Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.08. 22:18 | Juha Toivonen | ||
| Diesel ja tunneli! Täyttä herkkua sinänsä. | ||||
|
07.08. 22:12 | Leevi Heino | ||
| 2813 haki 2811:n Toijalaan jättämät vaunut kuormaukseen Haapamäelle/Alavudelle, jonka jälkeen kontit tosiaan vietiin Riihimäelle. Heti JKV-koeajojen jälkeen 2813 palasi Alavudelle hakemaan kuormatut vaunut. | ||||
|
|
07.08. 22:10 | Rasmus Viirre | ||
| No se taitaa olla, itsellä jäänyt huomaamatta. Vuosaaren aikataulut tarkistin ja sinne asti ei ole mennyt AR:n junaa sitten ensimmäisen konttilastin jälkeen. | ||||
|
|
07.08. 22:03 | Roope Prusila | ||
| Rasmuksen kommentin myötä oli pakko kaivella menneitä aikatauluja. Torstaina on ajetttu T 7684 Hpk - Rila. Olisiko siinä viety kontit pois mäeltä? Eli tuskin on jätetty kontteja mäelle ja häivytty muihin hommiin. | ||||
|
07.08. 21:42 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapsudiesel! | ||||
|
07.08. 21:41 | John Lindroth | ||
| Samoin kiitos Kimmolle asiantuntevasta perehdytyksestä! | ||||
|
07.08. 21:34 | Tero Yli-Somero | ||
| Niklas: Pitääkö kaikki kuvat sarjaan laittaa kerralla, eikö niitä SAA lisätä myöhemmin? Puhutko ylläpitävän tahon suulla? |
||||
|
07.08. 18:00 | Veikko Hattunen | ||
| Vaunu on Ein 23208 eikä 23209. Rk vaunu on myös 27819. | ||||
|
07.08. 17:46 | Lenni Voutilainen | ||
| Hymyilevä juna Helsinkiin. | ||||
|
07.08. 17:43 | Kari Kuusela | ||
| Tämä on ehkä epäasiallinen huomautus, mutta itse en ole vielä kenenkään kuullut menneen Myyrmäelle. Kaikki kun ovat menneet Myyrmäkeen. Myyrmäen asukkaat myös asuvat Myyrmäessä eivätkä Myyrmäellä. Juna voi olla matkalla Myllymäelle tai Haapamäelle tai Pieksämäelle, mutta ei Myyrmäelle. Mutta kieli tietysti muuttuu ajan saatossa. Milloin mennään mäelle ja milloin mäkeen - siihen ei liene kieliopillista sääntöä? | ||||
|
07.08. 16:47 | Eliel Kulppi | ||
| mahtava kuva! | ||||
|
|
07.08. 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Oho, tämä on taatusti ensimmäinen kerta, kun Iso Vaalee vierailee kehäradalla! | ||||
|
07.08. 16:14 | Rasmus Viirre | ||
| Onneksi härmä ei ollut kuitenkaan tullut vielä maahan matkan varrella.. Hyvä kuva vähemmän kuvatusta puuterminaalin toiminnasta! |
||||
|
|
07.08. 16:09 | Rasmus Viirre | ||
| On sitä hieman maan pohjoisemmistakin piireistä joskus lähdetty hakemaan nimeltä mainitsemattomia koreja ym. nestetavaraa Eestilästä… ;) | ||||
|
|
07.08. 16:04 | Rasmus Viirre | ||
| Erikoinen toimenpide! 2813 vei konttijunan Vuosaaresta Tornion Röyttään ja Röytästä takaisin etelään, mutta paluumatkalla kontit jätettiinkin Haapamäelle, ja 2813 lähti muihin puuhiin. Vielä olisi kaipuu uusille AR:n vetureille, mutta onneksi niitä onkin tuloilla toistaiseksi X määrä. | ||||
|
|
07.08. 15:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Kimmo, hyvät perustelut ja taas oppii uutta! | ||||
|
|
07.08. 15:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ongelmahan oli erityisesti täysjoustavan ajomoottorikäyttölaitteen sovittaminen mukaan. MG:n huippunopeus on vain 80 km/h ja E 44:n 90 km/h, koska niissä on ns. käpälälaakeriveto (Tatzlager, nose-suspended drive), jossa osa ajomoottorin painosta kohdistuu rataan suoraan jousittamattomana ja tämä ei käy nopeuden ylittäessä oleellisesti 100 km/h. Ja täysjoustava käyttölaite ei mahtunut mukaan teliin käytettäessä 1000 hv ajomoottoria (olisi pitänyt mainita tämäkin tuon Ae 4/4:n uutuustekijänä: nopea teliveturi 1000 hv:n ajomoottoreilla siis. Näinhän asia oli Sr1:kin kohdalla: neuvostoliittolainen avaruusvaltion teknologiakaan ei pystynyt toimittamaan täysjoustavaa käyttölaitetta Sr1:n 140 - 160 km/h vaatimuksiin, ja Sr1:n ajomoottorikäyttölaite on Skodan toteuttama ja mallia sveitsiläinen Secheron. Neuvostovalmisteisissa linjasähkövetureissa on käpälälaakeriveto, ja huippunopeus 100 tai joissain 110 km/h. Saksalaiset itse pitävät toki joissain yhteyksissä E44:ää ensimmäisenä modernina sähköveturina, koska se on teliveturi, mutta se on silti vain 90 km/h nopeudelle yltävä veturi, jossa on vain 750 hv ajomoottorit. Lisäksi se on rungollinen eikä itsekantava. BLS Ae 4/4:ssä esiteltiin siis suuri määrä aivan uusia ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja, joita ei aiemmin oltu saatu sovitettua samaan veturiin. Ae 4/4 poiki sittemmin SBB:n kevyen sähköveturin Re 4/4:n tilaukset 1946, ja kuusiakselisen 6000 hv:n Ae 6/6:n tilauksen 1952 ja sittemmin SBB:n ja BLS:n myöhemmät neliakseliset sähköveturit jatkokehitelmineen. |
||||
|
07.08. 14:30 | Noah Nieminen | ||
| Juna on 53624. Hyvä kuva harvinaisemmasta Deeverikolmikosta, mutta tuo rajojen tummentamistehoste ei mielestäni tässä toimi. | ||||
|
07.08. 14:28 | Noah Nieminen | ||
| Tämän näin Keravan kolmiolla. Aika pitkä, ei ole ainakaan havaintoja näin pitkästä vähään aikaan. | ||||
|
|
07.08. 14:05 | Hannu Peltola | ||
| En ole perehtynyt tarkemmin sähkövetureiden sielunelämään, mutta eikö saksalaista E44:ää voi laskea ensimmäiseksi moderniksi sähköveturiksi? Teliveturi, mutta erityisesti tavarajunakäyttöön tehtynä hitaampi. Ruotsin Mg on myös 1940-luvun tuote ja oli aikanaan kohtuullisen moderni. |
||||
|
07.08. 13:38 | Antti Grönroos | ||
| Hyvä kun sait tämän tilanteen kuvattua. Olisi liikenne voinut jatkua mutta ei voi mitään. | ||||
|
|
07.08. 13:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 140-sarja, alun perin E499.0, on valmistettu 1953-58 Skodalla. Kiintoisaa on, että Skoda hankki sveitsiläisiltä SLM:ltä ja Secheronilta tietotaitoa sähköveturin rakentamiseen; SLM oli jo 1944 saanut tehtyä tavallaan ensimmäisen modernin sähköveturin, tehdessään BLS:lle Ae 4/4:n, joka oli neliakselinen teliveturi ilman juoksuakseleita, täysjoustavilla ajomoottorikäyttölaitteilla ja sitä kautta ensimmäinen nopea teliveturi, huippunopeus 125 km/h ja myöhemmissä veturityypeissä 140 km/h, kun aiemmissa vetureissa nopeus jäi 100 km/h tai vaihtoehtoisesti täysjoustavien ajomoottorikäyttölaitteiden mahduttamisessa mukaan jouduttiin tyytymään jäykkään runkoon eli ei-teliratkaisuun ja sitä kautta lisäämään juoksuakseleita. Mutta Ae 4/4:ssä oli kaikki paino vetävillä akseleilla, ja lisäksi se oli tehopainosuhteeltaan ennätyksellinen; siinä oli rengassydänmuuntaja ja itsekantava hitsattu kori; tänä päivänä nämä ovat sähköveturitekniikan aakkosissa, mutta 1944 Ae 4/4 oli sensaatiomainen. Ja siitä lähtivät tsekit veturiaan sommittelemaan ajojohdinjännitteelle 3000 volttia tasavirtaa, joka oli ehkä halvin ja käytännöllisin, ennen noin-vuotta 1960, jolloin 50 herzin ajojohdinjännitteitä saatettiin alkaa käyttää tasasuuntaustekniikan kehityttyä. SLM:n kädenjälki näkyy pikkuasioissakin: puskimet, puskinpalkki ja korin alareunan pyöristys ovat kuin Dr12 Hurusta, joka on myös SLM:n piirtämä. |
||||
|
07.08. 12:00 | Veikko Hattunen | ||
| Jos tuonne Google Maps koordinaateille menee katukuvaan niin aivan läheltä näkyy junakohtaus jossa Sm4 6x16 ja Dv12 2632+Kbp+Hkb+Occ+Occ+Shimmn+Shimmn+Shimmn+Shimmn+Shimmn+Sim+Shimmn+Shmmn+Occ+Hkba+Kbp+Occ+Occ kokoonpanon kohtaamisen. | ||||
|
07.08. 11:28 | Hannu Haitto | ||
| Joskus ennen saneerauksia sammuttivat moniajossa johtoveturista dieselkompressorin , näin tuli ohjaamosta vähän hiljaisempi. Nykyään ei kuulemma mahdollista kun kompressorin moottori pyörittää generaattoria joka lataa akkuja. | ||||
|
07.08. 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. On tämä vaan hieno kuva! | ||||
|
|
07.08. 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot, tsot, herra Niklas. Tunnetusti helsinkiläisten viinanhakureissut tehdäänkin juuri "etelä-Helsingissä"! | ||||
|
|
07.08. 08:32 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
07.08. 08:25 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Ei saisi olla yhden kuvan kuvasarjoja ja miksi kuvasarjan nimi on Etelä-Helsinki jos kuva on Virosta? Hieno kuva kuitenkin. | ||||
|
07.08. 07:24 | Jari Välimaa | ||
| eikä sähköveto | ||||
|
|
07.08. 01:17 | Rasmus Viirre | ||
| Komea sommitelma! Jykevä kolmikko. | ||||
|
07.08. 01:17 | Rasmus Viirre | ||
| Toisessa vaunussa ihan VR:n värit. | ||||
|
06.08. 22:31 | Into Tilander | ||
| Samat koneet vuonna 2013: https://hyvinkaankulttuuri.wordpress.com/2013/07/07/vrn-konepaja/ | ||||
|
|
06.08. 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Sympaattisen näköinen veturivanhus! | ||||
|
06.08. 21:46 | Leevi Heino | ||
| Hiukan harmitti kun näimme tämän R-junan ikkunasta Järvenpäässä. No hyvä, että joku sai kuvattua. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Kuurilan seutua |
06.08. 21:44 | Leevi Heino | ||
| Mukavia kuvia! Iittalan ja Toijalan väli on yksi lempipaikoistani pääradan varrella, löytyy peltomaisemaa ja komeita kuvauskurveja. Kuvasarjasta löytyi itselleni uusiakin kuvauspaikkoja, täytyy käydä kokeilemassa! | ||||
|
06.08. 21:21 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kuva, tämä sopisi vaikka VR:n mainoskuvaksi! | ||||
|
|
06.08. 21:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea ja junan pituus tuo minulle mieleen Pohjois-Amerikan Keskilännen! (Marsu tosin ei sovi tähän mielikuvaan...) | ||||
|
06.08. 21:17 | Simo Virtanen | ||
| Sahalta kulki kapearaiteinen metsärata Ohtisille. Mitä lie 15 km matkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Kuurilan seutua |
06.08. 21:14 | Pasi Seppälä | ||
| Takuukomeaa kesäistä kuvasarjaa jälleen Tuomakselta. Hatunnosto ja kumarrus täältä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Kuurilan seutua |
06.08. 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! | ||||
|
06.08. 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Ja tällä kertaa kuvausympäristö oli todellakin poikkeava! | ||||
|
06.08. 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juha taustoituksesta, näit paljon vaivaa taustan tarkistuksessa! | ||||
|
06.08. 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha! | ||||
|
06.08. 20:34 | Markus Räsänen | ||
| Onko tuossa kuvassa jonkilainen näköharha vai onko junan keskivaiheilla jonkinlainen nyppy tai muu korkeusero, kun vaunusto näyttäisi olevan siinä korkeammalla kuin vaunuston viimeiset vaunut? | ||||
|
Kuvasarja: Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026 |
06.08. 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Juha R, totta! Washingtonissa matkaillessa täytyy tosiaan aina vähän seurata Mt. Rainieria, se saattaa olla hyvinkin seuraava alueella purkautuva tulivuori. Mount St. Helensin räjähtäminen vuonna 1980 on ollut alueen yksi pahimmista luonnonkatastrofeista ja se vaikutti koko läntisen USA:n ja Kanadan elämään. | ||||
|
|
06.08. 19:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko tämä uusimman Resiinan rataosaa käsittelevässä artikkelissa mainittu kaksoisvahtitupa vai muita asema-alueen asuinrakennuksia? | ||||
|
06.08. 19:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Tietääkö joku tarkemmin rakennuksista? Oman tulkintani (ja kartta-aineistojen) mukaan olisi vasemmalta talousrakennus, asuinrakennus, talousrakennus ja asuinrakennus eli kaksi pihapiiriä. Perimmäisin on mahdollisesti kaksoisvahtitupa, ja se näkyy paremmin kuvasarjan parissa seuraavassa kuvassa. p.s. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän antama informaatio poikkeaa omasta tulkinnastani ollen 2 x "toimisto-, tuotanto-, yhdyskuntatekniikan tai muut rakennukset", ei mikään ja "pientalo". |
||||
|
|
06.08. 18:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässä on todella tyylikäs sommitelma. Monet ovat jo sanoneet, mutta kirjoitan minäkin että nämä spesiaaliolosuhteet ovat myötävaikuttaneet melko harvinaislaatuisten kuvien saamiseen! | ||||
|
06.08. 17:40 | Juha Riihimäki | ||
| Huikea kuva, ja aina massiivinen tuho, kun metsä näin uudistaa itseään. Vastaavasta on kokemusta Californiasta, jossa yhtenä aamuna sitten oli satanut tuhkakerros auton päälle, kuin lumihiutaleita. | ||||
|
06.08. 17:36 | Juha Riihimäki | ||
| Kieltämättä tuoreelta näyttää tuo DC > AC -rakennettu SD75IACC, vaikka onkin alunperin vuodelta 1996. CN:llä onkin ollut valtaisa jälleenrakennusprojekti näiden ja muiden vastaavien kanssa, ja sama jatkuu varmaan vielä pitkään liikenteen aina kasvaessa. | ||||
|
|
06.08. 17:29 | Juha Riihimäki | ||
| Huikea kuva ja yksi minun suosikeistani tässä sarjassa. Kaikki erinomaisen kuvan ainekset läsnä tässä! | ||||