Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 03:18:05 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Dance Forever" Ashford&Simpson 1979  säv.Ashford&Simpson.

 2 
 : Tänään kello 02:59:55 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"I Miss You" (Ike Burnstein,DJ Spen&Thommy Davis Extended Original Mix)

 3 
 : Eilen kello 21:00:31 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Kimmo T. Lumirae
Näistä luvuista on ollut joskus ennenkin juttua, mutta Sr2-3 + 5 IC -vaunua polttaa elektroneja alle 2000 kWh Tampereen ja Helsingin välillä. Matka-aika pysähdyksineen on alle kaksi tuntia ja matka 187 km, matkanopeus 160 km/h. Nopeamminkin pääsee.

Eli siis noin 10 kWh / km tai 1000 kWh / 100 km, tai 1000 kWh / h.

Keskiraskaassa nopeassa junaliikenteessä tarvitaan siis yli 10 000 kWh akusto, jos aiotaan pitää veturia vastaavan rasittavuus/kulutusluokan liikenteessä ehkä 10-14 tuntia vuorokaudessa. Erilaiset pikalataukset muuttavat tilannetta hiukan. Tehokas veturikierto tuottaa veturille yli 20 tuntia vuorokaudessa käyttöaikaa.

Akkutekniikan tämänhetkinen kehitystaso mahdollistaa nämä nykypäivän lättähatut, ehkä 100 km säteellä toimivat kevyet tai keskiraskaat paikallisjunat. Nerokas oivallus on ollut, että junan viettäessä radan toisessa päässä kääntyessään esim. 10-20 minuuttia ajolangan alla, käytetään ajolankaenergiaa pikalataukseen.

Ja sitten kun liikennettä on paljon, se sivurata kannattaakin jo sähköistää ja ajella ajolangasta ydinvoimalla ja muulla vihreällä sähköllä.

Valtavan suuri haaste on Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan rautateiden tavaraliikenne: siellä ei montaa kilometriä ole sähkörataa. Aina voidaan sanoa, että sähköistystyöt käyntiin ja heti, mutta kun Yhdysvalloissa ei ole saatu tähänkään asti tavaraliikenteen käyttämiä sähköratoja pidettyä käyttökunnossa, on sähköistyksen rakentaminen yhtä vaikeaa kuin Etelä-Amerikassa tai Afrikassa, jossa rautateiden kehitystaso on alhainen eikä sähköistyksen kannattavuus tule olemaan lähelläkään vuosikymmeniin. Dieselvedon säilyminen ja jonkinlaiset synteettiset ja biopolttoaineet ovat todennäköisin ratkaisu. Yksittäiset kaivosradat ja uudet suurnopeusjunayhteydet jne. muodostavat poikkeuksia, mutta tonnikilometreinä ne eivät muuta kokonaistilannetta.



 4 
 : Eilen kello 19:34:44 
Aloittaja Teemu Salonen - Uusimman viestin kirjoitti Teemu Salonen
Nyt kun tota rataurakkaa on aloteltu, niin ensinnäkin pitää suurestii kiittää ainakin täällä meidän huudeilla Tuomarilassa (alueurakka 3) jonka hoitaa Destia. Erinomaista tiedotusta työmaan etenemisestä.

Yleinenkin tiedotus on ollut mallillaan, mutta kaikki tiedotus koskee vain ja ainoastaan kaupunkirataa. Voi tietysti olla, että olen etsinyt tietoa vääristä paikoista ja tilannut uutiskirjeet mistä sattuu. Kysymys kuitenkin kuuluu: Kun remppa on valmis, mitä tapahtuu kaukoliinteen raiteiden nopeuksille? Tähän astihan on ajeltu 120km/h, mutta nyt rempan aikana körötellään 80 km/h. Rempan edetessä myös kaukoliinteen raiteet osittain vaihtavat paikkaa. Onko siis odotettavissa, että samalla kun kaupunkirata rakennetaan, myös kaukoliikenteen raiteiden kunto pistetään siihen malliin että ainakin kökkeliin asti voitaisiin posotella esim 160 km/h lasissa?

 5 
 : Eilen kello 19:08:35 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Turku käynnistää raitsikoiden hankintakilpailun. Ainakin tavoitteet on kovat tai peräti lennokkaat:

"Raitiovaunujen vaatimukset ohjaavat suunnittelua

Yleissuunnitelmassa Turun raitiotien on suunniteltu toimivan niin sanotulla eurooppalaisella normaalilla raideleveydellä, joka on 1,435 metriä.  Raitiovaunun leveys on 2,65 metriä, kuten Tampereellakin. Vaunujen määrää voidaan lisätä kysynnän mukaan ja paikkojen määrään vaikuttaa vaunujen muotoilulla ja sisustuksella. Vaunut ovat olennainen osa kaupunkikuvaa ja omaleimaisia raitiovaunuja löytyykin ympäri maailman.

"Vaunujen teknisten ominaisuuksien lisäksi raitiovaunujen käytön mukavuuteen panostetaan niiden muotoilua ja visuaalisuutta räätälöimällä. Esimerkiksi Ranskan Champagnen maakunnassa sijaitsevan Reimsin kaupungin raitiovaunut mukailevat samppanjalasin muotoa. Tärkeintä on suunnitella ratkaisut asiakastarpeet huomioiden," kertoo raitiotieyhtiön suunnittelupäällikkö Lauri Räty."


Ei nyt äkkiseltään tule mieleen muuta perintäistä turkulaista muotoilua kuin sinappituubi.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70209591/turun-raitiovaunujen-kilpailutus-kaynnistyy-syksylla-2024?lang=fi

 6 
 : Eilen kello 15:33:57 
Aloittaja Jyrki Längman - Uusimman viestin kirjoitti Jimi Lappalainen
Tavarajuna 3505, eli ilmeisesti Muhkurin kuormausraiteen viimeiset vaunut: https://www.youtube.com/watch?v=k2vQEwPeZng

 7 
 : Eilen kello 14:17:45 
Aloittaja Petri Sallinen - Uusimman viestin kirjoitti Kurt Ristniemi
Harmi, että Resiinan taitossa valokuvat on asemoitu niin pieniksi, että kuvien informaatioarvo on heikko.

Niinpä. Pannaanpa tähän linkit isompiin kuviin:
Ratapenkalle suistuneet: https://www.finna.fi/Record/srm.166923626523400
Toinen kuva (ei artikkelissa): https://www.finna.fi/Record/srm.166923625506500
Alikulkutunnelin päällä: https://www.finna.fi/Record/srm.166901337294900
Suojärven kaivinkone: https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.822CC18273F5B07B280A6AB27E7D49BF
Varkauden museon kuva: https://www.finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-23673

Vaunun malli näkyy muuntuneen patenttipiirroksen periaatekuvasta siten, että pääty ei olekaan ehjä ympyränsegmentti, vaan sen huippu on leikattu tarpeettomana pois. Jäljelle jääneet kaartuvat osat ovat riittäneet sivulaitojen liikeradan tueksi. Se näkyy erityisen selvästi kahdessa ensimmäisessä kuvassa.


 8 
 : Eilen kello 06:33:02 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

BEMUja (Akkusähkömoottorivaunu) Tšekin rautateille

"Rail Business Days -messujen järjestäjä ilmoitti 6. toukokuuta 2024, että tässä tapahtumassa esitellään RegioPanter 690.247, joka on ensimmäinen BEMU, joka on säännöllisesti liikenteessä Tšekin rautateillä."

https://www.railvolution.net/news/regiopanter-bemu-to-be-exhibited-at-rail-business-days

 9 
 : Eilen kello 02:37:42 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"My Rainbow Valley"  Robert Knight 1967 säv. Buzz Cason, Mac Cayden.

Tapaa minut siellä missä sateenkaari päättyy Sateenkaarilaaksossa!

The Sun always shines in my Rainbow Valley!

 10 
 : Eilen kello 01:18:46 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"California Strut"Walter Murphy&The Big Apple Band 1976 Disco Purrfectino Version  säv.Walter Murphy.Private Stock Records (New York).

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina