onnibusin asiakkaat ovat tehneet näin, on ostettu useita yhden euron hintaisia lippuja ja sitten käytetty vain yksi niistä. | ||||
|
14.10. 10:41 | Petri Nummijoki | ||
| Onko junan paino jollain tiedossa? | ||||
|
14.10. 10:17 | Perttu Karttunen | ||
| Kaksi junaa - varoitusvalokin vielä, Ai että kun pääsisin palaamaan ajassa taaksepäin | ||||
|
|
14.10. 09:46 | Petri Sallinen | ||
| Dynaaminen hinnoittelu on erinomainen malli. Esimerkiksi sesongin ulkopuolella majoituspalveluita, lentolippuja ja junalippuja voi saada todella edullisesti. Ainakin itse suunnittelen reissuni noin puoli vuotta etukäteen. Varaan majoitukset ja lentoliput samalla varoitusajalla, mikä näkyy edullisina hintoina. Dynaamisen hinnoittelun periaatteeseen kuuluu, että äkkilähdön voi saada erittäin halvalla, koska tyhjät paikat eivät tuota mitään. Parempi myydä paikka vaikka eurolla. Itse en kuitenkaan tätä mahdollisuutta ole koskaan kokeillut. En keksi dynaamisessa hinnoittelussa epäoikeudenmukaisuutta. Sehän kohtelee kaikkia samalla tavalla — toki on ymmärrettävä järjestelmän toimintaa. Jos välttämättä haluat ostaa palveluita sesongin aikana, niin sitten maksat sesongin mukaisen hinnan — eli kysyntä ohjaa hinnoittelua. Sesongin aikana katteet todennäköisesti ylittävät kannattavuusrajat moninkertaisesti. Näillä tuotoilla kompensoidaan sesongin ulkopuolisten nollakatteisten palveluiden aiheuttamat tappiot. |
||||
|
14.10. 09:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole. | ||||
|
14.10. 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei luulisi olevan liian kallista päivitettäväksi. Kuvan vanhentuneen aikataulun institutionaalisuus on silkkaa vittuilua! On niin täyttä oblomovilaisuutta tapaninpäivästä jouluun. Ei hyvä! |
||||
|
|
14.10. 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heeresfeldbahn - veturi? Ainakin varustettu itävaltalaismallisella Rihosek-kipinänsammuttajalla. |
||||
|
|
14.10. 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnibussi on varsin hyvä brändi toteutuksenaan. Suosittelen. |
||||
|
14.10. 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapakosken asematalon laajennus- ja muutostyöt tehtiin samoilla piirustuksilla kuin Iisvedellä. Kumpikin siis "Oulun rautatien pysäkkejä". |
||||
|
|
14.10. 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsissahan dynaaminen hinnoittelu on ollut minusta käytössä jo ainakin 10 vuotta. Alueellisilla paikallisliikenteen tilaajilla on kuitenkin vakiohinnat. | ||||
|
|
14.10. 08:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai Kulosaaren vaunua ole romutettu? | ||||
|
|
14.10. 03:19 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! | ||||
|
14.10. 00:18 | Teemu Tuomisto | ||
| Paljon kiitoksia Tuomas! Mukava vertailukohde myös! Tuo oli kyllä itsellenikin varmaan yksi ensimmäisiä kertoja, kun marsun tavarajunan vedossa bongaan, tai sitten edellisestä on jo niin paljon aikaa, että päässyt unohtumaan. ;) | ||||
|
14.10. 00:15 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitoksia Niklas! | ||||
|
|
14.10. 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee! |
||||
|
14.10. 00:14 | Teemu Tuomisto | ||
| Todellakin, Jimi! Katoavaa kansanperinnettä alkaa pikkuhiljaa olemaan samitkin, vaikka niitä vielä tietyissä ruuhkavuoroissa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella näkeekin. | ||||
|
|
14.10. 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomas, eikös km 332 mäki olekin Huttulan mäki? Alamäkeen ajettaessa lättäjunan sai siinä juoksemaan aika reipasta haipakkaa. | ||||