Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.05. 16:48 | Petri Nummijoki | ||
| Onko missään esitetty tämän Jenbach-veturin käyttökokemuksia, kuten luotettavuutta, suorituskykyä tai käytön helppoutta? Ainakin teoriassa tämä oli Vv13-veturiin nähden nopea, hieman suuritehoisempikin ja tuskin yhtä huono kulkuominaisuuksiltaan. Tosin viimeisetkin VR:n Vv13-vetureiden tilaukset tehtiin niihin aikoihin, kun tämä vasta saapui Suomeen koeajoihin, joten tämä ei tainnut olla mikään aito vaihtoehto VR:lle? Veturin olisi pitänyt saapua ehkä 1957, jotta se olisi voinut kilpailla loppupään Vv13-hankintojen kanssa. | ||||
|
|
02.05. 16:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kyseisen Köf-veturin historia kiinnostaa, kuvan https://vaunut.org/kuva/21975 kommenteissa kerroin vähän tarkemmin. Kirjallisuusviite, missä mm. kuva molemmista ja Suomessa vuokralla olleesta Nohabista Skellefteån radalla on Skelleftebanan och Bolidens järnvägar, kirj. Thore Sjögren & Rolf Forslund. SJK nr 70, 2000. ISBN 91-85098-88-4. | ||||
|
|
02.05. 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| Pitihän se tarkistaa, ettei jää vaivaamaan: Saalasti oli 136/1982, normaalia matalampi, toimi Bolidenissä 1982-1991 ja 1991 siirrettiin -> Rönnskärsverken (Bolidenbolaget, Skellefteå). Köf oli KHD 47483/1952, typ A6M517. Toimitus 7.7.1952, moottori Deutz 1399317/22, 120 hv, vaihteisto Voith L33. Veturi luovutettiin Saalastille vaihdossa. |
||||
|
|
02.05. 15:31 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Kirkkonummella oli Köf. Se tuli Ruotsista niihin aikoihin kun Saalasti möi Otson jollekin tehtaalle, muistinvaraisesti se asiakas oli Boliden, Rönnskär. | ||||
|
02.05. 15:18 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä sitä voidaan ladata näin Siemens (Tanska) väliin tarvitaan ainakin taajuusmuuttaja kun akku on dc:tä ja ajolanka ac:tä. "The batteries can be charged via the 25 kV overhead line in electrified sections and by recuperating the train’s braking energy. The battery system is mounted underfloor and is installed in two battery containers. Lithium-ion batteries with a long service life are used in this system." https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/siemens-mobility-supply-first-battery-powered-mireo-plus-b-trains-denmark | ||||
|
|
02.05. 15:16 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai akkua ladata 15:lla kV:lla, muuntaja lienee tarpeellista. Minkälaisia latausmoodeja on olemassa, sitä en tiedä. Asemalla toki pikalataus. Juna saapui myöhässä, mutta odotti sitten vielä lisää ennen paluumatkaa. Muuta liikennettä ei ollut. Luulisin, että syy lisäodotukseen oli nimenomaan lataaminen. | ||||
|
|
02.05. 15:08 | Jari Välimaa | ||
| Ajolangassa on 15 kV joten on tyypiltään pikalataus. Luulen että junassa on myös hidas lataus kuten muissa sähkökulkineissa ? | ||||
|
|
02.05. 15:07 | Uwe Geuder | ||
| 515 ei painavien lyjyakkujen takia voitu käyttää vuoristossa. Tuo Hermann-Hesse-Bahn (osa alkuperäisestä Württembergische Schwarzwald bahnista) on erilainen, suurin kaltevuus 40 ‰. https://de.wikipedia.org/wiki/Schwarzwaldbahn_(W%C3%BCrttemberg) | ||||
|
02.05. 14:46 | Jari Välimaa | ||
| Näyttää harjoitus päättyvän 9.5 eli silloin joskus. Ei ole tietoa kalustosta kun on sotilasjuna. | ||||
|
|
02.05. 14:35 | Noah Nieminen | ||
| Milloin tämä lähtee takaisin? Olisiko mahdollisesti ensi viikonloppuna, kun harjoitukset päättyvät? Mietin myös, että ajetaanko tämä sitten suoraan Parolaan dieselvedolla ja sieltä edelleen Riihimäelle vai vaihtuuko jossain kohtaa vetäjäksi Sr3. | ||||
|
|
02.05. 13:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Oletko aivan varma Köf-veturista? Ettei olisi ollut tämä OTSO 4? https://vaunut.org/kuva/13983 Tai Move 3? https://vaunut.org/kuva/35115 | ||||
|
02.05. 13:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, edelliset kuvat ovat kesältä 2020. Onko tätä käynnistetty säännöllisesti, tai liikuteltu ratapihalla? | ||||
|
02.05. 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Olikohan veturi käytössä Joutsenossa vai Äetsässä? | ||||
|
02.05. 13:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Nythän tuo kuvatekstin lopussa oleva toive on toteutunut, kun älypuhelimessa olevan lipun voi matkustaja itse aktivoida. | ||||
|
02.05. 13:29 | Uwe Geuder | ||
| Minusta tuo on liian keltainen taksiksi. Mutta kuvan värit voivat olla harhaanjohtavia. Vaaleat taksit tulivat 1970-luvun alussa. Ennen sitä kaikki taksit olivant minun elinaikana mustia. |
||||
|
|
02.05. 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, näköjään linkissä on ylimääräinen i-kirjain lopussa! Tässä toimiva linkki: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55237746637/ | ||||
|
02.05. 12:51 | Jimi Lappalainen | ||
| JR; kyllä Polamo skannaa ;) https://vaunut.org/kuva/22767 | ||||
|
|
02.05. 12:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä tavalla veturi sitten siirretiin Hangosta Kirkkonummelle, seisoiko se kauan Hangossa? Jos nyt en muista väärin, niin Jenbach seisoi Kirkkomummen veturitallilla monta vuotta tyhjän panttina 1980-luvulle asti. Jossain vaiheessa tallile ilmestyi saksalainen Köf -tyypin pienveturi kanssa, osaako kukaan selittää mikä oli sen tarina? |
||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 11:56 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä lukumäärää, mutta varmaan satoja. Wikipediassa on lista radoista: https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Bahnstrecke_in_Deutschland Jos olen laskenut oikein 2495 rataa. Montako niistä on lyhyitä sivuratoja en tiedä, mutta varmaan monta sataa. | ||||
|
|
02.05. 11:11 | Eljas Pölhö | ||
| Insinööritoimisto Saalasti EI OSTANUT veturia VR:ltä. Saalasti oli Jenbachin edustaja Suomessa ja hoiti tehtaan puolesta kaikki neuvottelut ja käytännön asiat Suomessa. Veturin siirtyminen Saalastille on Insinööritoimiston ja Jenbachin tehtaan välinen asia. VR irtisanoi vuokrasopimuksen kirjeellä Rh 1673/3747, 24.6.1964. Kirjeellä TS/HH-2012, 23.7.1964 Insinööritoimisto Saalasti pyytää palauttamaan veturin Hangon vapaavarastoon Hankoon, jossa he vastaanottavat veturin Jenbach-tehtaan puolesta. "... Vapaavaraston portilla veturi ilmoitetaan varastonhoitaja Ove Lindholmille. Varastossa veturi ajetaan rauhallisen raiteen päähän päätepuskuriin, vedet poistetaan moottorista ja jäähdyttäjästä, veturi lukitaan ja avaimet jätetään Lindholmille. Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan meille ajan, milloin veturi saapuu Hankoon. ..." |
||||
|
02.05. 10:52 | Samuel Pajunen | ||
| Olliin mentiin aikataululla H 1914, ei vaihtotyönä. | ||||
|
02.05. 10:30 | Reijo Salminen | ||
| Etelä-Suomen Sanomissa hieno juttu Eemilistä: https://www.ess.fi/uutissuomalainen/9412500 | ||||
|
02.05. 10:26 | Uwe Geuder | ||
| Berliinissä oli poikkeusluvalla jopa 4,12 m korkeita linja-autoja. Isossa-Britanniassa on Wikipedian mukaan linja-autojen raja 4,56 m. Suora vastakohta heidän "pieniin" juniin. | ||||
|
|
02.05. 10:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Ennen oli 4,2 ja sitä korotettiin, kuten myös painoja yli tuplaksi mitä euroopassa. Onneksi meillä on tiet tasaisia ja leveitä, ja optimaalinen olosuhde läpi vuoden... | ||||
|
|
02.05. 09:49 | Uwe Geuder | ||
| Yleiseurooppalainen korkeus on 4 metriä. Suomen 4,40 m on poikkeus, Saksassa ei ole poikkeusta. Ilmeisesti tämä silta mahdollistaa 4 m korkeiden ajoneuvojen läpiajon. | ||||
|
|
02.05. 09:22 | Juha Kutvonen | ||
| D'oh! | ||||
|
|
02.05. 08:20 | Jorma Rauhala | ||
| Juha, pitäisi ostaa uusi dia- ja tasoskanneri kun edellinen hajosi. | ||||
|
|
02.05. 08:14 | Juha Kutvonen | ||
| Jorma, lupailemasi värikuvat Jenbachin Mäntän ajoilta kiinnostelee: https://vaunut.org/kuva/44636 | ||||
|
|
02.05. 06:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sittemmin tämä veturi oli Mäntässäkin, Serlachius Oy:llä, korallinpunaiseksi maalattuna. Mitä Saalastiin ja Tka6-hommiin tuli, niin eräs Kirkkonummen junasuorittaja kertoi minulle, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia saada jääräpäinen T. Saalasti uskomaan, että linjalle EI OLE menemistä pikajunaliikenteen sekaan koeajoille (siis Sti suuntaan). Kiukusta puhiseva Saalasti oli joutunut koeajonsa tekemään Kkn ratapihalla. Eikä itsellänikään ole mitenkään mukavaa muisteltavaa ko. herrasta. |
||||
|
02.05. 04:34 | Kari Haapakangas | ||
| Kenenkäs metsästysmaja on seisakkeelle nimensä antanut? ;) | ||||
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä |
02.05. 00:06 | Uwe Geuder | ||
| Kävin vuonna 1994. En muista, että se Class 37 olisi silloin jo ollut. Höyryveturi oli mielestäni eri, musta ja isompi. Sarjaa en muista. | ||||
|
|
01.05. 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Saalasti osti veturin VR:ltä jo 60-luvulla ja sehän seisoi aluksi Vallilan asemalla sivuraiteella. Kun Saalasti sai suuren Tka6-tilauksen, perustettiin oma konepaja Kirkkonummelle neuvostoliittolaisten 40-luvulla rakentamaan veturitalliin, jolla ei ollut VR:lle mitään tarvetta. Sinnehän se Jenbachkin sitten siirrettiin seisomaan kun oli Saalastin ensimmäinen oma tuotantotila radan varressa. Tapio Saalasti ei tätä veturia tarvinnut mihinkään Otsojen malliksi, eli se vain odotti myöhempää eteenpäin myyntiä. Siinä kun oli vahva 50-luvun runko ja kun siihen laittoi uuden moottorin, niin siitä sai tehtyä edullisesti hyvän vaihtoveturin. | ||||
|
|
01.05. 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Jägerhausin seisake ei ole enää käytössä. Siellä ei ollut valaistus ja monta vuotta junat pysähdyivät vain valoisana aikana. Vuodesta 2016 ei enää silloinkaan. Valaistus olisi laillinen vaatimus eikä sitä ole rakennettu, koska päivittäin oli enää alle 10 matkustajaa. | ||||
|
|
01.05. 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Hannu: Saksankielinen Wikipedia tietää, että Bad Kohlgrubissa junat kohtavat tunnittain. Mutta muuten on poistettu säästösyistä niiin paljon infraa, etteivät tialusjunia mahdu enää radalle. | ||||
|
|
01.05. 23:35 | Uwe Geuder | ||
| Esa: Korkeustiedot löytyvät ratakaaviosta: https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_Murnau%E2%80%93Oberammergau Ei nyt ihan tasonkoa, mutta ei mitään poikkeuksellista Saksassa. Löytyy suurimpia korkeuseroja paljon kauempana Alpeista. | ||||
|
01.05. 23:11 | Uwe Geuder | ||
| 169 lienee ensimmäinen veturi, josta olen ottanut valokuvan. Sain kameran keväällä 1977 ja kesällä 1977 oltiin lomalla Murnaussa. Teki vaikutuksen, että niin vanha veturi oli vielä käytössä. Eräs perhetuttava kuuli sen ja sanoi: Se on nuorempi kuin minä :) | ||||
|
01.05. 22:39 | Samu Matosaari | ||
| Joo unohtui kirjoittaa loppu numero Esa. | ||||
|
|
01.05. 22:13 | Mika Hakala | ||
| Onkohan samalla ensimmäinen Keravan kolmioraiteen eteläisen sivun käyttänyt sitten keskeytyksen (poislukien huoltoliikenne)? Tuolla ei nykyisellään taida mitään käytön tarvetta olla... | ||||
|
|
01.05. 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Otto, tämä taas osoittaa, ettei pitäisi luottaa Wikipediaan! En käynyt kaikilla tämän radan pysäkeillä ja selvästikin Bad Kohgrub jäi välistä! | ||||
|
|
01.05. 21:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Saalasti , jolla oli konepaja Kirkkonummella, ilmeisesti osti tämän veturin että voisi ottaa mallia omiin valmistamiinsa vetureihinsa. | ||||
|
|
01.05. 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, aivan varmasti! Ei kai kukaan ei-ammattikuski hankkisi norsunluunväristä Mersua! | ||||
|
|
01.05. 21:29 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai tämä KDh3 kuitenkaan VR:n käytössä ollut Kirkkonummella? Oma käsitykseni veturin VR:n aikaisesta käytöstä on, että tämä oli 1959-1960 Oulun varikolla sijoituspaikkanaan pääasiassa Kemi ja ilmeisesti jonkin aikaa myös Pesiökylä. Vuoden 1960 kuluessa veturi siirtyi Riihimäen varikolle sijoituspaikkanaan Lahti ja siellä veturi oli vuoteen 1964, jonka jälkeen sen ura VR:n käytössä oli ohi. Toki kaikki tarkennukset, lisätiedot ja korjaukset kiinnostavat. | ||||
|
01.05. 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I saw the train a-comin', it's rollin' round the bend..." Siitä huolimatta, että kuvan T 2684 ei mene lähellekään Folsomia... "Still I'm drinkin' coffee and smoking big cigars..." Loistava kuva, herr Daniel! |
||||
|
|
01.05. 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFiab on 11592, jos saan ilmoittaa. | ||||
|
|
01.05. 19:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämäkin entinen saksalainen taksiauto? https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55237746637/i | ||||
|
01.05. 18:24 | Veikko Hattunen | ||
| Kuva on ehkä hieman ylivaloittunut? | ||||
|
|
01.05. 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan siellä iso Varuboden-kauppa, ruoka-, rauta- ja kodinkoneliikkeineen. Kappaletavaraliikenteen asiakkaita riitti myös (jyväjemmaritkin!). Ja Obbnäsin varusväki ("merijalkaväki" eli RannJP ja "puolisotilaallinen pursiseura" eli HelLas elikkä laivasto) sekä Ericsson Jorvaksessa saattoi turvautua kiskoliikenteeseen. Kirkkonummelta länteen oli sitten se Porkkalan aikainen Båtvikin raide (Nokia Kaapeli, Suomen Sokerin tehdas ja Kantvikin satama). Toiminta oli jokseenkin vilkasta. Siis ennen. Eipä muuten ole enää. |
||||
|
|
01.05. 17:44 | Veikko Hattunen | ||
| Milläistä tavaraliikennettä Kirkkonummella oli? | ||||
|
|
01.05. 17:43 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
01.05. 12:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onneksi ei jäänyt viimeiseksi kuvaksi vielä tämä :) | ||||
|
01.05. 11:19 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos kalustotiedoista Esa. | ||||