Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12. 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Katos onneksi on, muuten täystuho olisi toteutunut jo vuosia sitten. Masentavampaa ja enemmän luotaan työntävää ei voi kuvitella kuin ruosteinen ja maalaukseltaan virttynyt veturi ja maaleiltaan virttynyt lahonnut junanvaunu. Töhryt ja lasien rikkomiset vielä kruunaisivat paikkakunnan "kulttuuriväen" (itseään sellaisena pitävät sekä palkkahenkilöt) aikaansaannoksen - joka häpäisee paikkakuntannan oleellista historiaa. RLR:n juna on niin pieni ja sievä, että se vaikeuksitta sopisi arvoiselleen paikalle julkisen sisätilan kruunuksi - tietysti vähintään ulkonaisesti asiantuntevasti kunnostettuna. Siellä se olisi paikkakunnan kiinnostavimpia nähtävyyksia ja myöskin koululapsille oiva havainnollistus alueellisista juurista. Riihimäen kaupunki ja sen valtuusto : Korjatkaa häpeäpilkku ja sijoittakaa sen arvokkaan julkisen sisätilan kruunuksi ! |
||||
|
29.12. 09:15 | Verner Sundberg | ||
| Komea kuva, itse en koskaan ole nähnyt tuollaista | ||||
|
|
29.12. 09:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Suomen ensimmäinen ulos sijoitettu museoitu veturi (ja vaunu), 1958. Tampereen Sorsapuiston höyryveturi voisi olla maamme vanhin, kun se pantiin esille jo 1955, mutta se veturihan oli kuitenkin myös lasten toimintapuistoon kuulunut leikkikalu, eikä siis vielä varsinaisesti museoesine. Tämä RLR:n museojunan sijainti on tässä tontilla vuosien mittaan vaihdellut. Alunperin juna seisoi eri paikassa ja se siirrettiin tähän koska tähän pystyttiin rakentamaan tilaa vievä aitaus ja katos. |
||||
|
29.12. 09:06 | Jari Välimaa | ||
| Nykyaikainen sähköauto toimii 400-500 km mutta pikalataus verkoston kasvaminen on muuttanyt tilanteen 70 lukuun verrattuna | ||||
|
29.12. 08:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä(kin) kortista voidaan lukea kuinka Launonen sanana taipuu. Siis esim. Launosten... | ||||
|
29.12. 08:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kuormaussilta on hävitetty. Asematalon rautatiemuistokilpikin on näemmä raksittu pois. Se sijaitsi tällä ratapihan pitkällä sivulla, tuolla kauempana, viimeisen ikkunan ja rännin välivaiheilla. https://vaunut.org/kuva/50719 Muistokilpi näyttääkin olevan nykyään lähempänä ulko-ovea eli ikkunoiden välissä uuden pihamännyn takana. Hyvä! |
||||
|
|
29.12. 08:23 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä 1980-luvun lopun sähköauton toimintasäde olikaan? Elcat:in toimintamatkaksi annetaan 70 km vielä 1990-luvun puolivälin mallillakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Elcat. Kuluttajahan ei ole 1980-luvun lopulla voinut tehdä valintaa 2020-luvun mallistoista vaan niistä autoista, joita on valmistettu 1980-luvun loppuun mennessä. | ||||
|
29.12. 07:43 | Timo Salminen | ||
| Siis vuodesta 1958, ks. korjauskommenttini seuraavassa kuvassa. | ||||
|
|
29.12. 07:33 | Jari Välimaa | ||
| 6 l/100 km tarkoittaa 60 kWh/100 km kulutusta vastaavasti sähköauto kuluttaa 20-30 kWh /100 km. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
29.12. 00:26 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapsu kuvasarja! | ||||
|
|
29.12. 00:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Autoilu on. Nyt kun asia alkoi debatin myötä itseäkin hieman kiinnostamaan, kaivoin autotallista sen kamalan polttoainekuittikasan, joka on kerääntynyt vailla järjellistä ― ennen tätä pohdintaa ― syytä. Olen saanut kuvan ysisatkun polttamaan hieman epäpuhtaassa ― mukana jopa joitain pätkiä pöllikuormaisen peräkärryn vetoa nurkissa ― maantieajossa hieman alle 8 l/100 km. Puhtaassa valtatieajossa saattaisi 7,5 l/100 km hyvinkin olla mahdollinen. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12. 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Pitääkin ensi kerralla ottaa kenttälapio mukaan! | ||||
|
28.12. 23:39 | Juha Toivonen | ||
| Julian mukaan Riipassa poistettiin Sr1 veturit, ja 262:n veto Kokkolaan tapahtui vain yhdellä Deeverillä. Jos näin oli, niin miksi Sudet jäivät Riippaan? | ||||
|
28.12. 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa... |
||||
|
Kuvasarja: Skagit River Railway – ainutlaatuinen rautatieyhtiö jylhän vuoriston keskellä |
28.12. 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Youtubesta löytyi todella mielenkiintoinen video Skagit River Railwaystä: https://www.youtube.com/watch?v=sb89vRx6yTw | ||||
|
28.12. 23:15 | Rasmus Viirre | ||
| On 2816 sentään yhä yhtenä kappaleena Oulussa.. | ||||
|
28.12. 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12. 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, Hannu-serkku! Mietin tässä vaan, että mahtaisiko kenttälapion terän parin lapionpiston syvyydeltä löytyvä tyypillinen "sorakuoppahiekka" kertoa ratapenkaksi epäilyn osuvan kuinka oikeaan? |
||||
|
|
28.12. 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taidokkaasti nikkaroitu portti. | ||||
|
28.12. 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä tie jollain tavoin tiehoitokunnan "omaisuutta"? Jos on, niin en ihmettele liikennemerkin visuaalisuuden säilyneisyysasteen tasoa... | ||||
|
|
28.12. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmoitettiinpa Hesarissa tänään myös Brigitte "BB" Bardotin kuolleen... | ||||
|
28.12. 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Pasi, talvipäivän seisauksesta on kulunut viisi päivää, kun kuvasit Hillosensalmen kohtaajan. Hyvä kuva muuten! Huomennakin päivä on siinä parisen minuuttia pitempi. Kyllä se siitä taas lähtee suttaantumaan.. |
||||
|
28.12. 21:37 | Ida Puolakanaho | ||
| Kyllä silmä leppää tässä kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12. 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Tänään 28.12.2025 rautatiearkeologia jatkui Las Palmasin vanhan 6 km raitiolinjan läpikävelyllä. Siitä ei tosin saa kuvasarjaa Vorgiin, jäljellä ei ole lähes mitään raitiotiehen viittaavaa. | ||||
|
|
28.12. 21:00 | Petri Nummijoki | ||
| Kun meillä päin todettiin Saab 900 laiskaksi ohituskiihtyvyydeltään noin 35 vuotta sitten niin vertailukohtana oli 1980-luvun lopun Carina II 1,6 l moottorilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Carina#Carina_II_(AT171_/_ST171_/_CT170)_(1988%E2%80%931992) Asia tuli mieleen, kun edellä mainittiin, että Saab 900:lla kulutus olisi lähes 10 l/100 km. Carina vie sekalaisessa ajossa noin 7 l/100 km ja puhtaassa matka-ajossa 6 l/100 km lienee mahdollinen. |
||||
|
28.12. 20:22 | Christian Pakisjärvi | ||
| Ylirauma on nykyään Yliraumo. Missähän kohtaa on muuttunut nimi? | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12. 20:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! | ||||
|
28.12. 20:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta, päivitän myös kuvatekstin. | ||||
|
|
28.12. 20:01 | Timo Salminen | ||
| Tämä rakennus on vuodelta 1894. Viite: Jorma Kallenautio, Lopen historia I, 1976, s. 240. | ||||
|
|
28.12. 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Voi kyllä hyvin olla, olen tämän paikkakunnan osalta täysin Googlen varassa. | ||||
|
|
28.12. 19:55 | Rasmus Viirre | ||
| Sr3:t vaihdettiin keulille Kokkolassa. Oulusta Riippaan juna kulki kahdella Sr1:llä ja Riipasta Kokkolaan yhdellä Dv12:lla. | ||||
|
Kuvasarja: Riihimäen-Lopen rautatie syksyllä 2025 |
28.12. 19:54 | Timo Salminen | ||
| Mainio katsaus RLR:n nykytilaan tämä. | ||||
|
|
28.12. 19:52 | Timo Salminen | ||
| Taas ulkomuistista: kuvassa näkyvä päärakennus on uudempi. Santamäessähän on kolme päärakennusta, ja tämä on niistä iältään keskimmäinen, muistaakseni 1800-luvun loppupuolelta. | ||||
|
|
28.12. 19:48 | Timo Salminen | ||
| Muistomerkki on paljastettu 11.9.1958. Vuodella muistin väärin. Paljastustilaisuudesta on kuva Martti Virtasen kirjassa Lännen pikajuna s. 87. | ||||
|
28.12. 19:46 | Timo Salminen | ||
| Tuttu ulkoilureitti, viimeksi pari viikkoa sitten tuosta kävelin, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi mahdollista RLR-taustaa. Voi hyvin ollakin. | ||||
|
|
28.12. 19:41 | Timo Salminen | ||
| Ulkomuistista: muistomerkki on paljastettu muistaakseni vuonna 1957. Tarkennan myöhemmin, jos muistan väärin. Joka tapauksessa jo reilusti ennen 1970-lukua. | ||||
|
|
28.12. 19:38 | Timo Salminen | ||
| Aikanaan kun muistomerkki on paljastettu, tuossa vaunun kyljessä on ollut RLR:n alapuolella numero 1, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän, milloin se on maalattu peittoon. Jossakin vaunun uusintamaalauksessa kuitenkin. | ||||
|
|
28.12. 19:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Juuri tänään on erityisen masentava muistella: Tästä kotiin mentyä sain tietää että Lemmy von Motörhead on kuollut (28.12.2015), ja tuo kuvatekstin kaverikin on nyt samassa paikassa kuin äskettäin edesmennyt työkaverinsa Pate M. Olivat Lokomolla hetken aikaa yhdessä vajaat 50 vuotta sitten. Eikä tätä Niiralan liikennettäkään enää ole, kuten ei käytännössä maatakaan josta tuo liikenne tuli, ja jossa käytiin shoppailemassa. Eikä taida olla 2816:kaan? | ||||
|
|
28.12. 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, köykäinen teho oli ollut pitkin koko normiautomaailmaa. Vuoden 1982 mallinen Honda Civic 1,3 kolmiovisena hatchbackina ja viisivaihteisena pysyi kyllä muun liikenteen tahdissa. Kiihtyvyys ei nyt niin päätähuimaavan rakettimainen moisella ompelukoneenmoottorilla ollut. Ne oli ne jenkkien hirvittävät "norsumoottorit" omansa laisen asiakaskunnan vaatimuksille "omistettuja". 99 Turbon päätarkoituksena muistaakseni oli nimenomaan ohituskiihtyvyyden tehostamisessa. Nykyautoissa on jotain omasta mielestä mennyt jotenkin metsään se, kuinka turbotetuilla kolmisylinterisillä ja YHDEN litran "moottoreilla" yritellään tarjoilla "riittävää" tehoa kilttien perheenisien keskinäisiin liikennevalokiihdytyskisoihin. |
||||
|
|
28.12. 18:14 | Antti Grönroos | ||
| Kyyhkyläiset saapuvat samaan aikaan Huopalahteen | ||||
|
|
28.12. 18:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika. | ||||
|
28.12. 18:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Sveitsin kokoisessa minimaassa posti kulkee raiteilla mutta Suomessa mielummin rekkakyydillä. | ||||
|
|
28.12. 17:57 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Siisti kuva Hugo! | ||||
|
|
28.12. 17:54 | Antti Ojala | ||
| Suorituskyky on suhteellinen ilmiö. 80-luvun lopussa tälläkin Saappaalla pysyi oikein hyvin liikenteen rytmissä ja ohikin pääsi, kunhan autoa komensi määrätietoisesti. 90-luvun lopulle tultaessa ensiajokkini, laina-auto MB 200D oli jäänyt niin paljon ajastaan, että sillä oppi korkeintaan sonnivauhdin merkityksen. Nyt missä tahansa uudessa sähköneppiksessä on yli 200 kW ajomoottorit ja kiihtyvyys on aivan eri luokkaa, akkujen lisäpainosta huolimatta. | ||||
|
28.12. 15:57 | Keijo Loisti | ||
| Petrille vastauksena. En muistanut, että asiaa onkin tällä palstalla jo kertaalleen sivuttu. En muista, että isäni olisi kertonut ajankohdan, jolloin aitaa olisi tuhoutunut. Minä sijoitin sen 70-luvulle, koska hän kertoi soittaneensa isälleen, joka toimi ratamiesten jonkinlaisena "kymppinä", pyytäen häntä tulemaan töihin käynnistämään tarvittavat raivaukset. Hänen talouteensa tuli puhelin vasta 60-luvun ihan lopulla. Ja jos tapaus olisi ollut 50-luvulla, niin ehkä ensin olisi pitänyt hälyttää ratavartija. Minä kuljin junalla kouluun 9/1960-5/1969 ja töihin 12/1970 eteenpäin. Ehkä muistaisin, jos silloin olisi ollut tämänkaltainen onnettomuus. 2-10/1970 olin armeijassa Vaasassa ja Seinäjoella, milloin Jp:n asioiden seuranta jäi minulta todella vähäiseksi. Aikana, jolloin asemalla oli vanha korkea aita, sen portin veti kiinni asemamies junien ohittaessa aseman. Junanlähettäjän ulkona oloon on voinut olla pelkästään halu lähteä tuulettumaan, kun yöt olivat töiden kannalta hiljaisia tuohon aikaan. |
||||
|
|
28.12. 14:52 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Eipä kai tuo pelkästään Saabin ominaisuus ole, itse olen ainakin melkein autossa kuin autossa - jos nyt siis puhutaan suunnilleen samanlaisesta konstruktiosta, eli vapaastihengittävästä, 100-130 hv tehoisesta bensakoneesta ja viisivaihteisesta laatikosta - todennut yleensä kolmosen ihan sopivaksi ohitusvaihteeksi. Mutta tottahan se on, että vapari-Saabit eivät varsinaisesti ole kiireisen ihmisen autoja. Vakiokuntoisella turbolla nelonen sitten taas on ihan sopiva pykälä ja jos on vähän käyty ruuvaamassa niin ohitukset luonnistuvat kyllä vitosellakin. | ||||
|
28.12. 14:41 | Jan Jahkola | ||
| Nautorin tehtaan tekemä vene Hka:n kuormana... | ||||
|
28.12. 14:08 | Rasmus Viirre | ||
| Jotenkin kumman hyvin erottuu konetilan luukkujen reunat tässä, etenkin keskellä VR logon kohdalta. Nokea savun jäljiltä..? 2617 on ollut hylättynä jo yli puoli vuotta. | ||||
|
|
28.12. 12:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut. | ||||
|
|
28.12. 12:05 | Petri Nummijoki | ||
| Sisälsikö kertomus muuten maininnan, että aidan tuhoutuminen onnettomuudessa tapahtui juuri 1971? Vai onko tämä myöhemmän ajan tulkintaa uuden aidan ilmestymisen perusteella ja itse onnettomuus voisi olla peräisin yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta? Mietin lähinnä sitä, että suojastus ei ilmeisesti ollut käytössä, jos junanlähettäjä ja asemamies olivat ohikulkujunaa vastassa laiturilla ja suojastushan oli kuitenkin Helsingin ja Riihimäen välillä valmiina jo 1960-luvun alkupuolella. Tietysti ratatöiden vuoksi on myöhemminkin voitu liikennöidä tilapäisesti vaikka millä tavoin. | ||||
|
|
28.12. 11:51 | Petri Nummijoki | ||
| Aidan osalta viitataan varmaan kuvan https://vaunut.org/kuva/159139 keskusteluissa olevaan kommenttiin? Kaikki on mahdollista mutta Järvenpäässä tehtiin 1969-1970 myös kiskojen vaihtoa ja radan perusparannusta, joten en ihmettelisi, vaikka panssariaita olisi niiden töiden tieltä jouduttu purkamaan joka tapauksessa. | ||||