Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.01. 12:14	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, olin joitakin kuukausia sitten ostanut kirpputorilta pikkurahalla kirjan: P. Huhtala: "Reserviupseeri". Painatusvuosi on 1940. Mutta! Sen omistajamerkintä on Aarne Juutilainen, eli juuri se tunnettu "Marokon kauhu" talvisodan Kollaalta. Aarnen nuorempi broidi oli just se lentomestari "Illu" Juutilainen, kahden Mannerheim-ristin tienannut hävittäjälentäjä-ässä (94 ilmavoittoa). Mainitun kirjan sivulla: 4. Kuormauksen suoritus (koskien sotilasjunaa). Kohta "Miehistövaunut ja niiden sisustus" Vaunuissa voidaan kuljettaa päiväkuljetuksena: Ga - vaunussa 36 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä yökuljetuksena: Ga - vaunussa 26 miestä Gb - vaunussa 42 miestä Gd - vaunussa 36 miestä. Edelleen: Gb - vaunu: varustukseen kuuluu 48 istuinlautaa sekä kaksi ovilautaa ja kaksi kivääritelinettä. Yökuljetusta varten kuuluu miehistövaunuun kuuluu kaksi lyhtyä kynttilöineen. Yökuljetuksena Gb - vaunussa miehistö makaa limittäin, päät vaunun pituussuunnassa. Ylälavereille mahtuu 12 + 12 ja alalavereille 11 + 2 + 11 miestä. Hevosia mahtuu: Ga - vaunuun kuusi, Gb - vaunuun kahdeksan ja Gd - vaunuun kahdeksan. Miehistövaunuja kutsutaan sarjamerkeillä Gas -, Gbs - ja Gds - vaunuiksi. Lämmityskautena kuuluu näihin vaunuihin lisäksi kamina, jolloin vaunuja kutsutaan Gask -, Gbsk - ja Gdsk - vaunuiksi. Jokseenkin tyypillisen sotilasjunan kokoonpano (vuonna 1940!) oli: Veturi H - vaunuja ajoneuvoja varten H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella (sijoitettuna ajoneuvovaunujen keskelle) Ga - vaunuja (riittävä määrä) hevosille Gd - vaunuja soppatykeille eli kenttäkeittiöille G - vaunu polkupyörille ja/tai suksille E - vaunuja alipäällystölle Gds - vaunuja miehistölle D - vaunu päällystölle Jälleen Gds - vaunuja miehistölle H - vaunu ilmatorjunta-aseistuksella Lisää Gds - vaunuja miehistölle. Hännänhuippuna junailijan vaunu. Kaaviosta laskin täyden junan pituudeksi 55 vaunua, eli 110 akselia, jos D - vaunu myös on kaksiakselinen.
	11.01. 12:02	Uwe Geuder
		https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations
	11.01. 11:49	Into Tilander
		Erkki: Itse kyllä sanoisin, että tuo ristikkosiltarakennelmasi olisi puoliksi kenollaan oleva neuvostoliittolaisperäinen kaksiakselinen matalalaitainen avotavaravaunu. Samanlainen kuin tässä Eljaksen kuvassa junan toinen vaunu: https://vaunut.org/kuva/80567?s=1 Vaunun positio onnettomuusveturin edessä viittaisi vahvasti kahden junan yhteentörmäykseen. Toinen onnettomuusveturi voisi olla tämän onnettomuusveturin takana, jopa vielä matalalaitaisen vaunun lenkissä kiinni kun itse vaunu on tuolla tavalla vääntäytynyt kiskojen päälle. Umpitavaravaunuista ulos syöksynyt tavarameri on varmaankin ollut suurta, sillä oikean puoleiset radan aitatolpat ovat antautuneet maahan.
	11.01. 11:08	Teemu Saukkonen
		Mitä meinaa tuo RIV? Se lukee uusissakin.
	11.01. 11:06	Teemu Saukkonen
		Mtähän varten akselit ovat nois hassusti ihan päässä?
	11.01. 10:47	Veikko Hattunen
		Hyvä nähdä että vanhin käytössä oleva 27-sarjalaiselle kuuluu hyvin!
	11.01. 10:10	Esa J. Rintamäki
		Lieneekö tätäkin vaunua käytetty "Endlösung"-juniin...?
	11.01. 09:59	Esa J. Rintamäki
		Näitä merikalajunia varten kehitettiin Saksassa yleisveturi BR 41. Sen pyörästö oli 1'D1' eli sama mikä tuli myöhemmin valituiksi Ristoihin. Sen vetopyörien halkaisija oli sopiva kompromissi: 1600 mm ja suurin sallittu ajonopeus 90 km/t. Kattilapaine oli alkuun ollut 20 kg/cm2, mutta se alennettiin 16:een kg/cm2. Käyttöön otto vuonna 1936. Tr1 Ristolla vetopyörien halkaisija oli se sama 1600 mm, ajonopeus tosin 80 km/t. Merikalajunat olivat nopeita, rannikon satamista suit sait sukkelaan sisämaan kaupunkeihin antamaan sakujen ruokalautasilla lisämakua tavanomaisten Bratwurstien ja perunoiden ohella - heko heko! Vaunussa näkyy olevan merkintä (suomennettuna: yksisuuntavaunu, Bremerhaven kalastussatama. Mielenkiintoisena yksityiskohtana merkintä: DR Brit-US-Zone. Sarjamerkki: Tnfhhs: T = jäähdytysvaunu (lähteenä Märklin HO und ihr grosses Vorbild) n = ei pakastetulle tavaralle f = vain merikalojen kuljetukseen hh = höyrylämmitysjohto tai - laitos s = Saksan sisäiseen liikenteeseen, suurin sallittu nopeus 100 km/t, kunhan viimeisestä tarkastuksesta (konepajakäynnistä) ei ole kulunut 1 - 2 vuotta kauempaa aikaa.
	11.01. 09:33	Petri Nummijoki
		Mutta käyntisilta on kuvan veturissa korkealla, kun taas Tv1-veturissa se on melkein vetopyörissä kiinni. Vertailukuvana on esim. https://vaunut.org/kuva/152128 Itse en tästä onnettomuuskuvan veturista saa K3/Tv1:stä millään.
	11.01. 09:25	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, johan pistitkin mielenkiintoisen vaunun kuvan! Junan pituus puskimineen 46 140 mm, vaunujen korien pituus: 19 730 mm. Korkeus kiskonselästä: 4 320 mm. Matkustajapaikkoja: II luokassa 38 (2 + 2 - järjestys), II luokan osasto oli juuri tuo kuvassa oleva keltaisella maalattu! III luokassa 244 (2 + 3 - järjestys) ja seisomapaikkoja tai alaslaskettavia lisäistuimia 18:lle matkustajalle. Junan kokonaispaino tyhjänä 71 tonnia. Ohjausvaunuissa kauko-ohjaus oli hoidettu sähkösoittokellolla ja parilla merkkilampulla, joilla kuljettajan antamien viestien mukaan lämmittäjä työnturissa tiesi valtaventtiiliä säädellä. Nrot: 30 001 - 30 008 ja valmistanut Linke - Hofmann Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw) ja käyttöön otto vuonna 1936. Junan sarjamerkistä minulla ei ole tietoa, ei edes siltäkään ajalta, kun Deutsche Reichsbahn Gesellschaft otti Lübeck-Büchen-rautatien omistukseensa vuonna 1938.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	11.01. 08:56	Esa J. Rintamäki
		Sehr geehrte Herr Stefan, toivottavasti lisäämistäni tiedoista on vähänkin apua ja informatiivista arvoa...? Kuvasarjasi on hieno! Rälsbussitietolähde: Svenska rälsbussar, kirj. Arne Hällqvist, julk. v. 2017.
	11.01. 08:55	Esa J. Rintamäki
		Rälsbussi YBo6 1109 valmistui Linköpingissä tammikuussa 1957. Y6-sarjamerkin se sai 1970. Vaunu hylättiin kesäkuussa 1983 ja museoitiin. Tammikuussa 1961 se oli ollut sijoitettuna Ystadiin. Helmikuussa 1973 se oli kirjoilla Halmstadissa. Y6:n matkustajaosaston penkeissä oli matalat selkänojat.
	11.01. 08:47	Esa J. Rintamäki
		Yo1s oli hieman kookkaampi versio uumajalaisen Hilding Carlssonin lanseeraamasta telirälsbussista. Istumapaikkoja tässä on 46. Vaunun korin pituus on 13 180 mm. Moottorina Scania-Vabis D802, 155 hummaa pyörimässä. Vaunu 626 valmistui Carlssonilla elokuussa 1949. Alkuun se oli sijoitettuna Vännäsiin, ja siirrettiin sieltä etelämmäs Kristinehamniin tammikuussa 1954. Hylättiin toukokuussa 1960. Vuonna 1966 nro 626 myytiin TGOJ:lle. Näitä myytyjä oli kahdeksan, joista seitsemän TGOJ muunsi omaan virkatarvekäyttöönsä. 626:tta ei muunnettu. Se oli 1960-luvun lopulla rataosaston käytössä, mutta sitten se sai seistä monta vuotta TGOJ:n tallissa Vannebodassa. Se siirrettiin SJ:n rautatiemuseolle Gävleen, perusteellisen kunnostuksen jälkeen vuonna 1983.
	11.01. 08:17	Esa J. Rintamäki
		Rälsbussi YBo6 1113 valmistui ASJ Linköpingissä helmikuussa 1957. Sarjamerkkiuudistuksen myötä siitä tuli Y6 toukokuussa 1970. Sille tehtiin sisustusjärjestelymuutos lokakuussa 1963 Örebron konepajalla, nyt sarjamerkiksi merkittiin Y7. Rälsbussi 1113 hylättiin lokakuussa 1985 ja siirrettiin sisäiseen käyttöön Ängelholmin SJ-rautatieopistoon (ilm. henkilöstön kuljetuksiin ja opetusvälineeksi myös). Vuodesta 1997 se kuului Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening-yhdistykselle. Lokakuusta 2020 se on ollut SJ:n rautatiemuseolla. Lisätietoa: Y6 paikkaluku 53, joista kolme takapään ohjaamossa. Y7:n istumapaikkaluku 47, joista 3 takapään ohjaamossa. Y7:n penkeissä oli korkeat selkänojat, ikäänkuin meidän Olympia-Ei 72:n ja Dm9:n penkkimallit yhdistettynä. Tammikuussa 1961 YBo6 1113 oli sijoitettuna Halmstadiin, 63 muun YBo6- ja YBo7-vetovaunun kanssa. Vanhempia rälsbussityyppejä siellä oli 17 vaunua (Yo1, Yo1s, Yo2 ja Yo3). Liitevaunuja sitten vaikka kuinka ja paljon (näistä kuusi oli postiliitteitä ja kuusi UFo6:tta eli Ruotsin-Geoabia! Ruotsin-Eia:ta yksi vaunu sekä kaksiakselisia matkatavaraliitteitä (UF6) yhdeksän vaunua.). Helmikuussa 1973 nro 1113 oli edelleenkin Halmstadin kirjoilla (nyt Y7:nä).
	11.01. 00:55	Stefan Baumeister
		Kiitos Heikki korjauksesta, ilmeisesti en ole ymmärrynyt Ruotsinkielinen lähde oikea. Korjasin tietoa.
	11.01. 00:51	Erkki Nuutio
		Mielestäni ei ole venäläisaveturi. Näille ominainen suojakaide kattilan sivulta puuttuu. Tenderi on kolmiakselinen ja muutenkin ulkonäöltään suomalainen. Kattilan ulkonäkö (mittasuhteet, kuvut, piippu) ovat kuten K3/Tv1 -veturissa. Akselienkin puolesta K3/TV1 (1-4-0) kelpaisi. Vaalea kohta vetoakselien edessä ei kuitenkaan silloin voi olla sylinteri vaan jotain muuta, koska K3/Tv1:n sylinterissä on luistin aiheuttama ulkonema. Ehdotan siten veturisarjaksi K3/Tv1. Missä sitten ollaan? Taustalla näkyy ylempänä kulkeva ratalinja ja sen ristikkosilta, jonka alitse onnettomuuskohdan raide vaikuttaa kulkevan. Tällainen ratajärjestely ei ole monilukuinen Suomessa. Ehdotan onnettomuusraiteeksi Viipurista itään kulkevaa pohjoisinta raidetta Maaskolan veturitallien vaiheilla. Siellä lähestyvä raide siltoineen voisi tulla Tammisuolta (Viipurin karttakirja 1939 ja https://vaunut.org/kuva/166669?paik=Maaskola ). Ratapihakaavio päättyy valitettavasti itäosaltaan kesken. Muita ehdotuksia? Mistä ihmeestä ratapölkkykasa on kertynyt, vai onko se purkautunut vaunusta? Tätä kirjoittaessani ja korjaillessani pidensi saastaisen kelvoton W11 kirjoitusaikaa kolminkertaisesti. Tämä on tyypillistä tämän surkean tekeleen aiheuttamalle riesalle.. Yhtä saastaisen kelvottoman Lenovo-mikroni nivelet rikkova näppäimistö herätti muutama kuukausi sitten oikeaan käteeni sormien nivelreuman. Selkärangattomia mikrokauppiaita ei nykyään saada oikeuden eteen. Minä, KELA ja PIRHA ovat kärsijöitä mainituista paskatuotteista.
	10.01. 23:34	Reijo Salminen
		Mitä haasteita? Tämähän on hieno!
	10.01. 23:27	Jorma Rauhala
		Tässä junassa lienee Tampereella tehdyt telit alla.
	10.01. 23:21	Jorma Rauhala
		Déjà-vu https://vaunut.org/kuva/31213
	10.01. 23:16	Jorma Rauhala
		Tuosta kun rajaat tuon punanutun vasemmalta pois, koska hän ei ole Jussi, niin avot!
	10.01. 23:00	Heikki Jalonen
		Onkohan tuo vaihdettu konevikaiseen Lamborghiniin?
	10.01. 22:55	Heikki Jalonen
		Veturi on paljon vanhempi, vuodelta 1866. Sen valmisti Beyer, Peacock & Co, Manchester, tehdasnumerolla 627. Alkuperäinen littera "A", uudelleen sarjaan "Aa" vuonna 1886. Poistettu käytöstä 1905 ja luovutettu rautatiemuseon kokoelmaan.
	10.01. 22:40	Veli-Matti Laitinen
		Kiitoksia hienosta kuvasta. Myös Ukko-Pekkaa ovat tekniset ongelmat kiusanneet.
	10.01. 22:38	Niklas Rinta-Kanto
		En nyt muista kumpi numero oli myyty (?) pois, mutta ainakin hetki sitten heillä oli enään vain yksi Tekari. En toki tiedä onko sitäkään enään.
	10.01. 22:38	Heikki Jalonen
		Outoja antiikkisuuksia on tuossa veturissa, olkoonkin valmistunut vuonna 1907 (Harkovassa, siis Ukrainassa). - Vipumallinen varoventtiili ulkoisella jousikapselilla (vasemmalla, itse venttiili höyrykuvussa joka ei näy) - Kattilan vaipan (eristämätön!!!) manusluukku suoraan vaipan kyljessä, heikentää vaippaa suuresti ja hukkaa lämpöä - Tulipesä laatikkomallia (mutta ei ole mikään Belpaire), ilmeisesti arinapinnan asettama vaatimus jotta huonollakin hiilellä pärjättiin - tulipesän katolla toinen varo, tavallisempaa suljettua mallia (näkyy jo vanhassa tehdaskuvassa, ei myöhempi lisäys) - signaalinarun koukku on edelleen tallessa (vai jokohan se tuossa vaiheessa oli Punalipun Pidin?) - hiekkakupu on "salakuljetusmallia" eli ruma mutta tilava (200 savukeaskia tai 25 pulloa...) Peruskonstruktio taitaa olla peräti jostain 1880-luvulta, eikä sitten "tarpeettomia" uudistuksia olekaan tehty. Kuitenkin, näitä vetureita valmistui yli 2000 kpl , kaikkiaan 7 eri tehtaalla (Harkova, Brjansk, Luhansk, Nevski/Pietari, Putilov/Pietari, Sormovo/Nizni Novgorod, Kolomna). Kyseessä on siis erittäin merkittävä veturisarja jopa Venäjän mittakaavalla. Tämän koneen alkuperäinen sarjamerkki oli "Щ" eli normaali nykyinen translitteraatio "štš" (Suomessa) tai "Scsh" (englanti). Kirjaimen alaväkänen ei näy, juuri siinä edessä seisoo yksi pitkänhuiskea toveri.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	10.01. 22:10	Stefan Baumeister
		Kiitos paljon Reijo, lisäsin nyt tietoja, ne olivat toisessa tietokoneessa missä kuvija olivat.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	10.01. 21:39	Reijo Salminen
		Aattelitko lisätä tietoja noista ajan mittaan? Kuvat on hienoja.
	10.01. 20:57	Hannu Peltola
		Hieno kuva, junakohtaukset ovat aina dramaattisia!
	10.01. 20:57	Hannu Peltola
		Hieno talvinen kuva!
	10.01. 17:42	Veeti Pietilä
		Upea vankkakuva!
	10.01. 17:39	John Lindroth
		Onnistunut talvinen kuva!
	10.01. 16:01	Veikko Hattunen
		Upea kuva!
	10.01. 16:01	Veikko Hattunen
		ja IC45 vaaaaan
	10.01. 15:37	Joonas Kuittinen
		Pakkanen pystyy Pekkaankin.
	10.01. 15:30	Juha-Pekka Marttila
		Mikähän Ukko-Pekalle tullut sitten? Vieläköhän HVM omistaa tekarit 217/218?
	10.01. 15:19	Jari Välimaa
		ei saa kuljettaa tavaraa eikä matkustajia.
	10.01. 15:05	Mikko Nyman
		Koominen tuo DDR:n vaakuna IC 949:n rivillä.
	10.01. 14:07	Veli-Matti Laitinen
		Voi harmi. Veljen piti matkustaa Helsingistä Leppävaaraan.
	10.01. 13:58	Esa J. Rintamäki
		No mutta, siinähän se 3507 poseeraakin! Veturi ilmeisesti kuulunut Kirovskajan rautatielle, sikäli kuin kyrillistä alfabetiikkaa oikein tulkitsin. Aatteen miehet (sotavankistatuksella) ovat ilmeisesti antamassa tyyppikoulutusta suomalaisille.
	10.01. 13:51	Esa J. Rintamäki
		Toinen ratkaisu olisi rakentaa rautatie kaksikerroksisena. Ylätasolle 1435 - raide ja alataso entisellään 1524:nä. Rahaahan se vaatii, mutta onhan sitä nytkin laiskoihin ankkoihin (F-35 "Lahme Ente") haaskattavaksi.
	10.01. 13:48	Erkki Nuutio
		Lähin vaunu on matkalla Hangon rintamalle: liitumerkintä Hki- Hanko , H:fors - Hangö. Itse Hankoon pääsivät vasta vuoden lopussa, kun neukut olivat poistuneet laivoilla Leningradiin.
	10.01. 13:43	Esa J. Rintamäki
		Mitä kertoo Höyryveturit rautateillä - kirja: Veturisarja B2 / Tv3 (nrot 2200 - 2254): (pyörästö 0 - 8 - 0) Vet. 5857 oli venäläistä sarjaa O (yläindeksi V), joka vallattiin heinäkuussa 1941. Se otettiin käyttöön kunnostettuna tammikuussa 1942, sarjaa Tv3 nro 2207. Sijoituspaikkana (lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944) Äänislinna. 2207 palautettiin Neuvostoliittoon tammikuussa 1945. Kupujen välissä lienee ollut jarrujärjestelmän apuilmasäiliö. Sarjan kutsumanimenä oli "Kaksikyttyräinen". Sen vasemmalla puolella oleva veturi on ilmiselvästi tyyppiä Sts. Näitä suomalaiset saivat vallatuksi kaksi. Suomalaisten kunnostamana se sai sarjamerkikseen K6 / Tr3 nrosarja 2600 - 2616 (pyörästö 2 - 8 - 0) Todennäköisesti kuvassa on Sts nro 3507, josta tuli elokuussa 1941 suomalainen K6 / Tr3 nro 2600. Veturi oli valmistunut Harkovassa vuonna 1907. Toinen samanlainen vallattu oli Sts 3502, josta tuli kunnostuksen jälkeen K6 / Tr3 2601. Nämä oli sijoitettuna Kouvolaan lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944 Äänislinnaan. Kumpikin palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944. Kolmas vallattu oli nro 1631 ja neljäs taas Hangosta löytynyt 345. Jälkimmäinen sai numerokseen 2602, mutta sitä ei otettu käyttöön suomikkomerkinnöillä. Tätä sarjaa tuotiin Virosta vaikka kuinka ja paljon (29 kpl), kunnoltaan kovin monenmoisia. Herra Erkki, muistanet varmaan kuinka ex-pappisseminaarilainen Talliinin Joopi raastoi itselleen myös Rouhialan vesivoimalaitoksen. Tämä rosvontyö vaikeutti muun muassa pääkaupungin sähkönsaantia. Muistissa lienee sekin, kun nykyistä itärajaa saneltiin meille noina vuosina, kuinka Talliinin Joopi pisti sormensa kartalle just Enson kohdalle, petomainen hymy pärställään. Muutoin Enso olisi jäänyt meille. Eikä meikätsuhnilla ollut asiassa mitään vastaansanomista!
	10.01. 13:20	Erkki Nuutio
		Kalkki-Petterin peruja: https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/forbyn-kalkkikaivos/
	10.01. 13:20	Tero Korkeakoski
		Aika paljon halvempi ratkaisu kuin raideleveyden vaihto rataverkolle. Harvinaista että joku VR:n organisaatiosta on ollut näin innovatiivinen ja että se on edes sallittu.
	10.01. 13:11	Erkki Nuutio
		Tämä toimi asemana oletettavasti vuoteen 1943, jolloin uusi asemarakennus valmistui. Taustalla näkyvä puhelinlinja jatkuu kaiketi Salmiin (eli 31 km eteenpäin, rata Uuksusta Salmiin valmistui vasta jatkosodan aikana). Vuoden 1938 kaukopuhelinverkkoon kuului maanpäällinen linja Sortavala - Salmi, josta oli epäilemättä haaralinja Pitkärannan tehtaille. Katso kaukopuhelinverkko v. 1938 -kartta (s. 305 Moisala - Rahko - Turpeinen, toim. Eino Jutikkala Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977, Ouhelinlaitosten liitto ry, 1977).
	10.01. 12:53	Pasi Seppälä
		No Tuomas sen jo varmistikin, että oikeassa paikassa ollaan. Tässä vielä kuva, joka on kuvattu juurikin Tuomaksen mainitsemalta maaleikkaukselta seisakkeen eteläpuolelta: https://vaunut.org/kuva/141581
	10.01. 12:43	Erkki Nuutio
		Näemmä saimme junallisen öljyäkin ilmaiseksi uusilta neuvostoystäviltämme - ei siis pelkästään vetureita ja aseita. Kuva näyttäisi otetun läheltä VR:n asemaa vuodelta 1930. Se oli kai jo poltettu ja korvaava valmistui vuonna 1943. Laatokan lahden takana näkyy kaiketi Pitkärannan sellutehdas. Yräs keskeinen peruste neukkuhyökkäykseen maahamme 1939/40 oli Suomen sellutehtaiden (Enso, Pitkäranta) ryöstäminen. Näiden tuotteita tarvittiin neuvostoammusten räjäytysaineisiin.
	10.01. 12:22	Veeti Pietilä
		Onko säiliövaunujen litteroista tietoa? (EDIT: Vaunujen littera on korjattu)
	10.01. 12:20	Hannu Peltola
		Mielenkiintoinen kuva! Kuvan keskellä saattaisi olla T-sarjan 2-6-0 Mogul-veturi. Vasemmalla oleva tankkivaunu on joko suoraan Jenkeistä 1. maailmansodan aikana tullut 8000 gallonan säiliövaunu tai sen venäläinen kopio.
	10.01. 12:19	Erkki Nuutio
		Oviaukon alapuolella näyttää olevan ylösnousemista helpottava askelma.
	10.01. 11:53	Veikko Hattunen
		Kiitos tiedosta Leevi!

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset