Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 06:33:28 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö
Joku sisäpiirin juttu Tromsøn kirjoittaminen norjaksi? Kun kuitenkin Luulaja ja Tallinna kirjoitetaan suomeksi. Suomeksi Tromsø on Tromssa.

Aika pitkissä puissa on uuden radan rakentaminen Norjaan Suomesta tai Ruotsista. On sen verran herkkää ympäristöä ja vielä saamelaisalueita.

Tromssan saaminen radan piiriin vaatii tietysti Norjan valtion ja Naton lobbaamisen, mutta se voi tuoda myös rahoittajan : Norja kun se saisi myös junayhteyden Tromssaan Oslosta.

Norjan valtion saaminen osarahoittajaksi saattaisi hyvinkin onnistua, kun katsoon Pohjois-Norjan radan historiaa ja kuinka sitä korvaavat rautatiekuljutukset on hoidettu.

Vuoden 1923 suuressa rautatiesuunnitelmassa (Jernbaneplanen fra 1923) esiintyy Nordlandsbanen Grong-Fauske-Narvik-Vadsø ja sille haarat Bardu-Salangen ja Balsfjorden-Tromssa (Tromsø).

Vuoden 1949 rautatiekomissio (Jernbanekommisjonen av 1949) listaa Nord-Norgebanen ja sille reitit: Fauske-Korsnes, Fauske-Narvik, Narvik-Vadsø ja sille haara Nyborg-Kirkniemi (Kirjenes). Norjan kansanedustuslaitos (Stortinget) ei kuitenkaan vielä tehnyt tästä päätöstä.

Vuoden 1977 liikennesuunnitelma (Norsk Samferdselsplan av 1977) listasi kolme suuntaa, jotka tarvitsivat tarkempaa pohdintaa. Yksi näistä oli Nordlandbanen jatkaminen Narvikiin ja Tromssaan (Tromsø).

Kansanedustuslaitos (Stortinget) sai tätä koskevan päätöksen aikaiseksi 26.5.1994 ja sen mukaan Pohjois-Norjan rautatiesuunnitelma (Nord-Norgebanen) tuli haudata lopullisesti, koska kustannukset olivat liian suuret hyötyyn nähden.

Em. päätöstä avitti Ruotsin kanssa edellisenä vuonna tehty sopimus, jonka mukaan Oslosta voitiin ajaa suoria tavarajunia Narvikiin Ruotsin rautatieverkon läpi. Tätä varten oli perustettu Arctic Rail Express (ARE), joka aloitti liikennoinnin Oslosta Narvikiin 22.3.1993 aluksi kahdella junaparilla viikossa. Vuoteen 2006 mennessä viikottaisten junien määrä oli jo 13 junaparia viikossa. ARE:n omistivat NSB AS 55% ja Green Cargo 45%. Niihin aikoihin kun muutin Ruotsista ARE suunnitteli suoraa kalankuljetusjunaa Narvik-Malmö, mutta en ole seurannut toteutuiko tai miten liikenne ylipäätään on kehittynyt.

Myös DB:n (Saksa) omistama Schenker haistoi kuljetusmahdollisuuden ja perusti Nortj Rail Express-junan Oslon ja Narvikin välille viitenä päivänä viikossa. Se alkoi liikenmöinnin 4.1.2011, mutta en ole sitäkään seurannut jäätyäni eläkkeelle.

Narvikiin vietävistä tuotteita (kuten myös paluutuotteista) valtaosa jatkaa (saapuu) autoliikenteellä Tromssaan (Tromsø) ja Vadsøhon. Tätä taustaa vasten suora tavaraliikenneyhteys Oslon ja Tromssan välillä olisi Norjan valtion etu ja melko varmaan välille syntyisi myös suoraa makuuvaunuliikennettä.

 2 
 : Eilen kello 22:59:40 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"The Second Time Around"Sony Music 1988 säv.L.Vandross.

 3 
 : Eilen kello 21:48:22 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Ill turn to Stone"theFourTops 1967 Motown Rec.säv Holland, Taylor,Dozier,Holland.

 4 
 : Eilen kello 21:44:13 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Bernadette" The Four Tops 1967 Motown Rec. säv. Holland, Dozier,Holland.

 5 
 : Eilen kello 21:36:57 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Walk Away Renee" The FourTops 1968 UMG Rec. sav.Tony Sansome, Bob Calilli.Michael Brown.

 6 
 : Eilen kello 21:24:55 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Its The Same Old Song" The FourTops 1965 Motown Records säv. Holland,Dozier,Holland.

 7 
 : Eilen kello 21:12:02 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Harry Rajala
Lentokonetehdas olisi hieno nimi pysäkille. Historiasta on hyvä muistuttaa.
Tampereella monet tietävät edelleen esim. Ajokin pysäkin ja Lempäälässä vanhemmat Talouskaupan mutkan vaikka kauppa on loppunut yli 60 vuotta sitten ja mutka suoristunut sekä vaaka- että pystysuorassa. Talvisin siinä ainakin kerran vuodessa ajettiin bussi nurin tai vähintään ojaan.
Markku se osaa aina kirjoittaa asiaa!   Hymyilee
Olen syntyjäni Ajokin pysäkiltä ja nyt näyttää elämäni loppusijoituspaikka olevan tässä Talouskaupan mutkassa. Markku osasi nämäkin detaljit kohdaltani yhdistää.  Iskee silmää

 8 
 : Eilen kello 20:56:00 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Seven Rooms of Gloom" The Four Tops 1967 säv Holland ,Dozier ,Holland.

The Four Tops yhtye on ikuistettu Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1990.

 9 
 : Eilen kello 20:30:04 
Aloittaja Petri Sallinen - Uusimman viestin kirjoitti Tomi Hämäläinen
Esa Rintamäki mainitsi kommentissaan vedenkuljetusvaunun kuvan löytyvän VR:n 100 vuotis kuvakirjasta. Viestin liitteenä on ko. kuva.

 10 
 : Eilen kello 19:56:00 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Jos juna vie tavaraa satamaan, niin laivaanhan se siellä pannaan. Kumma jos ei toimi toiseen suuntaan. Ei se jättilaivakaan satamassa odota niin kauan että junat sen täyttävät. Kyllä siinä erilaisia välivaiheita tarvitaan.

Niin, mutta kun ei puhuta mistään kaskisten satamasta vaan aivan tolkuttoman suurista tavaravirroista. Kun niitä isoja konttilaivoja tulee päivittäin niin jossakin välissä ne kontit on kuitenkin saatava liikkumaan molempiin suuntiin.

Edellisellä sivulla juuri laskeskelin, että yhden valtameriä seilaavan konttilaivan vetoisuus on 100-150 konttijunaa (jos juna vetää sata 20-jalkaista konttia. Noita laivoja sitten tulisi koillisväylää pitkin useampia vuorokaudessa..

Joku fiksumpi voi laskea montako raidetta tarvittaisiin tuon liikenteen pyörittämiseen.

Ei, kyllä ne laivat tulevaisuudessakin otetaan Rotterdamiin, Antwerpeniin ja Hampuriin.

Ehkä maanläheisempää olisi ryhtyä laskemaan millaisia määriä kontteja sieltä kulkisi junalla Baltian tai Ruotsin läpi Suomeen. Silloinkin tultaneen siihen tulokseen, että kontit kannattaa edelleen kuljettaa laivoilla suursatamiin Suomen muutamasta konttisatamasta.

Myös yhteys malmibaanalle ja Narvikin satamaan voi olla hyvinkin realistinen tavoite. Miksei muuallekin Ruotsin rataverkolle. Kuten junalauttayhteydet myös.

Riippuu mitä tavaraa noissa konteissa on. Jos kiinalaista rihkamaa niin ihan sama vaikka matka kestää viikko lisää Rotterdamista perille suomalaiselle asiakkaalle, tai jos on sellua Kiinaan niin sama juttu, mutta jos jostain kriittisistä ja arvokkaammista tavaroista kyse niin ehkä juna voisi viedä tai tuoda ne keski-Eurooppaan parissa vuorokaudessa.

Ei taida paljoa pitempää merikuljetuskaan ottaa. Finnlines ajaa Vuosaresta Travemündeen 30 tunnissa. Kielin kanavaa käyttäen ei matka Pohjanmeren satamiin paljon enempää ota.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina