Suomen Rautatiemuseo järjestää perinteikkään Rautatiemuseopäivän Hyvinkäällä
sunnuntaina 11.8.2024 kello 10.00-17.00. Rautatiemuseopäivä levittäytyy koko
museoalueelle, sekä sisä- että ulkotiloihin, ja on kerännyt keskimäärin noin 2000 vierailijaa
päivän aikana. Tapahtumavieraissa korostuvat lapsiperheet ja rautatieharrastajat, mutta
tapahtuma kerää laajasti myös muita kiinnostuneita lähialueilta ja kauempaakin viettämään
elokuista sunnuntaipäivää.
Suomen Rautatiemuseo kutsuu rautatiealan yhdistykset, virastot ja muut toimijat mukaan
osallistumaan Rautatiemuseopäivään. Osallistujilla on mahdollisuus esitellä toimintaansa
omalla pöytäpisteellään, missä myös tuotteiden myynti on mahdollista. Tämän lisäksi
tapahtumassa on mahdollisuus ennalta sovittaessa järjestää ohjelmaa esimerkiksi omaan
rautatiekalustoon liittyen.
Tapahtuma on oivallinen tilaisuus tavoittaa rautateistä ja rautatiehistoriasta kiinnostunutta
yleisöä sekä verkostoitua myös muiden rautatieliikenteen kentän toimijoiden kanssa.
---
Toiminnan esittely on maksutonta. Tuotteiden myynnistä peritään myyntipaikkamaksu (pieni
myyntipaikka / 1 pöytä 25 euroa, iso myyntipaikka 50 euroa).
Sitovat ilmoittautumiset pyydetään 31.7.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen
antti.kalliola@rautatiemuseo.fi. Samasta osoitteesta saa myös tarvittaessa lisätietoja!
Ilmoittautumiseen tulee sisällyttää ilmoittautuvan toimijan virallinen nimi, vastuuhenkilö
yhteystietoineen, osallistujien kokonaismäärä sekä tieto siitä millaista ohjelmaa tai toimintaa
olisi kiinnostunut järjestämään mahdollisine erityistarpeineen.
Museo tarjoaa esittelijöille tarvittavat pöytäpaikat sekä sähkön tapahtuman aikana.
Ilmoittautuneet toimijat pääsevät museon alueelle valmistelemaan pöytäpistettään ja
mahdollista ohjelmaansa jo tapahtumapäivän aamuna. Tapahtuma-alueella on myös
omakustanteinen ruokailumahdollisuus sekä kahvilapiste.
Vastuuhenkilöille lähetetään vielä tarkempi infopaketti aikatauluineen ja ohjeistuksineen
viimeistään tapahtumaviikon alussa.

Tapahtumapäivän tarkempi ohjelma päivittyy museon nettisivuille kesän aikana https://rautatiemuseo.fi/fi/rautatiemuseopaiva-1182024


Sakari

Tavarajunia Oulusta Pieksämäelle ja takaisin:

https://juliadata.fi/timetables?s=55335&d=3.6.2024 Oulu–Pieksämäki
https://juliadata.fi/timetables?s=55320&d=8.6.2024 Pieksämäki–Oulu
https://juliadata.fi/timetables?s=55323&d=13.6.2024 Oulu–Pieksämäki

Kenties hylättyjen Sr2-vetureiden siirtoja tai jotain ruotsalaisten vaunujen kunnostukseen liittyvää?


Tämän kulkupäivä on vaihtui. Onkin kulussa vasta 2.6. https://juliadata.fi/timetables?s=55599&d=2.6.2024

Tein näistä pohjoismaisista radoista esityksen

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10811.msg112947.html#msg112947

Eli kysymys oli silloin Suomesta Ruotsiin kulkevasta Kolari-Jällivaara radasta jonka avulla voidaan muodostaa Narvik - Tromssa junayhteys  samoin kuin miettiä tarvitaanko pohjois Ruotsissa Inlandsbanan uudelleen käyttöönottoa. Tromssa on yli 60 000 asukkaan kaupunki vailla rautatietä.

Juna NOJ 150v ajettiin hyvässä säässä ja sankkpjen yleisöjoukkojen seuraamana asemilla. Veturin 1545 komeasta äänimaailamasta tuli myös ylistävä maininta FBssä veturin työskentelystä radan nousussa.

Sivulla "Railway Preservation News,Railways that involved sound recordings and sound films",täältä löytyy lista höyryajan US rautateistä joista on olemassa live äänityksiä  oikealta höyryajalta.Asiaa on tutkittu elävää kuvaa kylläkin löytyy mutta äänityksiä vähemmän.

"Love is The Message" The Three Degrees 1974 Philadelphia International Records säv.Leon Huff,Kenneth Gamble.

Norja ei odotetusti edelleenkään aio suunnitella rataa Fauske-Narvik-Tromssa. He eivät voi suunnitella ja ottaa kantaa Suomen kautta menevästä yhteydestä Tromssaan ellei Suomi älyä ehdottaa yhteistä projektia.

Fauske-Narvik-Tromssa rautatiestä on tehty selvityksiä. Tuoreemman vuoden 2023 selvityksen voi ladata Norjan rautatieviraston sivulta:
https://www.jernbanedirektoratet.no/utredninger/kvu-nord-norgebanen/

Nähtävästi Jernbanedirektoratet suosittelee nykyisten rautateiden Nordlandsbanenin ja Ofotbanenin kehittämistä.

Vanhempi selvitys vuodelta 2019:

https://www.regjeringen.no/contentassets/32d2ff899c204220ac0e400c4785f0e0/jernbane_fauske_tromso_hovedrapport.pdf

RailwayPron artikkeli on melkoista haaveilua ilman mitään vilkaisua alueiden talousmaantieteeseen (asukaslukuihin, teollisuuteen ja liikennevirtoihin).
1) Fauske-Narvik: se olisi rakennettu jo tekemättä läpiliikennesopimusta Ruotsin kanssa, mikäli siinä olisi jotain taloudellista järkeä. Oma liikennettä synnyttävä tarve vähäinen eli sama tavaraliikennemäärä Narvikiin kuin Ruotsin kautta.
2) Narvik-Tromssa: Suurin osa Narvikiin tulevasta tavarasta jatkaa Tromssaan ja osa vielä idemmäksi. Paluuliikenne sama juttu. Junien määrä Narvikiin ei muuttuisi rataosan sisäinen liikennetarve hyvin vähäinen.
3) Tromssa-Kirkniemi: Vaikea maasto ja vähän asukkaita, sitä paitsi koko Finnmarkin asukasmäärä vähenee koko ajan. Kirkniemi on muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupunki. Ei elätä kyllä mitään rataa. Muka satama Koillisväylän laivoille ja siitä junalla Rovaniemen kautta Eurooppaan. Heh heh, taitaa olla koillisväylää saapuva liikenne Aasiasta vähäistä näkyvässä tulevaisuudessa. Kuinkahan monta kertaa vuosikymmenten kuluessa on jo sanottu, että Norja pitää Kirkniemestä Suomeen johtavaa rataa turvallisuusriskiltään sellaisena, ettei aio siihen sijoittaa killinkiäkään.

Vielä kerran: Tromssa on se ainoa paikka Pohjois-Norjassa mihin mahdollisesti kannattaa satsata. Asukkaita on kolme kertaa enemmän kuin Narvikissa ja enemmän teollisuutta. Narvik on malmisatama. Tromssakin voisi olla, jos Ruotsista Kolarin korkeudelta malmi lähetettäisiinkin sinne eikä auto-juna-kuljetuksella Narvikiin silloin kun kaivokset toimivat.

Suurin osa Oslo-Narvik-junistä siirtyisi Tromssaan. Se helpottaisi ruuhkaa malmiradalla, vähentäisi autoliikennettä Narvikin ja Tromssan välillä ja se olisi sekä Norjalle, Suomelle että Pohjois-Ruotsille iso tekijä huoltovarmuuden suhteen. Nyt olisi mahdollista testata raideleveyden muuttamista Tornio-Kolari ja rakentaa siedettävään maastoon uusi rata. Pitäisi vain saada norjalaiset ja ruotsalaiset mukaan rahoittamaan ja etenkin hakemaan rahoitusapua, kun se ei ole suomalaisten vahvaa osaamista.

Signe Branderin kuvassa vuodelta 1911 näkyy kaksi Gv-vaunua.