Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	12.11. 16:39	Teemu Saukkonen
		Oliko olemassa GP1-6, vai miksi GP7 on ensimmäinen?
	12.11. 16:35	Teemu Saukkonen
		Kun vielä sekin älyttäisiin, että aina ei tarvitse tuhota, vaan voi myös korjata.
	12.11. 16:25	Rainer Silfverberg
		Sellainen käsitys minullakin on.
	12.11. 16:22	Pasi Seppälä
		Tällaista en muista aiemmin nähneeni. Ansaitusti nostettu näkyville, on kyllä hieno.
	12.11. 16:20	Esa J. Rintamäki
		Jotkut linja-autoliikennöitsijät huolehtivat lumenaurauksista omilla autoillaan ja auroillaan. Muun muassa Onni Vilkas Kotkasta.
	12.11. 16:04	Mikko Herpman
		Vaunupajalla varmaan toki riittää vaihtotöitä eli pienvetureille voi olla käyttöä jatkossakin...
	12.11. 16:03	Jouni Halinen
		Mulla tuli nyt pahemman laatuinen kajatusatkos. Wiki kertoo asiasta seuraavaa "Rakennus sai nimensä sipoolaisista raitiovaunujen rahastajista, joita palkattiin lakkoilevien töntekijöiden tilalle vuonna 1904". Onko tämä kuitenkin väärä vuosiluku? Se meni siis niin, että ne olivatkin kuljettajat jotka vaihtuivat osin naispuoleiseksi talvisodan alla.
	12.11. 15:27	Jouni Hytönen
		No on se kuitenkin iso parannus vanhan rakennuksen loppuaikojen tilanteeseen. Vielä kun liiketiloihin saataisiin jotain toimintaa. Vanhan rakennuksen peruina tämä uusittu rakennus on vähän jännässä asennossa rataan nähden. Hyvä lisä on sitten se, jos ja toivottavasti kun kevyt liikenne pääsee poistumaan asemalta Vuoksenniskan suuntaan suoraan vanhan sillan ylätasoa pitkin.
	12.11. 15:22	Juho Rintala
		mikäköhän on muuten Tve4 512 ja Tve5 606 kohtalo?
	12.11. 15:21	Markku Naskali
		Ennen tosiaan purettiin niin että materiaaleja voitiin käyttää uudestaan. Sitten murskattiin kaikki materiaalit samaan kasaan ja kipattiin jonnekin pois silmistä uuden uljaan tieltä. Nyttemmin on taas vähän havahduttu siihen että ainakin osan voisi käyttää uudelleen.
	12.11. 15:10	Daniel Nironen
		Kiitoksia kehuista! Ja kyllä, Imatran keskusliikenneasema on juuri oikea termi. Ankean värinen moderni lasikoppi tuli vanhan lahoavan pytingin tilalle. Säästöt ja budjetin huomaa kyllä sisällä, mm. vanhan aseman portaikko on jätetty, ja asemaa on vaan modernisoitu, kun asema on sisätiloiltaan täysin samanlainen verrattuna viime asemaan.
	12.11. 14:02	Jorma Rauhala
		Hesan ekat naisrahastajat aloittivat työt jo suuriruhtinaskunnan aikaan huhtikuussa 1917. Suomen ensimmäiset naisrahastajat aloittivat Viipurissa jo joulukuussa 1916. Miesrahastajia on ollut aikojen alusta ja vielä 1970-luvun alkuvuosina oli tällainen harvinaisuus töissä. Hesassa naiset olivat kuljettajina ensi kertaa marraskuulta 1939 toukokuulle 1940 ja uudelleen kesältä 1941 vuoden 1945 alkupuolelle. Ja sitten lopulta keskeytyksestä vuodesta 1966 alkaen.
	12.11. 13:58	Rainer Silfverberg
		Millaista mahtoi olla maanteiden talvikunnossapidon taso 1940-luvulla? Olen lukenut että vasta 1950-luvulla alettiin pitää tärkeimpiä valtateitä talvisin pysyvästi aurattuina.
	12.11. 13:56	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain. Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...? Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011. Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää.
	12.11. 13:44	Jorma Rauhala
		Kummerin vaunuja oli vielä työmoottorivaunuina jokunen käytössä, mutta Pikkuruotsalaista uudemmissa moottorivaunuissahan oli jo alkujaan saksisangat.
	12.11. 13:42	Reijo Salminen
		Pääkaupungin yksi ulosmenopääväylä ja tasoristeyksessä "urpruuki"-varoituslaitos. Mitäpä tuohon sanoisi.
	12.11. 12:48	Rainer Silfverberg
		Kiitokset herra Esa, kattavasta historian kertauksesta, mutta tarkoitin lähinnä, paljonko maksaisi ratakilometri keskimäärin välillä Lielahti-Parkano-Seinäjoki nykytekniikalla toteutettuna, ja 2-raiteisena ja sähköistettynä? Ja paljonko se maksoi 1960-luvun tekniikalla toteutettuna nykyrahan arvossa?
	12.11. 12:23	Mikko Herpman
		Saattaa olla pölkytys jo niin heikossa kunnossa että raideleveys voisi leventyä raskaamman laitteen alla. Vaatisi varmasti ainakin radantarkastajien läpikävelyn ja tarkastuksen että uskaltaisi millään resinaa painavammalla liikennöidä edes kävelyvauhtia.. Raskain mitä voisi koittaa saattaisi olla kiskopyöräkaivinkone jolla raivata pusikkoja.
	12.11. 11:29	Rasmus Viirre
		Parempi jos sitä tilannetta ei tule. 2517 ja 2534 lie ainoat radio-ohjaus varusteettomat Deeverit yhä kiskojen päällä?
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla	12.11. 10:57	Jarno Piltti
		Tyylkäs ja hyvin syksyinen kuvasarja!
	12.11. 10:56	Jarno Piltti
		Erittäin hieno kuva. Esillä sekä kokonainen IC että Imatran keskusliikenneasema (menikö termi oikein?) joka näyttää itse asiassa tästä kulmasta aika tyylikkäältä.
	12.11. 10:51	Jarno Piltti
		Hannun kysymykseen löytyy vastaus raitiotieseuran sivuilla: Vuosina 1928-1949 vaunujen lyyravirroittimet vaihdettiin korjausten yhteydessä saksisankavirroittimiin. Tämä tieto siis koskee pikkuruotsalaisia jollainen kuvassa on. En tiedä onko muussa kalustossa ollut lyyravirroittimia enää tuohon aikaan?
	12.11. 10:41	Jyrki Talvi
		Ikääntyvien vetureiden ylläpito maksaa elinkaari, on rajallinen aika kultaa muistot.
	12.11. 10:31	Asmo Rasinen
		Hyvä ruveta näitä sitten herättelemään sotatilanteessa.
	12.11. 10:23	Jouni Halinen
		Hupsis, korjattu. Mies rahastaja?, naisrahastajat alkoivat tulla mukaan kuvioihin vasta sodan alkuaikoihin. Miehet kun lähtivät rintamalle. Heitä palkattiin paljon mm. Sipoon nurkilta (hyvä Ruotsi, huono Suomi) ja heitä majoitettiin mm. liikennelaitoksen omistamaan rakennukseen (Mannerheimintie 76, vuoteen 1942 [kaimansa 75 V] Läntinen viertotie) ja rakennus sai sen takia nimityksen "Sipoon kirkko". Rakennus purettiin vuonna 1978. Wikisssä on laaja artikkeli kadusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki) Hectorin biisi aiheesta: 'Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu.
	12.11. 10:03	Kari Haapakangas
		Tuollainen ratahan on monestakin syystä liikennekelvoton: ei opasteita, ei kulunvalvontaa, vaihteet jumissa, tasoristeykset täynnä hiekkaa, siltoja nostettu paikoilta, pölkyt lahonneet, kiinnitykset löystyneet... Mutta ajatusleikkinä, olisiko edes kriisiaikana mahdollista ajaa rataa pitkin edes kevyellä (ei sentään kuvan mukaisella kevyellä) kalustolla vähäisten kunnostustöiden (vesakonraivaus, tasoristeysten harjaus, siltojen paikalleen nosto) jälkeen edes kävelyvauhtia, vai päädyttäisiinkö ratakuorma-autollakin pikaisesti "metsähallituksen" puolelle?
	12.11. 09:48	Pertti Miettinen
		Mitä ovat Simm-t vaunut?
	12.11. 09:41	Pertti Miettinen
		Lokakuun alussa tuo piti purkaa mutta kuun puoliväliin meni. Purkamisen piti kestää pari viikkoa mutta pari päivää siihen vaan meni.
	12.11. 09:19	Jouni Hytönen
		Vielä 1990-luvullakin valo- ja äänivaroituslaitokset olivat onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin mikä oli niiden osuus kaikista tasoristeyksistä. Nyttemmin laitoksia on enää niin vähän, etteivät ne enää erotu ja onnettomuuksien kokonaismäärä vuodessa on myös laskenut. Voidaan sanoa, että vähänkin vilkkaammilla teillä valo- ja äänivaroituslaitos ei vielä ollut riittävä toimenpide onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
	12.11. 08:30	Juho Rintala
		harmi vaan että näitä hylätään, toki se on ymmärrettävää jotenkin edes.
	12.11. 08:10	Jimi Lappalainen
		Ei kaikkia vanhoja vetureita voi säilyttää, kun uusiakin on.
	12.11. 08:09	Esa J. Rintamäki
		Silmäpuoli Kaalihäkki. Ihme sinänsä, ettei näiden numerolaattoja ole jo pistetty myyntiin?
	12.11. 08:09	Jimi Lappalainen
		Onpa jännä tuo juna 5482. Tänä vuonna pitänyt olla 53 kulkupäivää, joista 51 on ollut peruttununa. Kahta viimeistä ei tätä kirjoittaessa ole vielä peruttu. Ehkä nekin? Junavuoroa on peruttu etukäteen jo myös tammikuulta 2026. Eikö tuo aikataulu kannattaisi lakkauttaa, kun junaa ei ajeta ollenkaan? https://juliadata.fi/timetables/history?s=5482
	12.11. 08:08	Esa J. Rintamäki
		Paljonkohan muuten mahtaa ollakaan 3214:n arvo verotukseen kuuluvien vuosipoistojen jälkeen? Takuuvarmasti isompi kuin esim. Deeveri 2551:llä.
	12.11. 08:05	Esa J. Rintamäki
		No niin. Nyt rautatiemuseo valitsemaan parasta yksilöä kokoelmiiinsa näistä nipuista...?
	12.11. 08:04	Juho Rintala
		päivittelen Dv12- listat koulun jälkeen, kiitos näistä kuvista.
	12.11. 08:03	Juho Rintala
		Todella paljon näitä on nyt hylätty!! :(
	12.11. 07:48	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi.
	12.11. 07:32	Jimi Lappalainen
		Onpa kyllä mielenkiintoista nähdä tällä paikalla Dv16 tutun Deeverin sijasta :)
	12.11. 00:49	Rainer Silfverberg
		Jos Parkanon oikorataa alettaisiin rakentaa vasta nyt, niin paljonko se mahtaisi maksaa ?
	12.11. 00:21	John Lindroth
		Stokka valmistui 1930.
	11.11. 23:50	Hannu Peltola
		Kuvassa keskellä aurinkolasit päällä on SUPO:n kenttäoperaattori valvomassa juhlallisuuksia...
	11.11. 23:38	Hannu Peltola
		Spårassa on vielä vähän alitehoinen 1 hv:n orgaaninen kauramoottori...
	11.11. 22:56	Hannu Peltola
		Milloin lyyravirroittimien käyttö päättyi Helsingin Spårissa?
	11.11. 22:43	Hannu Peltola
		Tuo säiliövaunun oikealla puolella oleva polttoainevarasto jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka tein tähän rataan.
	11.11. 22:35	Arto Papunen
		Eikö nyt aloitettu koeajot?
	11.11. 22:00	Jorma Rauhala
		Herttoniemen radalla otettiin käyttöön 26.6.1939 vartioimaton itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos km 12,03 sekä vartioitu tiepuomilaitos punavaloin ja äänin km 10,45. Linja-auto U-4024 ajoi Herttoniemessä Porvoon maantien tasoristeyksessä 5.3.1941 n. klo 6.30 tavarajunan kanssa yhteen. Tasoristeyksessä oli itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos. Kotkaan menossa olleen bussin matkustajista kuoli yksi ja kuljettaja sekä viisi muuta matkustajaa loukkaantuivat. Oheinen kuva on Hugo Sundström, 5.3.1941. Paikka on nykyisen Itäväylän tasoristeys.
	11.11. 21:01	Erkki Nuutio
		Rajasalon ja Kurkisen Talvi- ja jatkosodan linja-autot (2007) kertoo tämän Uudenmaan läänin linjurin tyypiksi Sisu SH-7 (H = Hercules) Amerikkalainen 5.24 litran bensakutonen sai varmaan tällin kovakouraiselta (mutta toki oikeassa olleelta) junalta. Ote runsastietoisesta esitteestä: "Sisu SH-7 on saanut tulikasteensa pikaliikenteessä valtamaanteillä, jyrkkänousuisilla ja epätasaisilla mailla,´pohjattomilla`teillä ja lumenaurauksessa. Kokemus on osoittanut, että Sisu SH-7:llä on kaikki ne korkeat laatuominaisuudet, joita nykyaikainen linja-autoliikennöitsijä vaatii vaunultaan. Ja samanaikaisesti tämä malli viehättää matkustajia ulkonaisella muotokauneudellaan ja sisustuksensa aistikkuudella, merkiten siten omistajalleen ainutlaatuista mainosarvoa." Ensimmäinen tilaus Hercules-moottoreista oli kesältä 1935 ja SH-7 tuli tuotantoon vuonna 1936. Siitä tuli suosittu (kesti vertailun Volvoihin). Kori oli tietysti Sisun Fleminginkadulla tekemä (olihan Sisu syntynyt Fleminginkadun vastakkaisten kahden koritehtaan yhdistymisestä). Valmiin auton luultavasti maalasi Aimo Andersson, eli A.Aimo. A.Aimo laulaakin Amarillo-orkesterin säestyksellä foksissa Los Angeles (olympiavuonna 1932) "... ja kuten ennenkin suomalaiset, Sisuhun me pojat luotetaan." (sanat R.R.Ryynänen). Puukaasulaitteet oli poistettu 6.1947 jo 85%:sta linja-autoista. Siten vuonna 1948 ne olivat kadonneet. Kuva lienee siten viimeistään vuodelta 1947.
	11.11. 19:43	Ida Puolakanaho
		Samana päivänä mie täytin 17v.
	11.11. 19:40	Heikki Jalonen
		Kuvan autossa on (tai oli...) puukaasulaitteet. Se haarukoi tapahtuma-aikaa paljon aikaisemmaksi kuin 1950. Onnettomuusauto on loviisalaisen Hj. Holmströmin nro 16 (Sisu SH-4, vuosimalli noin 1935...36) linja-auto. Kuvan autossa on vuoden 1940 rekisterikilpi, jonka jälkeen ns. vuosikilpiä ei sodan ja pulan vuoksi jaeltu ennen kuin taas 1949. Valokuva on merkitty otetuksi vuonna 1941, kuvaaja Hugo Sundström, paikka Herttoniemi (museoviraston kuvamerkinnät).
	11.11. 19:13	Jimi Lappalainen
		Noin vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/7895

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset