Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.09. 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Minulla tulee tästä taustan teollisuusrakennuksesta vahvasti mieleen John Allenin legendaarinen Gory & Daphetid -pienoisrautatie ja sen Port Plastics -teollisuusrakennus (linkin kuvassa oikealla): https://gdlines.org/GDRP/JA_Photos/album/Color%20Slide%20Scans/1966%20and%201967/index.html#img=s0_054_bldg_apr67.jpg |
||||
|
26.09. 21:45 | Juho Rintala | ||
| Siirretiin Pieksämäelle, romutettiin siellä. | ||||
|
|
26.09. 21:37 | Linus Mansner | ||
| Robotti. | ||||
|
|
26.09. 21:33 | Veeti Pietilä | ||
| Ovatko nämä vielä kuvattavissa vai kokonaan romuna? | ||||
|
|
26.09. 21:06 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo teollisuuskerrostalojen hätäuloskäyntiportaikot ovat hauska erikoisuus. Noita oli hyvin usein juuri tuollaisissa sotien jälkeisissä teollisuuskerrostaloissa. Tulee mieleen aina jotkin amerikkalaiset vanhat leffat, joissa tuollaisissa tapahtui "takaa-ajoja". Kakkoskerroksen ja maantasan välillä portaat eivät enää olleet eheästi jatkuvat, vaan viimeinen porrasrakenne oli normaalisti vaaka-asennossa ja laskeutui alasmenoasentoon vasta kun sille tasolle ihminen astui. Näin estettiin asiaton kipuaminen maasta yläkerroksiin. Lähimmät muistot tuollaisesta porrasrakenteesta on itsellä Kirstinkadun varren eräästä teollisuuskerrostalosta. | ||||
|
26.09. 20:53 | Jorma Rauhala | ||
| Henskeli on jonkinlaisen lavetin päällä, sillä sehän on normaaliraiteinen eikä ole siis Suomen rataverkolla. Veturi sopisi Tampereen raitiotien vaihtoveturiksi, mutta siellä ei sellaiselle ole tarvetta (on aikoinaan kysytty) tai sitten se sopisi vaikkapa Tornioon Ruotsin raiteistolle veturipässiksi, mutta eipä liene sielläkään tarvetta. Tuo on siis tällä hetkellä ainoa normaaliraiteisen raideleveyden veturi maassamme ja varmaankin ihan ajokelpoinen pienen huollon jälkeen. Normaaliraiteinen Henschel DHG 325B veturi (30879/1963) seisoi pitkään monumenttina Turussa. Veturin ensimmäinen omistajayritys oli Duisburger Kupferhütte. Suomeen se hankittiin Uudenkaupungin normaaliraiteisen ratapihan junalauttapässiksi, jossa hommassa veturi toimi 1989–1996. Myöhemmin se siirrettiin Turkuun samanlaisiin normaaliraideleveyden junalauttatöihin. Veturi on kuitenkin alunperin Esslingen 5305/1962, mutta rakennustyö jäi sillä tehtaalla kesken ja Henschel teki rakennustyön loppuun. Erikoinen historia on siis tällä jo 64 vuotta vanhalla veturilla. Ja mitä ilmeisimmin se siis jatkuu Arcticin rosterissa. Tuskin kannattaa raideleveyttä mennä edelleenkään muuttamaan, eli mikähän onkaan veturin tulevaisuus? Ei sitä nyt kai Turkuun rakennettavalle raitiotiellekään työmaaveturiksi tarvita... |
||||
|
26.09. 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Milloin Knorrin esilämmitinlaite poistettiin tästä veturista. Vuonna 1964 sitä ei ollut ( https://vaunut.org/kuva/102226?tag0=0%7CHv3%7C647 ). Milloin ja miksi nämä laitteet poistettiin niistä Hv- ja Tv1 -vetureista, joissa sellainen oli? |
||||
|
|
26.09. 20:07 | John Lindroth | ||
| Hassua! Kotiradallani pyörii pari päivää sitten Ho Hv3 numero 646 halkopolttoisena ja Knorr esilämmittimellä varustettu!.Huomaa valmistajan laatta tenderin takaseinässä! | ||||
|
|
26.09. 19:09 | Veikko Hattunen | ||
| Hassun korkealta näyttää. | ||||
|
26.09. 18:19 | Samuel Pajunen | ||
| Kolme yksikköä, 6073, 6090 & 6091. | ||||
|
26.09. 17:54 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva ja Idän Ihme valjakko. | ||||
|
26.09. 17:31 | Juhani Katajisto | ||
| Jouni Miltäs tämä kuulostaa. Kuvauskuukautena eli lokakuussa 1969 ajettiin Hr11 1950:llä 7035 km ja Hr11 1953:lla 7568 km. Hyvin tunnut olevan näiden ajoista selvillä. | ||||
|
26.09. 16:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tämä sama? https://vaunut.org/kuva/149204 | ||||
|
|
26.09. 15:26 | Ari Virtanen | ||
| Tuohon Raimon ajatukseen liittyen myytävästä kuvasta (tai kalenterista) olisi ehkä hyvä luoda rautatiemuseolle oheen joku vetoomus jolla tuodaan ilmi harrastajien ja muiden yhdistysten huoli ja turhautuminen tuon ensimmäisen ja ainutkertaisen suomalaisen dieselveturin nykytilasta, sekä vaatimus konkreettisimmista toimenpiteistä Hr11 veturin pelastamiseksi tuleville sukupolville. Vetoomuksen ydinviesti olisi se, että mikäli museolla ei ole näköpiirissä mitään suunnitelmaa tai edes intressejä kunnostuksen aloittamiseksi, pitää Hr11 pelastamiseksi kartoittaa muita mahdollisuuksia. Yksi selvitettävä vaihtoehto on myydä veturi sellaiselle toimijalle jonka intresseissä on veturin kunnostaminen. Mikäli sellaista toimijaa ei löydy, tulee veturille kunnostusta varten luoda oma rahoitusmalli, jossa yksityisillä lahjoituksilla ja Hr11 -tuotteilla kerätään korvamerkittyä pohjakassaa veturin kunnostamisen alkuun saattamiseksi. Toisin sanoen keräystilin avaaminen ja museossa myytävä juliste (tai Hr11 kalenteri) olisi ensimmäinen askel. Käytännössä samaa olen jo museolle yksityishenkilönä ehdottanutkin ilman vastausta, mutta olisiko yhdistysten ja yksityishenkilöiden vetoomuksessa enemmän voimaa? | ||||
|
|
26.09. 13:59 | Markku Naskali | ||
| M niin kuin Manse :)? Kuinka monta punaista on liikenteessä? | ||||
|
|
26.09. 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Vuosi 1921 oli lähes kohtalokas Schwarzkoppfille. Silti yhtäläinen kookas ja painava messinkikilpi laitettiin tenderiin kuin hytinkylkiin. Toijalan veturimuseon kaapissa lasioven takana on 1921:n ja 1919:n kilvet. Ehostin ne 60-luvun llopulla. Olisiko veturi kuvattu 40- luvun lopulla, sillä varalaidat on tuoreesti lisätty selvästikin vyöryttämällä annettujen halkojen mahduttamiseksi. Vyörytyslaitoksia tehtiin pääasemille sodan lopun vaiheilla. Hiekkapölykuorrutusta teleissä ja tenderin kyljillä - peräisin hiekka-ratapenkasta. Mielenkiintois-harvinainen kuva Schwarzkoppfin Hv3 -veturista! |
||||
|
26.09. 11:36 | Vertti Kontinen | ||
| Ensi viikolla tämä SCA-pendeln loppuu Piitimen ja Holmsundin välillä, kun paperi lastataan laivoihin jo Piitimestä. Paperin ajaminen Etelä-Ruotsiin jatkuu yhä. | ||||
|
|
26.09. 10:48 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä maisema on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Minun työpaikkani oli tuossa korkeassa rakennuksessa (Päijänteentie 12) vuosina 2006-2012. | ||||
|
26.09. 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Finnassa on kuva Vallilan tavara-asemalta v. 1968, jossa Jenbach näkyy seisomassa ratapihan laidalla: https://finna.fi/Record/hkm.8205AD71-0EF2-4472-99F2-D74747916B7F | ||||
|
26.09. 09:42 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä tilannekuva! | ||||
|
|
26.09. 09:20 | Tapio Keränen | ||
| Etualalla Vallilan ratapihaa Helsingissä. Gb-vaunujen takana Teollisuuskatu. Onhan siinä vasemmalla myös Gd. | ||||
|
26.09. 07:17 | Mika Hakala | ||
| Tuosta radasta on näköjään Google streetiin view:iin julkaistu kuvarainaa veturin perästä... | ||||
|
|
26.09. 02:13 | John Lindroth | ||
| Veturi on 2-8-2 ST(Saddle tank) Baldwin vuodelta 1929,paino 80t. | ||||
|
|
26.09. 01:08 | Hannu Peltola | ||
| Kerro Leevi vielä, onko paikka tuttu vai käytitkö tekoälyä kuvan tunnistamiseen? | ||||
|
|
26.09. 00:34 | Hannu Peltola | ||
| No, Leeviltä tuli kerrasta aivan täydellinen vastaus! | ||||
|
|
26.09. 00:30 | Leevi Halonen | ||
| Voisikohan olla Alberni Pacific Railway joka on Port Albernin kaupungissa, brittiläisessä kolumbiassa? | ||||
|
25.09. 23:33 | Veikko Hattunen | ||
| En osaa sanoa klo 16 ajosta mutta ainakin 14 ajettiin. | ||||
|
|
25.09. 23:23 | Jorma Rauhala | ||
| Liikkuiko Volkswagen/Teijo:n "MoRe" sitten myöhemmin? | ||||
|
|
25.09. 22:04 | Veikko Hattunen | ||
| Oli epäkunnossa klo 12 joten sitä ei saatu ajettua. | ||||
|
25.09. 21:13 | Noah Nieminen | ||
| Eli siis ajokuntoinen kuitenkin? | ||||
|
25.09. 21:12 | Noah Nieminen | ||
| Tämäkin tuli aivan sattumalta vastaan. Näin perhosen tuolla ja otin kameran esille, ei ehtinyt karkuun. En itse perhosia hyvin tunne, mutta veikkaukseni neitoperhonen osui oikeaan. | ||||
|
25.09. 21:11 | Noah Nieminen | ||
| Nämäkö lättähattuja? :) | ||||
|
25.09. 20:40 | Alex Chudoba | ||
| Tämä talo on purettu jossain vaiheessa vuosien 2010-2011 aikana. Harmi kyllä, tämähän olisi ollut mitä mainioin harrastaja-asumus. | ||||
|
|
25.09. 18:59 | Petri Nummijoki | ||
| Niin kuulostaa mutta Hr11-vetureiden ajosuoritteet olivat varsin vaatimattomat melkein aina siihen nähden, että niillä vedettiin pääasiassa pikajunia. 1958 valmistuneen koneistoremontin jälkeisinä kuukausina ajettiin tosin 11000-12000 km/veturi https://vaunut.org/kuva/13009, joka on kilpailukykyinen lukema tai jopa vähän enemmän, mitä Dm4 tai Hr1 ajoivat parhaina aikoinaan keskimäärin. Toisaalta Hr12-vetureilla ajettiin kesällä 1959 22000-27000 km kuukaudessa/veturi ja yksittäisen veturin ennätys oli yli 30000 km kuukaudessa silloin, kun niitä oli käytössä vasta muutama ja kierrossa oli lähes pelkkiä pikajunia. Tässä mielessä edes Hr11-vetureiden 11000-12000 km ei ole kovin vaikuttava lukema. Lisäksi näistä 1958-1959 ennätyksistä pudottiin nopeasti ja vuosina 1960-1961 olivat Hr11-ajot enää keskimäärin 7500-8000 km kuukaudessa/veturi. Vuonna 1962 ajettiin keskimäärin enää noin 6200 km kuukaudessa/veturi. Suunnilleen samalla tasolla oltiin 1963-1964 mutta 1965 käyttö alkoi hiipua entisestään. Jos jotain positiivista asiassa näkee niin melko sitkeähenkinen Hr11 oli, koska käyttö jatkui vuoteen 1972 asti, vaikka 1960 oli jo tultu ajomäärissä huomattavasti alas koneistoremontin jälkeisistä lukemista. Vertailun vuoksi Hr1-vetureiden osalta voitanee sanoa, että ajot putosivat vasta 1962 merkittävästi alle 1950-luvun jälkipuoliskon huippuvuosien mutta 12 yksilöä 22 veturin Hr1-sarjasta poistui silti liikenteestä jo 1960-luvun loppuun mennessä. Ilmeisesti Hr11 oli jollain tavalla sovelias Turun suunnan juniin vai oliko niille hyvin varaosia saatavilla sen jälkeen, kun Vv12- ja Sv11-veturit oli poistettu liikenteestä 1964-1965? Joku sitä selvästi liikennekäytössä yllättävän pitkään piti. |
||||
|
25.09. 16:38 | Heikki Jalonen | ||
| Eljakselle kiitokset junapaino- ja nopeustiedoista! | ||||
|
25.09. 16:06 | Paavo Joensuu | ||
| Sama vastaus tännekin, 2501 on varastoituna, ja kana on tekijänsä kotona. | ||||
|
|
25.09. 16:05 | Paavo Joensuu | ||
| 2501 on varastossa | ||||
|
|
25.09. 13:44 | Jouni Hytönen | ||
| 2198 km kuukaudessa kuulostaa varsin vähältä. | ||||
|
|
25.09. 13:25 | Into Tilander | ||
| Hyvä idea Raimolta ja Esalta! | ||||
|
|
25.09. 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinä sen sanoit, herra Raimo! A4:nä huikea idea! Tästä kuvasta myyntiartikkeliksi ympäri maata ja rahat talteen Pullahuru 1950:n kunnostamiseksi? KCik 2071:lle myös? Muitakin hyviä kuvia löytynee. Mitä tuumaa ideasta herra J. Katajisto, meidän "Grand Old Manimme" ja kuvan oikeuksien omistaja...? Tässä lähistölläni on entisen Franzeninaukion Siwan tiloissa aika hyvä savipaja, ollut jo vuosia. Miten olisi Pullahuru-reliefi väreillä, sivusta tai nokasta? Itselläni kun on Valmetin piirustuksen kopio moisesta värkistä. Faneerialustalle liimattuna se sopisi hyvin vaikkapa Jumalanäiti-ikonin vierelle seinään ripustettavaksi. Sen savipajan tuotesuunnittelija tosin ottaa maksun muotin suunnittelusta, mutta ei siihen vissiin maailma kaadu, jos kokoluokasta vaan sovitaan. 1:50 ? 1:87 ? Lättähattu, Hurut 12 tai 13? Ehdotan keskustelun aloittamista. |
||||
|
25.09. 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| En olisi muistanut tätä kommenttia, mutta tilanne Thaimaan osalta ei ole muuttunut, äläs nyt hätäile siellä. :D | ||||
|
25.09. 10:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa upea silta! Google Street View: https://tinyurl.com/dravansilta | ||||
|
|
25.09. 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Jokos on, Jouni, Thaimaa suoritettu? | ||||
|
25.09. 10:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Alex; kiitos infosta. Otetaan puheeksi ja työn alle Simon kanssa. | ||||
|
|
25.09. 09:19 | Raimo Harju | ||
| Tästä hyvällä väritulostimella taulu seinälle, ja vaikka muutama sinne Rautatiemuseon seinille ja tekstillä, tällaisiakin on joskus ollut. | ||||
|
|
25.09. 07:46 | Timo Salminen | ||
| Tuossa voisi äkkinäiselle kyllä syntyä väärinkäsitys siitä, millä kalustolla ollaan liikkeellä... | ||||
|
|
25.09. 07:45 | Timo Salminen | ||
| Tällaiset yksityiskohdat ovat aina mukavia. | ||||
|
24.09. 22:43 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Porvoon asemalta! | ||||
|
24.09. 22:31 | John Lindroth | ||
| Mielestäni Kana Veturi 787 löytyy myös Finnasta, kuva 30-luvulta (Kuvaaja Pietinen Aarne) ,haulla "Helsingin Eteläsatama ja Kauppatori". Siinä se on painamassa roikkaa Katajanokalle!Kuva on minulle tuttu jo kouluajoilta sen ollessa eräässä maantieteen oppikirjassa. Ellen väärin muista se kirja oli "Kotikaupunkini Helsinki/Teppo Mäkelä". | ||||
|
|
24.09. 22:25 | John Lindroth | ||
| Itse olin tuon Tpe-Noa-Tpe junan kyydissä mutta varsinaista juhlajunaa en päässyt seuraamaan! Mielestäni juna oli täpöten täynnä! | ||||
|
|
24.09. 22:03 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäinen yhtiö on ehkä paremmin tunnettu nimellä Etat (valtio). Etat-yhtiöllä oli näitä 49 ja Est-yhtiöllä jokseenkin samanlaisia 41. Vetureista 9 oli sota-aikana Saksaan sijoitettuina ja yksi jäi sinne lopullisesti (oli siellä sittemmin DR 08 1001 ja se toimi koeveturina mm. hiilipulveripolttoisena). Toijalassa näyttelyvaunussa on 9-osainen kirjasarja, jossa on kaikkien ranskalaisten yleisessä liikentreessä olleiden häyryvetureiden valmistusnumerot, numeromuutokset ja hylkäysvuodet, joten niitä voi käydä siellä tutkimassa taas ensi kesänä. 1930-40-luvuilla raskaiden pikajunien tyypilliset koot Ranskassa olivat 500-800 tonnia ja se on yleinen koko myös kellotetuissa junissa ja koeajoilla. Suurin näillä (Etat ja Est -> SNCF 241-A) vetureilla mitattu nopeus on kirjallisuudessa 126 km/h. Ranskassa vetureilla ei ajettu suurimmilla mahdollisilla nopeuksilla kuten Englannissa ja höyryillä olipitkään tiukka 120 km/h rajoitus (eräin poikkeusluvin). Täten vetureiden suunnittelussa oli tärkeää päästä vastamäkeen suurella nopeudella, koska myötämäessä ei saanut ylittää sallittua nopeutta. Tämän veturisarjan kuormitustaulukossa on seuraavat junapainot nopeudella 60 km/h eri proilen suuruisissa nousuissa 3=1370 t, 5 = 1170 t, 8 = 855 t, 10 = 740 t, 12 = 615 t ja 15 = 515 t. Suurin kunapaino 3 promillen nosussa on 1605 t (40 km/h tai alle). Kuormataulukot on Ranskassakin laadittu vakioidulla höyrynkulutuksella, joten hyvin höyryttävä veturi tai tilapäisesti kuluttamalla enemmän höyryä kuin uutta luotiin, saavutettiin näitä parempia tuloksia. Joitain esimerkkejä kirjasta Les Mountain françaises (Chavy-Maillet-Gibert; Cabri 1992) Paris-Le Havre 17.2.32 keskinopeus pysähdyksestä pysähdykseen 2h22' =44 km/t·’ 97.7 km/h ylittämättä 120 km/h. 10.8.32 583 tonnin junan kanssa piti nopeuden 100 km/h pitkässä 6 promillen nousussa. Est'in puolella yksi ajo oli 167 km:n matka 700 tonnin junan kanssa 1h35' keskinopeudella 105 km/h nopeuden pysyessä 90 km/h yli kaikissa nousuissa matkan varrella. Yhdellä koeajolla suurin indikoitu teho oli 3650 hv, vetukoukussa 2820 hv ja höyrynkulutus 834 kg/m2/h (vakioitu arvo oli 550 kg/m2/h). Eniten ajokilometrejä keräsi 241-A-29 = 2'114'910 km. Museoveturi 241-A-65 ajoi 1'194'728 km + sota-aikaiset kilmetrit Saksassa. |
||||
