Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11. 12:34 | Leevi Halonen | ||
| Näyttää koiralle. Yhdellä Hyvinkää-Karkkila rautatien veturinkuljettajalla oli koira. Tämä koira oli monesti seurannut isäntäänsä töihin ja oli jopa monesti päässyt veturin kyytiin, ja kun kuljettaja ei sitten ottanut koiraansa veturiin joka kerta kyytiin niin koira oli hypännyt itse tavaravaunun päälle ja matkustanut salaa isäntänsä mukana. Olisikohan kenties sama koira. | ||||
|
19.11. 12:33 | Eljas Pölhö | ||
| Gf 31001 hylättiin 12/1969 (Lko 2128/v.69/170, 9.1.1970) | ||||
|
19.11. 12:14 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi lisätä, että Gfo 31002 ja Gfo 31003 valmistuivat Turun konepajalta 10/1969. Rh päätti 25.3.1969 (1053/412/69), että kaksi Oe-autojenkuljetusvaunua varustetaan alumiinirakenteisella korilla kokoonpanopiirustuksen n:o VR-2000-1 mukaisesti. Työ määrättiin suoritettavaksi Turun konepajassa ja sen arvioitiin maksavan 78000 markkaa. |
||||
|
19.11. 11:43 | Lasse Holopainen | ||
| Oluen, jos käyttäjä on "kokenut". | ||||
|
|
19.11. 10:22 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä... mistä syntyy kovin huuto, itku ja meteli: maidon, kahvin vai oluen maahan kaatumisesta? | ||||
|
19.11. 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä ketjussa on paljon hyvää tietoa moottoreista ja laakereista! Ja mukavaa Esa, että muistit Mustin 302 CID:n voimanpesän! Näin talviaikaan on jo ikävä sen iloista hirnahtelua! | ||||
|
|
19.11. 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin, ei se muuta tilannetta miksikään.... | ||||
|
19.11. 09:10 | Lasse Holopainen | ||
| Niin, tuon korihan on tehty joko Tampereella tai Wroclawissa. | ||||
|
|
19.11. 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai "folköl"- mukia, mister Teppo? | ||||
|
|
19.11. 08:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siksi laitoinkin pilan päiten Deltan lainausmerkkeihin. Kyseessä onkin Liedossa sijaitseva bussikoritehdas, vaikka jotkut saattaisivat kärryiltä (Carrukselta) pudotakin, heko heko! Omistussuhdekiemuroitahan riittää vaikka muille jakaa... |
||||
|
|
19.11. 08:28 | Matti Melamies | ||
| Eihän Volvo 8700:aa ole koskaan tehty Deltan tehtaassa. | ||||
|
19.11. 07:57 | Kari Haapakangas | ||
| Valtatie on kuitenkin kohteliaasti väistänyt sen verran Saimaata kohden, että asema ja asemalle menevä tie saavat hieman tilaa. Korjaus, eihän se tuolla kohen vielä Saimaata olekaan... |
||||
|
|
19.11. 06:21 | Teppo Niemi | ||
| Montakohan kahvikannua onkaan kaatunut ruotsalaisten X2000 junien ohjausvaunuissa 1990-luvulla(? | ||||
|
|
19.11. 01:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| M200 on muistaakseni maalattu Sikkensin maaleilla ja niiden värikartan mukaan. Ehkä syvempää punaisen oranssia ei ole kartastosta löytynyt? | ||||
|
|
19.11. 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, herra Lasse! "Autokori Oy, Turku", jonka perinne elää "Deltalla" ja voi hyvin. |
||||
|
19.11. 00:30 | Matti Melamies | ||
| Sisu->Susi, niin myös MAN->NAM on nähty. | ||||
|
|
19.11. 00:14 | Lasse Reunanen | ||
| Woman merkkistä ajoneuvoa ei tietääkseni ole ollut, mutta Vomag oli saksalainen kuorma- ja linja-autojen valmistaja. | ||||
|
|
19.11. 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo! Vierintälaakereilla on aina oltava jonkin verran välystä säteen suunnassa. Lämpölaajenemisen myötä ehkä voisi ajatella mainitun välyksen jotenkin "elävän", mutta se lämpölaajeneminen onkin samanlaista "elementeille": petilaakerikiekko - laakerirullasto - ulkokehä. Välys vielä auttaa "sietämään" säteen suuntaisia ulkopulelta tulevia iskuja tai jysäksiä. (Tekun sisäpiirin vitsi teräksen lämpölaajenemiskertoimen lukuarvon muistamiseksi: nolla pilkku neljänollaa kaksitoista!) Pääasiassa välystä järjestetään siksi, kun rullien voiteluöljylle on oltava välttämättä tilaa. Se ei kovin iso tarvitse olla. Tavallisia vierintälaakereita akselille asennettaessa rullien/laakerirenkaiden välinen välys on AINA tarkistettava (rakotulkilla eli "liuskamitalla"), että se on laakerivalmistajan antaman (suunnitellun) mitan mukainen. Välystä puolustaa myös rullien keskinäinen halkaisijamitan (mikroskooppista luokkaa oleva) mittavaihtelu. Sopivan herkällä mittarilla tarkasteltuna osoittimet "liioittelevat" mittaeroja, välillä on "Kalliovuoret" ja välillä "Kuolemanlaakso". Tämän mainitun välyksen mitan tarkastaminen (huoltoseisokkien aikana) kertoo myös sen, että onko vaihdolle uuteen tarvista. Kunto selviää käytön aikana puutikulla! Se on: - sopivan kokoisen puutikun (EI terävän!) toinen pää laitetaan laakeripesän ulkokuorta vasten ja toisessa päässä korvan läheinen kohta, näin voidaan ns "luukuulolla" todeta käynnin aikainen ääntely. Kulunut laakeri karjuu pahalla äänellä! Tikun on oltava tiivistä puuta, jotta "kuulovartiointi" onnistuisi. Petilaakerin ulkokehän eli rullaston ulkomitan ja ja laakeripesän välyksen kuitenkin pitää olla olemassa, niin värinän kurissa pitäminen onnistuu. Mitenkään liukulaakerintiukka sovitteen ei tarvitse olla.Kuormituksen laadusta riippuu tiukkuus, veturinmoottori tietysti eri tapauksena kuin "Zhiguli 1200:lla"! Tai meidän Hannu-serkun 302 Mustangilla verrattuna Briggs & Stratton -ruohonleikkuriin. Perheenisillä ja laakerointien suunnittelijoilla onkin sama toteamus: - "ei ole väljän voittanutta". (Näin opetti syksyllä 1980 eräs höyryturbiinien suunnittelussa uraa tehnyt ja kokenut DI V. Perälä meille teknikko-oppilaille!) Nokka-akselithan ovat yleisesti liukulaakeroituja, eivätkä ne niin kovien rasitusten "leipomaksi" joudu.. Kampiakselissa vaikuttavat voimat (sen pyöriessä) ovat sen verran huimat, että siinä kartiokkuus aiheuttaisi staattista epätasapainoa aika raakasti. (Esimerkki tästä: polkupyörän keskiössä poljinakselia nopeasti pyöritettäessa - ketjut irrotettuna - akseli pyrkii kieppumaan, eli juuri staattisen epätasapainon takia. Dynaamisen epätasapainon kertoo jo epäkesko-nimityskin.) Nokka-akselin päämitat ovat sitä luokkaa (ja kun se nelitahtimoottorissa perinteisesti pyörii puolella kierrosluvulla kampiakseliin verrattuna) että siihen se kartiokkuus kuuluukin. Maybachin kiekkomaiset petilaakerit vielä olivat aiheuttamassa hyrrävoimia lisärasitukseksi. Tähän "tautiin" auttaa juuri maksimikierrosluvun madaltaminen. Kysyttävää? Riittääkö tämänkertainen epistola myös amatöörigynekologeille? Varmastiko? |
||||
|
18.11. 22:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuu ja juna samaan kuvaan on hatun noston arvoinen saavutus. Hienoa! | ||||
|
18.11. 22:34 | John Lindroth | ||
| Edustava kapsukuva! | ||||
|
18.11. 21:11 | Tuomas Pätäri | ||
| https://nurminenlogistics.com/fi/sijoittajauutiset/nurminen-logistics-lunasti-terminaalikiinteistoja/ https://nurminenlogistics.com/fi/uutishuone/nurminen-logistics-vuokraa-luumaen-terminaali-ja-toimistokiinteistonsa-kansainvaliselle-ymparistoystavallisen-energian-tuottajalle/ https://yle.fi/a/3-11887011 |
||||
|
18.11. 21:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämän rataosan kuvat kiinnostavat kyllä aina. Kesäisyys pistää oikein silmään näin marraskuussa, melkein häikäisee tuo valon määrä :) | ||||
|
|
18.11. 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Näyttäisi sillalla olevan Volvo B7RLE 8700. Asjallista. | ||||
|
|
18.11. 20:45 | Lasse Holopainen | ||
| Kahvikannun painopiste toki riippuu sen sisällön määrästä. Mieleen tuli lähinnä klassiset korkeat termospönikät, jotka kyllä saa kaatumaan, jos ne ovat täynnä. | ||||
|
18.11. 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno iltahämäräinen kuva, jossa mukavan sekalainen juna on tallennettu komeaan kuvauspaikkaan. Viikon kuva ainesta ehdottomasti. | ||||
|
|
18.11. 19:39 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos arvoisa Herra Esa, syy sille että fundeerailin tuota kartiomallia (sori nyt amatöörigynekologit jä väestöliiton kassanhoitajat) oli että itsellä on vanha traktori, McCormick 434 jota on rempattu ihan hartaasti, siinä nokka-akseli on tuollainen "tunneliratkaisu" ja kun se rempassa tarkistettiin suoraksi ja hankittiin uudet laakerit niin eihän ne passanneet alkuunkaan, reklamoin myyjiä ja vastaus oli että "ne on aihiot" eli tarkoitettukin että koneistetaan määrämittaan sitten kohteessa. Siinä on juuri tuo kartiomitoitus ideana. Mietin vaan että 7 petilaakerin kanssa kampiakselin ulosveto on aika temppu jos joka "nykäisyssä" on sama tiukka toleranssi vastassa, etenkin sen viimeisen laakerin kanssa on kellosepän tarkkuutta vaativa temppu edessä. Siis jos viimeisessä laakerissa udosvedossa akseli on vähänkin vinossa niin laakeri saattaa vioittua ja uusi remppa on vain ajan kysymys. | ||||
|
18.11. 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä vainenkaan, herra Jorma-serkku. Heimola oli revitty 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Se oli ollut ennen vaikenemistaan Punaisen Ristin paikallisosaston kerhotalona. Tarkistettu! Vanhan Ruoveden historia III:8/2 eli Mäntän historia 1948 - 1992 (Mauri Mönkkönen), s. 640: B (= bostad) 101 Heimola eli ent. kapearaiteisen rautatien asemarakennus, Asemankulmalla Valmistumisvuosi: 1897 (uusi Walter Thomen suunnitelma 1909) Purkuvuosi: 1990. Alunperin yhtiön asuntonumeroa B 101 oli kantanut Mäntän linna, valmistumisvuosi 1896, purettiin 1940 > numero merkitty uudelleen. Walter Thome on Mäntän ensimmäinen merkittävä arkkitehti. Punaiset ampuivat Thomen veljekset (Walter ja Ivar) vuonna 1918. |
||||
|
|
18.11. 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Ei ravintolavaunun kahvikannut kallistu.sen. enempää, kuin niitä raiteen kallistus on. Sen sijaan ne kyllä.liukuvat helposti pöydän pinnalla poispäin kaarteen keskipisteestä. Ihan vastaavasti kuin myös.perinteisellä.kalustolla ajettaessa kaarteeseen huomattavasti alle mitoitusnopeuden tai.junan seistessä. Olen itse nähnyt moisen ilmiön.Frankenfald-Bahnilla, kun kallistus ei reagoinut tarpeeksi nopeasti S-kaarteessa. Meinasi mennä.Appelsorlet lattialle. |
||||
|
|
18.11. 18:23 | Lasse Holopainen | ||
| Oikeastaan noissa kallistuu lipun lisäksi aina jotain muutakin. Meinaan jos tekniikka on rikki ja kori ei kallistu, niin sitten matkustajat ja ravintolan kahvikannut ainakin. | ||||
|
|
18.11. 18:21 | Lasse Holopainen | ||
| No morjens... | ||||
|
18.11. 18:19 | Lasse Holopainen | ||
| Olin sanomassa ihan samaa. Joku kummallinen pakkomielle ja huono itsetunto. Ne ainakin. | ||||
|
|
18.11. 17:09 | Noah Nieminen | ||
| Hehheh :) | ||||
|
|
18.11. 16:57 | Noah Nieminen | ||
| Niin just! Mikä näitä VR:n ihmetyyppejä oikein vaivaa? Hyvää kamaa pois :( | ||||
|
18.11. 16:55 | Noah Nieminen | ||
| Eikun hetkinen, tämä kuva olikin kesältä :) | ||||
|
|
18.11. 16:53 | Noah Nieminen | ||
| Jaa, tämä CEmt oli viimeksi linjajunassa PYO 269, joka lähti 15.11. Kolariin ja saapui sinne 16.11. | ||||
|
|
18.11. 16:52 | Noah Nieminen | ||
| Jaaha, CEmttikin on mukana. | ||||
|
18.11. 16:51 | Noah Nieminen | ||
| Tuo toinen on todennäköisesti 3083. | ||||
|
18.11. 15:39 | Jari Välimaa | ||
| Puhdas palaminen on vedyn poltto puhtaassa hapessa (ei ilmassa) jota voitaisiin käyttää CHP laitoksissa. Lopputuloksena olisi vain vesihöyryä eli vettä joka sekin voidaan kierrättää takaisin elektrolyysiin jossa sähkön avulla tuotetaan puhdasta vetyä ja puhdasta happea. Vety ja happi pitää varastoida siten että kesän aikana eletrolyysin avulla tuotetut kaasut voidaan sitten talvella polttaa ja tuottaa lämpöä ja sähköä höyryn avulla. Ei tarvitse sotkea hiiltä eikä typpeä. |
||||
|
|
18.11. 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
|
18.11. 15:09 | Matti Melamies | ||
| Jos ulkomaat lasketaan, niin kyllä niitä on olemassa, WoMANneja siis. Myös MassIVECOck on ollut joidenkin Iveco-kuljettajien tuunausratkaisu. | ||||
|
18.11. 15:04 | Rasmus Viirre | ||
| Joo-o.. koostuipa trio sitten mistä tahansa sarjasta ja värisistä, kolmivetoa arvostaa tänä päivänä aivan eri lailla kuin vielä pari vuotta sitten kun nämä järkäleet olivat arkea. | ||||
|
18.11. 15:03 | Markku Naskali | ||
| Hatanpään seisake oli melko tarkalleen silloisen Lokomon tehtaan kohdalla ja kansa nimitti yleisesti seisakettakin Lokomoksi. Oli työväellä junalta lyhyt matka vetureita tekemään. |
||||
|
|
18.11. 14:33 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä n e ä t. | ||||
|
|
18.11. 14:20 | Esko Maasalo | ||
| Näenkö oikein että viimeisessä vaunussa seisoo yksinäinen lammas/vuohi/koira?? | ||||
|
|
18.11. 12:49 | Tommi K Hakala | ||
| Missä kohtaa tämä on kuvattu? | ||||
|
|
18.11. 11:59 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt kun sanoit, niin oikeastaan kumma ettei sellaista ole vielä tullut vastaan. Onhan Susi-merkillä kulkevia Sisujakin ja MANneja kuitenkin on aika paljon ja ne on yleensä laadukkaita (kai), toki siinä mitä meilläpäin käytetään, ei ole muuta vikaa kuin että jäähdytysnesteen seassa on öljyä. Toki onhan sillä jo ikääiin, ei ne muuten olisi sekasin. | ||||
|
18.11. 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905). | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
18.11. 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
|
18.11. 09:43 | Petri Sallinen | ||
| Mitä tarkoitat "puhtaalla polttamisella"? Kaikki polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmastopolitiikan kannalta suurin ongelma. Suurin osa suomalaisista CHP-laitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita, mikä on syy miksi CHP-sähkö on menettänyt kilpailukykynsä ja miksi laitoksia suljetaan eikä uusia CHP-laitoksia pahemmin rakenneta. | ||||
|
|
18.11. 09:41 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Jos tämä on keväältä 1966 niin ehkäpä vapun tienoilla otettu? 1966 oli sama ankara talvi, jolloin Porkkanajunat joutuivat käyttökieltoon talviongelmien vuoksi, joten maaliskuussa maisema ei varmastikaan ole voinut olla likimain lumeton. | ||||
|
18.11. 09:32 | Kari Haapakangas | ||
| Kilpihän on miltei minttikunnossa, tolppa vain on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. | ||||