3882-116874 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.03. 14:51 Jussi Jokinen  
  Selvä, pernon telakan junia pystyy hieman monitoroimaan raideosuus 381:n kohdalta juliasta, mutta noita kantasataman/pansion haaralle kääntyneitä junia ei tunnu löytävän sitten mistään.
kuva 08.03. 13:51 Erkki Nuutio  
  Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema uudistettu tehdaskokonaisuus valmistui vuonna 1935 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110574?page=13 ). Ilmeisesti siitä on kuvassa kysymys. Arkkitehti-lehden valokuvat kuvasi Roos.
Lisäuudistukset lykkäytyivät sotien jälkeiseen aikaan, ja valmistuivat vuonna 1954.
kuva 08.03. 13:39 Antti Grönroos  
  Muistan kun kävin kuvaamassa tätä. Poistumisen jälkeen radan toisella puolella olevan vartioidun tasoristeyksen merkki oli pystyssä jonkin aikaa.
kuva 08.03. 10:46 Pasi Seppälä  
  Kiitos palautteesta. Tämä oli sellainen testaus kun kiinnosti kokeilla, että paljonko kaukovaloilla kulkeva juna tekee valoa täysin pimeään maisemaan. Tässä ei junan valojen lisäksi ole muuta valoa kun takana keltaista näyttävä esiopastin.
Isoimpana haasteena oli tarkennuksen saaminen kohdalleen. Niinpä menin kuvauspaikalle ennen pimeää ja laitoin kameran jalustalle ja käsitarkennuksen kohdalleen. Sitten vain odottelua ja tässä tällainen lopputulos.
kuva 08.03. 10:29 Erkki Nuutio  
  Raskaissa kuorma-autoissa (Sisu, Vanaja, Volvo, Scania-Vabis, Mercedes,...) tapahtui lähes täydellinen luopuminen bensiinistä karkeasti 50-luvun puolivälin vaiheilla. Osa dieseleistä (kuten Mercedes) oli kuitenkin 70-luvulle asti esikammiotyyppisinä epätaloudellisempia.
Kevyemmissä ja usein halvemmissa automalleissa jatkui siirtymä valinnaisena 60-luvun puolivälin vaiheille, esimerkiksi (Nalle- ja Kärppä-Sisu, Volvo Snabbe ja Trygge (kumpaankin diesel 1964-).

Dieselmuutosta nopeutti näissä ja esimerkiksi keskiraskaissa brittimerkeissä edullisten ja kelvollisten Perkins- ja Ford-dieselmoottorien saatavilletulo 50-luvun puolivälin vaiheilla. Samoin vaikutti dieselkorjaamoiden ja dieseltietämyksen leviäminen (mm. varsin laajalevikkinen Diesellehti) sekä polttoöljyä nautiskelevien dieseltraktorien voittokulku.
kuva 08.03. 10:21 Jimi Lappalainen  
  Mainio kuva! Linkkaamasi kuvan vaunussa 52 näyttäisi olleen koevirroitin.
kuva 08.03. 10:19 Jimi Lappalainen  
  Liikenteenohjauksen ulkopuolisia alueita ei näy missään datassa, siis edes liikenteenohjaus itse ei niitä näe.
kuva 08.03. 10:17 Jussi Jokinen  
  Onko näitä vaihtotöitä mahdollista seurata mistään vai täytyykö vain olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan että näitä näkee? Olen huomannut että ei ainakaan julia.dy -sivulla näy näitä.
kuva 08.03. 08:17 Jari Välimaa  
  Jos minua tarkoitit niin ei ole Teslaa vaan sähköauto Hyundai Ioniq Electric 28 kWh
kuva 08.03. 02:47 John Lindroth  
  Nämä Dioraamat on kivoja pienoiskoossa omine mielikuvitulliksien erilaisten ihmisten elämän arvoituksineen ja kohtaloineen juuri tuolla ainutkertaisella kuvan ottohetkellä ,mitähän itse kukin tuolla hetkellä ajattelee ja unelmoinee omassa maailmassaan! Jokainen elämä on suunnattoman arvokas ja jos se osaisi ,kertoo meille oman sydämen tarinansa!"(If My Heart Could Tell The Story/Edwin Starr 1968 Tamla/Motown säv. Dean/Weatherspoon).
kuva 08.03. 00:46 John Lindroth  
  PRK eli Pienoisrautatiekerho ry(perustettu 1951)sai aikanaan toimia Toralinnan tiloissa sen jälkeen kun muutto tuli Helsingin rautatieaseman kellarista 1983.Tätä ennen PRK toimi myös aseman länsisiivessä kunnes muutto tuli mainittuihin kellaritiloihin jotka olivat ilahduttavan tilavia ja antoivat täten oivallisille ja monipuolisille ratasuunnitelmille! Tästä kiitokset VRlle!
kuva 08.03. 00:04 Joonas Kauppinen  
  Kyllä, juuri näin numerot menivät.
kuva 08.03. 00:01 Joonas Kauppinen  
  Upea kuva!
kuva 07.03. 23:37 Harri Pesonen  
  Tais piisamit mennä romuksi ??
kuva 07.03. 23:36 Harri Pesonen  
  Missähän sisut on tätä nykyä ??
kuva 07.03. 23:27 Harri Pesonen  
  Kiitos Heikki pressujutun selvennyksestä...
kuva 07.03. 23:25 Harri Pesonen  
  Kuormaauto on vissiin tullut VR -51 ?? jotenkin noin ne ovessa numerot meni
kuva 07.03. 23:23 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 07.03. 22:57 Veeti Heino  
  Onko Jartzan Tesla musta vai valkoinen?
kuva 07.03. 22:54 Petri Nummijoki  
  Kyllä kai 1954 voidaan bensiinimoottoria pitää jo konservatiivisena valintana? On se tietysti voinut puolustaa paikkaansa, mikäli ajomäärien ei ole ennakoitu nousevan kovin korkeiksi. Tämä selittänee senkin, että Kisko-Kallet valmistettiin loppuun asti (1959) bensiinimoottorilla varustettuna.

Linja-autoista dieseleiden osuus oli 48 % vuonna 1954 eli niukka vähemmistö mutta uudet autot olivat pääasiassa dieseleitä ja vuonna 1959 oli dieseleitä jo 86 %. Traktoripuolellakin sen ajan mittapuun mukaiset suuret mallit (Forson Major, Nuffield 4) olivat vuoteen 1954 ehdittäessä tarjolla Suomen markkinoilla käytännössä enää dieselversioina. Harmaan Fergusonin kaltaisissa pienemmissä malleissa bensiini- ja petroolimoottoristen kysyntä tyrehtyi vuoden 1956 paikkeilla. Valmet 20 tietysti nyt sinnitteli bensiini- ja petrooliversioilla valmistuksen päättymiseen eli vuoteen 1962 asti.
kuva 07.03. 22:17 Erkki Nuutio  
  Sisun ratakuorma-autokoodien osista lienee selvää lähinnä vain J, koska se sisältyi kaikkiin malleista ja sitä käytettiin yksinomaan ratakuorma-autoihin. Moottorien osalta näyttää aika sekavalta, mutta osin viitataan Sisun omiin moottoritunnuksiin, kuten Leyland 0.400:n moottorikoodi oli AMV ja ratakuorma-automalli JA-5SV, Leyland 0.375 oli AMU ja ratakuorma-automalli JA-5SU jne, mutta poikkeuksia oli.
Eli pääosin logiikka puuttuu (autoille tyypillistä).
Kaikki Sisun ratakuorma-autot olivat 2-akselisia.

Kokoonpano tapahtui Karjaan tehtaalla. JXB-ohjaamot olivat vielä puukehikkoisia ja pellitettyjä. Myöhemmät ohjaamot olivat kokoteräksisiä. 50-luvun teliraitiovaunujen valmistuksen myötä sitä johti (ilmeisesti valmistustekniseen suunnitteluunkin keskeisesti osallistuen) saksalainen ja Saksassa oppinsa saanut ins. Wolfgang Emmerich. Hän myös opetti Karjaan koripuusepät hitsausammattilaisiksi; kuten eräs näistä kertoi "luotimme häneen kuin pojat isäänsä".
kuva 07.03. 21:28 Rasmus Viirre  
  Sojefa ei ole koskaan näkynyt menevän Ykspihlajaan, mutta Hangonsaareen tosiaan menee. Zans vaunut ovat myös hieman erikoinen tapaus. Niitä on nähty täälläkin, mutta menevät Talvivaaraan eivätkä Ruokosuolle.
kuva 07.03. 21:27 Petri Nummijoki  
  Muistaakseni 1800 t oli Dr13-veturin junapaino Porin- ja Rauman-radoilla 1980-luvun loppuvuosista alkaen.
kuva 07.03. 20:57 Jorma Rauhala  
  Erkki, osaatko avata koodia JXB-7 mitä se tarkoittaa?
Oliko nro 1 jo jokin vehje vai onko nro vain jokin tekninen ominaisuus?
J=juna? B=kaksiakselinen?
kuva 07.03. 20:51 Johannes Lepistö  
  Hieno kuva tosiaan. Jaksoiko nousta Pollarin yli ?
kuva 07.03. 20:47 Noah Nieminen  
  Ja pikku-minä taas on ihmetellyt veturia 3022 :)
kuva 07.03. 20:46 Johannes Lepistö  
  Onko tämä se juna, joka hyytyi Huttulan mäkeen muutama vaunu enemmän kyydissä?
kuva 07.03. 20:44 Jaakko Pehkonen  
  Koksia on taidettu ajaa alkuun Vainikkalasta ja sittemmin Niiralasta kunnes Raaheen Rautaruukille tuli oma koksaamo. Ilmeisesti on ollut myös vaihe että tulivat Vainikkalasta ja palasivat Niiralasta. https://vaunut.org/kuva/96270?t=koksijuna ja https://vaunut.org/kuva/80556?t=koksijuna noiden kuvien kommenteissa on juttua koksijunan reiteistä.
kuva 07.03. 20:42 Johannes Lepistö  
  Mikko lienee aika oikeassa...kuvan mukaan ainakin. Olisko kuitenkin 2000 tn maksimi? Pollarin nousu 12,5 promillea ja melkein kolme kilometriä rajoittaa ainakin tuohon painoon. Olen nähnyt 24 raakapuuvaunua noiden perässä...ja jos lasketaan 75 tn vaunulle niin saadaan 1800 tn ainakin. En tiedä ovatko vaunut peräti 80 tn, jolloin ollaan jo 1920 tn junassa.
kuva 07.03. 20:31 Johannes Lepistö  
  Jos nuo vaunut ovat kuormassa, on juna kyllä melkoisen painava. Tuossa arvioidaan akselimääriä. 100 lastattua akselia olisi jo n. 2000 tn. Eikös Dr13 junapaino ole n. 1600 tn, jos tuolla kokoonpanolla Siuron mäki aiotaan nousta?
kuva 07.03. 20:27 Juhana Nordlund  
  Harmaan muistikuvani mukaan joidenkin messujen aikana olisi ajettu nivelillä tuota Itä-Pasilan kakkosta.

Niveliä muuten kuin kakkosella siellä kävi kesäkuun alussa 1985 linjan 7 väliaikaisreitillä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/HKL_052_Ratapihantie.jpg Kesäkuun 12. päivänä samana vuonna aloittikin jo uusi ympyrälinja 7, joka yleisölle suunnatussa informaatiossa oli vain 7, vaikka se HKL:n sisäisissä tietokannoissa oli jo 7A ja 7B. Vuoden 1986 alkupuolella kirjaimet A ja B ilmestyivät yleisönkin näkyville.
kuva 07.03. 20:16 Leevi Heino  
  3307 veti myös edellisenä päivänä tyhjän hakejunan Oulusta Imatralle. Tuli vähän kiire kuvaamaan, kun juna tuli lähes nonstoppina Oulusta Tampereelle. Lähti Oulusta yli 100 minuuttia myöhässä ja Tampereelle saavuttiin kuitenkin tunnin etuajassa.
kuva 07.03. 20:09 Veeti Heino  
  Mielestäni tuon vaunun littera on hyvin loukkaava.
kuva 07.03. 20:04 Lenni Voutilainen  
  Myös joissain on Zans ja Sof säiliövaunuja. (ainakin näin kerran)
kuva 07.03. 19:23 Veikko Hattunen  
  Kiitos tiedosta Jyrki!
kuva 07.03. 19:09 Jimi Lappalainen  
  Onko tämä silta vielä paikoillaan?
kuva 07.03. 19:08 Rasmus Viirre  
  Totta, Asmo. Samaan olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Nuilla ei taida olla muita eroja kuin Zans-v:n lämpöeristys ja ulkonäön minimaaliset erot? Maksimi kuorma on 2,5 tonnia pienempi ja vaunun taara 2,6 tonnia painavampi. Tämä on silkkaa spekulaatiota, mutta voisiko Sggrrs-kaksoivaunuilla olla tekemistä Zans-v:n kenties syrjäytyksellä? Sggrrs -vaunuja on suunnilleen vuodesta 2023 lähtien näkynyt pari kappaletta säiliömoduuleilla lastattuna.
kuva 07.03. 19:03 Jimi Lappalainen  
  Toiselta puolelta: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.0D928FB8-530E-44E5-B125-EC8033F888D3
kuva 07.03. 18:59 Rasmus Viirre  
  Zan-v säiliövaunuja, lastissa lähinnä fosforihappoa. Tad, Tabd ja Tadds -irtotavaravaunut, joissa viedään kaiketi kipsiä ja kalkkia.
kuva 07.03. 18:59 Jyrki Talvi  
  Itse asiassa kriisivarastoituna, ei hylättynä Puolustusvoimat ottivat hoitaakseen käytöstä poistettujen höyryvetureiden kriisivarastoinnin asevarikoille Asev 4 Kelkkamäki Lievestuore Asev 8 Vuorten Vuori Haapajärvi ja Asev 9 Ohenmäki Iisalmi 1987 Puolustusvoimat ilmoitti luopuvansa vetureiden varastoinnista asevarikoilla.
kuva 07.03. 18:51 Jimi Lappalainen  
  Ajettiinko tälle vanhalle kääntöpaikalle koskaan nivelvaunulla, linjalla 2?
kuva 07.03. 18:47 Veikko Hattunen  
  Mitäs vaunuja näissä Yaran junissa on?
kuva 07.03. 18:45 Veikko Hattunen  
  Mikäs tuon Rasputiinin numero oli jos joku tietää?
kuva 07.03. 18:44 Jimi Lappalainen  
  Siltojen ratakilometrisijaintien mukaan väli on 2 958 m.
kuva 07.03. 18:37 Erkki Nuutio  
  Varmaan virikkeitä on otettu idästäkin. Olihan väki suurin joukoin siellä 1941-1944. Neukut itse tarjosivat Sisulle + VMT Lentokonetehtaalle sotakorvausatikkeliksi lukkeja, eli hajasääritrukkeja (lauta-autoja). Kuvan rata-auto on avotavaravaunun ja Sisun kuorma-autokomponenttien puhdas yhdistelmä - aivan kelvollinen sellainen.
kuva 07.03. 18:37 Jimi Lappalainen  
  ...kummatkin virroittimet ylhäällä :)
kuva 07.03. 18:35 Jimi Lappalainen  
  Ei tuo vaunu tuossa kovin kauaa ole viettänyt; vuoden 1997 ilmakuvassa sitä ei vielä ole ja vuoden 2008 kuvassa se on jo hävinnyt. Näkyy vain vuoden 2005 kuvassa.
kuva 07.03. 18:20 Asmo Rasinen  
  Zans-v -vaunuja ei ole näkynyt pariin vuoteen. Saa toki todistaa väärin. Viimeinen oma havainto Zans-v -vaunusta oli T 53503 20.10.2023.
kuva 07.03. 18:18 Jimi Lappalainen  
  Rax-Seilbahnilla juhlitaan kesällä 100-vuotisjuhlia! https://www.raxalpe.com/rax-seilbahn
kuva 07.03. 18:18 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jaakko, eikös koksijuna "Rasputin" (epävirallinen lempinimi) kulkenutkin Vainikkalasta Raaheen?

Lähtö Kouvolasta vuonna 1976 perjantaisin kello 18:20 ja Dr13 veturina. Näkemäni mukaan Dr13:n MGO:t työskentelivät täysillä ja rautalangalla viimeiseen vaunuun ährätyt loppuopastelyhdyt heiluivat sangen hilpeästi vilkutellessaan syyspimeänä iltana.
kuva 07.03. 18:07 Sampo Castrén  
  Varsinaista rakennustahan tuohon ei ole tullut vieläkään. Purkaminen on johtunut varmaankin siitä, että Veturitielle tuli lisää kaistoja ja tien toiselle puolelle sporakiskot. Jotain mahdollisesti ratakiskoista tehtyjä tolppia tuossa seisoo kai vieläkin.
<<   >>