845-25387 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.11. 13:58 Leevi Halonen  
  Kiitos tiedosta Elmo. Ikävää tuollainen.
kuva 06.11. 12:10 Jari Välimaa  
  Rahjukosken silta rakennetaan Tampereen Ratikan suunnitteluohjeen mukaan. Tasoristeyksiä ei saa olla valtion väylien kanssa.

Valtion mal-sopimus on voimassa Tampereen kaupunkiseudulla.
kuva 06.11. 11:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, myös puumakuuvaunuissa vaununhoitajan hytistä löytyi vähintään keittolevy, kahvipannu ja tietenkin kahvia myös.

Konduktööreillä nimenomaan oli vaunukohtaiset "paikkakartat", joissa oli merkintöjä vaunujen matkustajista (tietoja merkittiin niihin matkalippujen tarkastusten yhteydessä) ja erityisesti näiden määräasemista. Kyllähän se konnari oli, joka asialtaasesti makuuvaunumatkustajille herätykset teki.

Niin, ja menneillä korkean moraalin vuosikymmenien aikoina oli hyttijaot erikseen mies- ja naismatkustajille.
kuva 06.11. 11:19 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi olla Asema ja junapalvelusohjesääntö (AJS) käsillä, jotta voisin vastata tuohon Petrin kysymykseen.
Ainakin myöhemmässä vaiheessa tuonne varastoitiin paluumatkan liinavaatteet ja menomatkan käytetyt liinavaatteet.
kuva 06.11. 10:56 Juha Kutvonen  
  Ups, hups, Uppsala.
kuva 06.11. 10:17 Petri Nummijoki  
  Sen tiedän, että alkupään CEmt-vaunuissa oli alun perin vaununhoitajan hytti mutta on mennyt ohi, että näin oli puuvaunuissakin. Olin kuvitellut vaununhoitajan hytin CEmt-vaunuissa liittyvän siihen, että 70-luvulle tultaessa vaadittiin pitkämatkaisiin juniin jo tarjoilua omien eväiden sijaan ja kaikissa yöjunissa ei vielä ravintola- ja kahvilavaunuja ollut.

Oliko puumakuuvaunuihin järjestetty tarjoilua vai oliko vanunhoitaja vain vaunun järjestyksestä ja siisteydestä huolehtimassa sekä mahdollisesti vastasi väliasemille jäävien matkustajien herätyksistä? Itse muistan vain sellaisen ajan, kun konduktööri hoiti herätykset.
kuva 06.11. 10:02 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, yksi hyteistä oli varattu vaununhoitajan (tai vaunuemännän) käyttöön. Ilmiselvästi tällainen vaununhoitaja oli tarpeen, kun matka-ajat olivat pitempiä kuin nykyisin. Osan matkaa makuuvaunu oli päiväkunnossa ja määrätyllä ajalla tai liikennepaikalla hyttejä alettiin sitten sijata yökuntoon.

Ainakin osassa CEmt - teräsmakuuvaunuja vaununhoitajan hytti sisutettiin tavanmukaiseksi makuuhytiksi, tosin kaksipaikkaisena. Näin CEmt 33:sta tuli CEmt 35.
kuva 06.11. 09:54 Erkki Nuutio  
  "Rahjukosken silta " on silta, joka ehkä valitettavasti rakennetaan. Sen selittää yksinomaan kiinteistökeinottelu.
Vaikka betoniallianssi ei ole enää raitiotien rakentaja, ei nykyrakentajakaan ole muuttunut raitiotielinjan järkeväksi linjaajaksi, vaan kiinteistökeinottelijat vetävät linjat entiseen malliin. Valtuusto on alusta lähtien ollut näille kumileimasin.
Jo Rahjukoski on vitsi. Ei sellaista ole, ei varsinkaan mahdollisen sillan tienoilla. On vain vähäisen Alasjärven vähäinen laskuoja, vähän jyrkempänä noin 300 metrin päässä.

Ilman turhaa ja haitallista siltaa raitiolinja jatkuisi ongelmitta ja edullisesti Teiskontien arvotonta reunaa pitkin. Se vaihtaisi puolta investointeja tarvitsematta ihanteellisessa paikassa Luhtaankadun risteyksessä. Ei edes risteyksen liikennevalojen ajoitusta tarvitsisi muuttaa. Se jatkuisi sitten ihanteellisella tavalla sen kolmiomaisen alueen kärkeen, jota pitkin se jatkaisi edullisesti kehätiekanjonin yli Linnainmaalle.
Sensijaan Rahjureitti tekisi Luhtaankadun risteyksestä liikenteelle (ratikka, ajoneuvot) vaarallisen ja kalliin.
Se myös ajoittain haittaisi Teiskontien ja sen jatkeen liikenteen sujuvuutta niin nykyisellään kuin valtatien suunniteltujen muutosten jälkeen.

Valtion raha ei saa tukea tällaista häpeällistä peliä ! Sääli Tampereen veronmaksajia, kun valtuustoallianssi ei kykene korjaustoimiin.
kuva 06.11. 09:28 Petri Sallinen  
  DR/RK/Rk-vaunujen rakentamisesta löytyy dokumentit. Ne todellakin rakennettiin vanhojen lanterniinikattoisten vaunujen alustoille. Tämä on helppo todentaa myös valokuvista, koska aluskehys on muodoltaan sen verran erilainen kuin myöhemmissä telivaunutyypeissä. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin lanterniinikattoisen vaunun kehys on palkista taivutettu suorakaide, jonka kulmissa on taivutuksesta johtuvat selvät pyöristykset. Pyöristykset näkyvät korostuneen hyvin matkustamon nurkkien alapuolella, jos osaa katsoa. Eteisen lattian alapuoliset lyhyet palkit on niitattu suorakaiteen päihin. Rakenne on jäljennetty linkin takaa avautuvaan pienoismalliin.

https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2026/04/Rk-2054-6.jpg

Ensimmäisissä poppeli/haapalaudoitetuissa Ei-vaunuissa 2844-2890 (22028-22031) käytettiin samanlaista alustaa kuin lanterniinikattoisissa vaunuissa. Rakennettiinko vaunut vanhoille alustoille vai käytettiinkö tuolloin myös uusissa vaunuissa vielä vanhaa alustarakennetta?

Kyseinen vaunusarja oli muutoinkin vielä selvä prototyyppi: sen kori oli kapeampi kuin tätä seuraavien vaunusarjojen korit ja eteisten ovet oli asennettu suoraan sivuseiniin nähden, kun taas myöhemmin vakiintuneeksi tavaksi muodostui asentaa eteisten ovet viistosti sivuseiniin nähden aina 1950-luvulle asti.
kuva 06.11. 09:02 Petri Nummijoki  
  Mitenkäs ikkunajako on vaunussa näin erikoinen? 10/15-paikkaisesta tulisi ensimmäisenä mieleen, että vaunussa olisi 5 kpl 2 hengen ja 5 kpl 3 hengen hyttejä mutta ikkunajaon perusteella hyttejä olisi 11 kpl. Oliko siis ensimmäisessä luokassa myös 1 hengen hyttejä vai toisessa luokassa 2 hengen hyttejä?
kuva 06.11. 07:43 Jari Välimaa  
  Kukin kunta vastaa rakentamiskustannuksista alueellaan eli tästä eteenpäin Pirkkalan kunta. Tampereen kaupungille jää osuus Ruotula-Linnainmaa rahoitus vaiheessa 3B jossa on kallein osa on Rahjukosken silta.

Rahoitus hoidetaan EIB lainoilla.
kuva 06.11. 07:35 Jari Välimaa  
  uuden kulunvalvonnan ETCS käyttöönottoon liittyvät testaukset jatkuvat ny EKA rataosalla sekä Porin että Rauman radalla
kuva 06.11. 04:09 Esa J. Rintamäki  
  Mitä tulee sota-aikaisiin (ja myös muihinkin) uudelleen korituksiin:

P 9991, paloi Ri pommituksessa helmikuussa 1940 ja sai uuden korin v. 1942. Uusi kori oli tavanomaista puuvaunutyyppiä, kun alkuperäinen oli ollut peltiverhoiltu lanterniinimallinen.

Jotenkin epäilisin myös DR -ravintolavaunuja 2054, 2055 ja 2056, joiden valm.vuodi oli 1940. Ne oli ollut entisiä lanterniini-DEI:tä, nroilla 2524, 2525 ja 2502. Nekin olivat olleet DEm/CEm - makuuvaunuja avosilloilla, lanterninillä ja peltivuoratuilla ulkoseinillä. Makuuvaunuaukaiset numetot: 2409 ja 2410. Ravintolavaunu 2056 oli entinen DEi/CEi nro 2502.

DEi -sarja:

2634 (v. 1941), ex DEi 2579 (m/1931),
2635 (v. 1941), ex Ci 2240 (m/1922),
2636 (v. 1941), ex DEi 2555 (m/1929),
2637 (v. 1941), ex DEi 2539 (m/1924).
2638 (v. 1941), ex CEm 2443 (m/1928) ja
2639 (v. 1941), ex Ei 22136 (m/1931). Nämä ilmiselvästi ovat olleet "sankarivaunuja"...!

Em - sarja:

2723 (v. 1917), hylätty v. 1942.

Ei -sarja:

22047 (m/1915), hylätty v. 1942,
22061 (m/1922), hylätty v. 1942,
22136 (m/1931), -> sarjaan DEi 2639 v. 1941.
22174 (m/1938), hylätty v. 1945,
22175 (m/1938), hylätty v. 1945,
22193 (m/1942) venäläinen aluskehys, -> BG 040112 v. 1978.
22195 (m/1942), ent. venäläinen 6871.
22203 (m/1942) venäläinen aluskehys, kovalevyseinät ja "kiitojuna"-ikkunat.
22217 (m/1946) venäläinen aluskehys (telimalli A7).

22641 (m/1946), rak. v. 22626 (m/ 1939) aluskehykselle.

BT 01151 (m/1955), aluskehys ex DEi 2512 (m/1918), uusi kori (Huoltojaoston virkatarveasuntovaunu)
BT 01152 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22041 (m/1914), ent.nro 2886, uusi kori, kuten ed.
BT 01153 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22045 (m/1914), ent.nro 2890, uusi kori, kuten ed.

BT 01182 (ent. CEm 2450, m/1935), ex Ei 22001, m/1900-1931, nro ollut vuosina 1924 - 1931: 2936; vuosina 1901 - 1924: Em 2701 (56-paikk.) makuuvaunu. Alkuperäinen sarjamerkki ja numerot: Eo (yö), nro 951, vv. 1900 - 1901. Lanterniinivaunu siis alunperin. Uusi kori vuonna 1935.
kuva 06.11. 02:21 Esa J. Rintamäki  
  CEm/Em 2464 valmistui vuonna 1955. Sen makuupaikkaluku oli 10/15. Siinä oli vesilämmitysjärjestelmä höyryvastavirtasysteemillä ja kaminalämmityksellä. Sekä koeasennuksena automaattinen lämmönsäätö, säätimenä elektroninen "Termoset". Lisäksi siinä oli 220 V sähköpistorasiat parranajoa varten hyteissä.

Vuonna 1980 se hylättiin. V. 1982 vaunu 2464 muutettiin Johdonvetojuna 6:n vaunuksi BG 040151 (kattolavalla varustettuna).
kuva 06.11. 01:05 John Lindroth  
  Kävin aikoinaan pikkupoikana tuolla "London Transport Museumissa" kun se vielä sijaitsi osoitteessa "Clapham London" se teki vaikutuksen ja kokoelmat olivat laajat ja kiinnostavat myös raitiovaunuja oli sekä timanttina "Mallard"veturi!
EFE teki tuota vastaavasta 747 junasta 1/76 pienoismallin jota ainakin oli saatavilla punainen ja hopea värisenä sen saattoi motorisoida Tenshodo teleillä liikkuvaksi malliksi. Junaa on markkinoinut ainakin London Transport Museum se saattaa olla ostettavissa sieltä vielä tänä päivänä!Vuodesta 2022 settiä on ollut saatavissa nimellä EFE Bachmann.
kuva 05.11. 22:28 Jari Ahokas  
  Tehdään tästäkin kuvasarja, jahka innostuu materiaalin käymään läpi ja kiinnostavimmat kuvat julkaista. Museon varikko on mielenkiintoinen paikka, vain valitettavan harvoin auki suurelle yleisölle.
kuva 05.11. 21:59 Mikko J. Putkonen  
  Maalauksellinen kuva.
kuva 05.11. 21:43 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 05.11. 21:40 Elmo Kyytinen  
  Tuohan on kohta jo arkipäivää, kun tuntuu liikkuvan nyt aika tiuhaan oiko- ja pääradalla. Tämä on tietenkin oma mielipiteeni. Ja on kyllä todella upea kuva.
kuva 05.11. 21:22 Kimmo Huhta  
  285 rikkoutui peräänajossa T 5107 B:n kanssa Karungin ja Aavasaksan välillä 15.1.1993. (Tasoristeys 2/93)
kuva 05.11. 20:22 Mikko Mäntymäki  
  Muutettu varmaan sarjaan Sps, tämä on minun veikkaus. Viimeiset 5 vuotta olen pyörinyt tuolla pk-seudulla siksi tiedot rahtikalustosta on vanhentunut kun siellä Dv12 on harvinaisuus.
kuva 05.11. 19:30 Simo Virtanen  
  Ei kai projekti tuosta eteenpäin enää kuulu Tampereen veronmaksajille?
kuva 05.11. 19:12 Veikko Hattunen  
  Ovatko kaikki Ocpp vaunut nykyään jo kadonnut?
kuva 05.11. 18:31 Jimi Lappalainen  
  Edessä myös kruununmakasiinin alitus. https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C3%A4isten_kruununmakasiini
kuva 05.11. 18:24 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen aihekokonaisuus!
kuva 05.11. 17:48 Jimi Lappalainen  
  Tyypin 11-1807-01 vaunu, ja aika uusi ollut tuolloin. Vaunutyppiä valmistettu vuosina 2006–2016.
kuva 05.11. 17:28 Hannu Peltola  
  Mitä ikäluokkaa DM-metro on?

Jari, koosta näistä museokuvista laajempikin sarja, näitä katselisi ihan mielellään! Ja tuolla täytyy kyllä joskus käydä!
kuva 05.11. 17:22 Jimi Lappalainen  
  Mielestäni olisi paikallaan tehdä Radan varrella -kirjasta uusi korjattu painos. Ei tietenkään vain Rapasaaren takia, vaan koska tietoa on löytynyt vuoden 2009 jälkeen paljon lisää.
kuva 05.11. 17:00 Hannu Peltola  
  Glasgown metrohan on klassikko ahtaudessaan, maailman ainoa hobiteille suunniteltu metro!
kuva 05.11. 16:53 Jari Ahokas  
  Suomi on... https://vaunut.org/kuva/183759
kuva 05.11. 16:22 Jari Välimaa  
  Näin mal-sopimuksessa todetaan "15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa
raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimuskaudella 2024–2027 yhteensä enintään 55 milj. €.

Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. € ja toteutussuunnitteluun 4,0 milj. € ja osuuden Partola-Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 milj. €. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama-yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin.

Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Linnainmaa rakentaminen ajoittuu vuosille
2028–2031.

itse sopimus https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tampereen-kaupunkiseudun-MAL-sopimus-2024-2027-allekirjoitukset.pdf "
kuva 05.11. 15:44 Jari Välimaa  
  Päätös on jo Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa tehty ehdollisena eli jos valtio ei anna niin sitten mennään uudestaan valtuustoihin. Mutta en usko että valtio purkaa mal-menettelyn millä se ohjannut kuntia muissakin asioissa kuin raideliikentteessä.
kuva 05.11. 15:34 Petri Sallinen  
  Sama ahtaus ei vallitse kaikkialla, koska tuubien ulottumat ovat erilaiset. Syvimmällä kulkevien junien korkeus on noin 2,8 metriä, mutta lähempänä pintaa kulkevien noin 3,6 metriä. Junien profiilit ovat myös erilaiset. Alkujaan lähellä maanpintaa kulkevissa tuubeissa ajettiin höyryvetureilla. https://www.ltmuseum.co.uk/
kuva 05.11. 15:03 Veikko Hattunen  
  Finland is? Suomi on? Mitäs sillä tarkoitetaan?
kuva 05.11. 14:47 Simo Virtanen  
  Varmaankin pitäisi vielä tehdä päätös jatkosta ennen kuin varmana tietona kertoo. Saattaa seuraavan hallitus olla sellaisten säästöjen edessä, että pirkkalaisetkin jäävät vielä ilman valtion rahoja.
kuva 05.11. 14:46 Luc Grenfell  
  Rainer: Taitaa olla entinen Standard Stock -vaunu 3693, sittemmin työvaunu L131. Linkki vaunun sivuun museosivustossa: https://www.ltmuseum.co.uk/collections/collections-online/vehicles/item/1993-211
kuva 05.11. 14:44 Jouni Hytönen  
  Ja sama ahtaus vallitsee kaikkialla koko järjestelmässä.
kuva 05.11. 14:43 Jouni Hytönen  
  Lontoon metron ulottuma on kyllä hämmästyttävän pieni. Pitää melkein pelätä, osuuko nenä oviaukon yläreunaan, kun menee sisään. :D
kuva 05.11. 14:42 Elmo Kyytinen  
  Tuohon Leevin kysymykseen. Täällä oli jotakin haukkumista ja sen sellaista.
kuva 05.11. 14:41 Jouni Hytönen  
  Onko tuo auto tosiaan niin uusi? Hihasta olisin arvannut enintään 1975.
kuva 05.11. 11:55 Jari Ahokas  
  Tarkemmin asiaa tutkittaessa... Jarmo on oikeassa. Stock 1967 sarja on ilmeisesti romutettu tätä yksilöä lukuun ottamatta.
kuva 05.11. 11:47 Leevi Halonen  
  Kyllä, vaunujen työntäjien nimi oli kärrääjä. Useimmiten kärrääjät olivat naisia ja lapsia. Lisäksi kärrääjillä oli 3 eri palkkaluokkaa, aikuiset miehet, naiset ja lapset. Esim 1900-luvun alussa, aikuiset miehet saivat 50 markkaa viikossa, naiset 25 markkaa viikossa ja lapset 10 markkaa viikossa. Tiettävästi ainoastaan Vartsalan sahalla on ollut sama palkkaluokka kaikille kärrääjille koko Suomessa.
kuva 05.11. 11:37 Leevi Halonen  
  Huh, mistä moinen rangaistus?
kuva 05.11. 11:13 Teppo Niemi  
  Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja.
kuva 05.11. 11:11 Rainer Silfverberg  
  Miltä vuosikymmeneltä tuo vasemmanpuoleinen vihreä vaunu on? Oliko se 1900-luvun alkuvuosien kalustoa vai joku myöhemmin huoltovaunuksi muutettu?
kuva 05.11. 10:52 Rainer Silfverberg  
  Niin on. Harmittaa ettei koskaan päässyt matkustamaan puumakuuvaunun "paremmassa luokassa". Yritin kesällä 1980 ostaa lipun Helsingistä Savonlinnaan puumakuuvaunun 2 hengen hyttiin mutta oli loppuunmyyty, ja jouduin teräsvaunuun. Sen kesän jälkeen loppui liikenne puumakuuvaunuilla.

Muuten, mahtaako 4.11 kuvauspäiväksi pitää paikkansa, yöjunathan lähtivät n klo 19:00 jälkeen joten olisi pitänyt olla pimeää jo silloin. Vai oliko lähtö aikaisemmin siksi että yöjunat eivät vielä kulkeneet Parkanon radalla?
kuva 05.11. 10:15 Jonne Seppänen  
  Komea vaunu ja ajankuva
kuva 05.11. 10:00 Jarmo Ranta  
  Eikö tuo Transport for London -värityksen vaunu (3052) ole kuitenkin 1967 Tube Stock -sarjaa Victoria Lineltä? On hyvin samannäköinen 1973 Stockin vaunujen kanssa, mutta niissä on eroja.
kuva 05.11. 09:18 Joonas Jokinen  
  Hyvä ja historiallinen kuva.

Harmi, että lipunmyynnin aukioloajat eivät tarkasti näy, mutta voidaan kuitenkin todeta lipunmyynnin olleen auki myös sunnuntaina. Yritin kaivella muistinystyröitä ja muistella, että aukioloaikojen supistaminen taisi mennä jotenkin näin. Aluksi lopetettiin sunnuntaiaukioloajat. Sitten lauantai. Tämän jälkeen arkiaukioloajat muuttuivat siten, että lipunmyynti meni kiinni jo 16.00. Sitten todettiin, että lipunmyyntiä ei kannata enää pitää, koska ei ole asiakkaitakaan.

Nyt vuonna 2026 hävinnee lipunmyyntiautomaatit, mutta toisaalta R-kioskilta juurikin kuvassa olevan lipunmyynnin paikalta saa ostettua lippuja. Tämän lisäksi tietysti netistä sekä mobiililaitteesta.
kuva 04.11. 21:06 Heikki Jalonen  
  Mainitsemani kirja toteaa, että kuva on ensimmäinen tunnettu Lokomon alueen (silloista) kokonaisuutta esittävä valokuva. Kuvan ottajaksi mainitaan "insinööri" mutta nimeämättä, myöskään hänen työnantajaansa ei mainita, Lokomoa voisi olettaa mutta myös vaikkapa Hyppösen tehdaskin olisi mahdollinen. Tai vaikkapa kattilan katsastaja, sisäpuolisia piipputikkaita ei käynyt nousta kun pannu oli tulilla...

Kuitenkin, on perusteltua olettaa, että kuvaaja oli amatöörikuvaaja. Sen perusteella voisi arvella, että käytetty negatiivikoko (lasinegatiivi) oli joko 9x12 cm tai 10x15 cm, ei suurempi. Huomattakoon kameran raahaaminen piippuun ja yleensäkin liikkuvien kuvaajien noina aikoina suosima kalusto.

Toisekseen, negatiivikokojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuva voisi olla yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta otoksesta; hyvin kyllä sillä väli ei hammasta. Kuvakoon suhde on noin luokkaa 1:3 joka sopisi vain panoraamakameraan tai yhdistettyyn kuvaan. Siten voisi arvella, että oikean kuvapuolikkaan valotus on onnistunut huonommin (liian tummat varjot) ja siksi sitä on retusoitu, kun on valmistettu lopullista kuvaa. Vasen puolisko on huomattavasti parempi.

Tässä siis lienee amatööriotos, joka on sitten "myyty" Lokomolle edustuskuvan aihioksi. Josta varsinaisen kuvan on koonnut, retusoinut ja vedostanut joku valokuvauksen ammatilainen; myöskin retusointi oli korkeaa taitoa vaativa ammatilaji. On syytä muistaa, että varsinkin sellaiset valokuvat, joita oli tarkoitus käyttää kuvalaatan ("kliseen") lähtökuvana, piti valmistella huolella ja retusoida, jotta kontrasti saatiin riittävän hyväksi laatan valmistamiseen.

Panoraamatekniikan perusteella, kuvaaja saattaisi silti olla jäljitettävissä, ne olivat sen verran harvinainen tekniikka. Niitä ottivat sellaiset tunnetut tekijät kuten I.K. Inha (kuoli 1930), Daniel Nyblin (kuoli 1923) ja Signe Brander (kuoli 1942). Mutta olisiko heistä ollut piippuun kiipeämään? Brander on poissuljettu jo terveytensä perusteella. I.K. ehkä kovana fillaristina olisi saattanut moiseen pystyä. Mutta kuka voisi olla se tamperelainen kuvaaja? Ja retussin tekijä? Jotenkin arvelen, että ei tuo ollut hänen ainoa kuvansa, ei kuvaajan eikä retussin tekijän.
kuva 04.11. 14:32 Erkki Nuutio  
  Kiitokset asiaa paljon tarkentavista arkistotiedoista !
<<   >>