2024, ja junaliikenne täysin sekaisin.

[Jaakko Pehkonen]

Oulussa on yksi iso uudehko huoltohalli vanhojen veturitallien ja ns. vaunukorjaamon lisäksi. Tästä isosta hallista on nyt kyse. Siinä on kaksi pitkää reilun 300metrin mittaista raidetta. Ylen uutisissa näkyneen videon perusteella näyttäisi tällä hetkellä ainakin toinen noista pitkistä raiteista on käytettävissä VR:n kaluston sulatukseen ja huoltoon. Lisäksi tuossa hallissa on kolme noin 100 metrin pituista raidetta ja yksi noin 65 metriä pitkä raide. Raiteiden pituudet olen mitannut Paikkatietoikkunalla niin ne eivät välttämättä vastaa tarkasti raiteiden todellisia hyötypituuksia!

En tiedä missä kohti tuota isoa hallia Ruotsalaisten kalustoa tällä hetkellä korjataan, mutta Kalevassa oli juttua joskus syksyllä että se olisi toinen noista pitkistä noin 300metrin raiteista.

[Esa J. Rintamäki]

Yksi ongelma sinisten vaunujen vessojen käytössä oli, jos asiakas teki tarpeet ja polkaisi tyhjennys poljinta ja vesi tuli ja vei jätöksen mutta huuhtelu kesti vain parin sekunnin ajan.
Kovalla pakkasella tästä alkoi kertymään tavaraa putkeen. Useita kertoja kun tuli matkattua Mikkelistä Kouvolaan sinisillä piti aina vessassa huuhdella runsaasti niin kuuli kun jäät sulivat irti putkesta ja kopisivat alas.

Sillä konstin vesisäiliö tyhjenee takuuvarmasti, eikä loppumatkasta saman konstin soveltaminen oikein onnistu...?

Kerran kauan sitten Pirttikankaalla asemamies kolisteli opastelipun varrella postivaunun vessan putkea: - Asemalla ei saa vessaa käyttää!
Postivaunusta kuului vastaus: - Käsiäni minä täällä vaan pesen!

Asemamies: - Kusellako te käsiänne pesette?

[Tommi K Hakala]

Olikohan kyseessä tämä juttu (maksumuurin takana)? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vr-alkaa-modernisoida-ruotsalaisia-lahijunia-oulun-valtavassa-varikkohallissa-tyontekijoita-huolettaa-silla-omat-junat-jaavat-yoksi-ratapihalle/8dba3157-ac54-4db3-9447-18f376bbbc86

Juuri tämänkaltaista otsikkoa muistan. Minusta olen lukenut sen ainakin 2 eri lähteestä, mutta luultavasti ei Kauppalehdestä, koska luen sitä hyvin harvoin. Nopea verkkohaku ei kuitenkaan tuonut toissa päivänä tulosta. Hyvää, että löysit sen enkä ilmeisesti nähnyt unta

Joo mutta juuri tänään YLEn klo 20.30 uutisten loppupuolella näytettiin videota jossa IC-juna oli huollossa Oulussa jossain huoltohallissa. Onko Oulussa useita isoja huoltohalleja ja halleissa ehkä useita pitkiä ja lyhyitä raiteita? Kauppalehden jutun kuvatekstistä ymmärtäisin, että lehden kuvan hallista kaksi pisintä sisäraidetta ainakin varattaisiin ruotsalaisten junien saneeraukseen. Eli mikähän tilanne oikeasti on juuri nyt noissa Oulun halleissa, eli ovatko ruotsalaiset saneerattavat junat jossain hallissa vai ulkona?

Lisää vettä myllyyn.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1b7b280e-4914-48cd-8dba-a0cf4fc00c98?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Twitter#Echobox=1704878738

[Simo Virtanen]

Yksi ongelma sinisten vaunujen vessojen käytössä oli, jos asiakas teki tarpeet ja polkaisi tyhjennys poljinta ja vesi tuli ja vei jätöksen mutta huuhtelu kesti vain parin sekunnin ajan.
Kovalla pakkasella tästä alkoi kertymään tavaraa putkeen. Useita kertoja kun tuli matkattua Mikkelistä Kouvolaan sinisillä piti aina vessassa huuhdella runsaasti niin kuuli kun jäät sulivat irti putkesta ja kopisivat alas.

Näin teki, mutta kovalla pakkasella ei sekään auttanut ja tötterö vain jäätyi entistä pahemmin sinne lasketusta vedestä.

[Juha Toivonen]

Olikohan kyseessä tämä juttu (maksumuurin takana)? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vr-alkaa-modernisoida-ruotsalaisia-lahijunia-oulun-valtavassa-varikkohallissa-tyontekijoita-huolettaa-silla-omat-junat-jaavat-yoksi-ratapihalle/8dba3157-ac54-4db3-9447-18f376bbbc86

Juuri tämänkaltaista otsikkoa muistan. Minusta olen lukenut sen ainakin 2 eri lähteestä, mutta luultavasti ei Kauppalehdestä, koska luen sitä hyvin harvoin. Nopea verkkohaku ei kuitenkaan tuonut toissa päivänä tulosta. Hyvää, että löysit sen enkä ilmeisesti nähnyt unta

Joo mutta juuri tänään YLEn klo 20.30 uutisten loppupuolella näytettiin videota jossa IC-juna oli huollossa Oulussa jossain huoltohallissa. Onko Oulussa useita isoja huoltohalleja ja halleissa ehkä useita pitkiä ja lyhyitä raiteita? Kauppalehden jutun kuvatekstistä ymmärtäisin, että lehden kuvan hallista kaksi pisintä sisäraidetta ainakin varattaisiin ruotsalaisten junien saneeraukseen. Eli mikähän tilanne oikeasti on juuri nyt noissa Oulun halleissa, eli ovatko ruotsalaiset saneerattavat junat jossain hallissa vai ulkona?

Lisää vettä myllyyn.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1b7b280e-4914-48cd-8dba-a0cf4fc00c98?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Twitter#Echobox=1704878738

Uskoisin sangen vahvasti että "ruotsalaisten saneeraustoiminta", yhdistettynä huollon maanlaajuiseen alasajoon, sekä jo alun perin pakkasia heikosti kestävään kalustoon, on aiheuttanut kaaoksen. Mutta ei hätää: - Onneksi VR:n uusi ulkoinen imago on saatu valittua: - Aaltoilevia vihreitä raitoja. Prioriteetti numero yksi. Tämä varmasti lämmittää niiden tuhansien-, jopa 10 000 lippunsa lunastaneiden junamatkustajien mieltä, jotka joutuivat: A: matkustamaan rajusti myöhässä olevilla junilla, B: tekemään saman ilman WC palveluita, C: matkustamaan yöjunien makuuhyteissä, joissa pahimmillaan lämpötila oli vain +4C! ...jne, jne, jne... Mutta kuten todettu, uusi ulkoinen design on tulossa...

[Juha Toivonen]

Kertokaa yksikin VR:n kalustohankinta, jälkeen 1990, jonka suorastaan hypettävässä lanseerauksessa ei olisi mainittu niiden sopivan hyvin Suomen ilmastoon? Tai että, niitä ei olisi suunniteltu Suomen olosuhteiden vaatimusten mukaisesti.

[Esa J. Rintamäki]

Olikohan kyseessä tämä juttu (maksumuurin takana)? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vr-alkaa-modernisoida-ruotsalaisia-lahijunia-oulun-valtavassa-varikkohallissa-tyontekijoita-huolettaa-silla-omat-junat-jaavat-yoksi-ratapihalle/8dba3157-ac54-4db3-9447-18f376bbbc86

Juuri tämänkaltaista otsikkoa muistan. Minusta olen lukenut sen ainakin 2 eri lähteestä, mutta luultavasti ei Kauppalehdestä, koska luen sitä hyvin harvoin. Nopea verkkohaku ei kuitenkaan tuonut toissa päivänä tulosta. Hyvää, että löysit sen enkä ilmeisesti nähnyt unta

Joo mutta juuri tänään YLEn klo 20.30 uutisten loppupuolella näytettiin videota jossa IC-juna oli huollossa Oulussa jossain huoltohallissa. Onko Oulussa useita isoja huoltohalleja ja halleissa ehkä useita pitkiä ja lyhyitä raiteita? Kauppalehden jutun kuvatekstistä ymmärtäisin, että lehden kuvan hallista kaksi pisintä sisäraidetta ainakin varattaisiin ruotsalaisten junien saneeraukseen. Eli mikähän tilanne oikeasti on juuri nyt noissa Oulun halleissa, eli ovatko ruotsalaiset saneerattavat junat jossain hallissa vai ulkona?

Lisää vettä myllyyn.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1b7b280e-4914-48cd-8dba-a0cf4fc00c98?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Twitter#Echobox=1704878738

Uskoisin sangen vahvasti että "ruotsalaisten saneeraustoiminta", yhdistettynä huollon maanlaajuiseen alasajoon, sekä jo alun perin pakkasia heikosti kestävään kalustoon, on aiheuttanut kaaoksen. Mutta ei hätää: - Onneksi VR:n uusi ulkoinen imago on saatu valittua: - Aaltoilevia vihreitä raitoja. Prioriteetti numero yksi. Tämä varmasti lämmittää niiden tuhansien-, jopa 10 000 lippunsa lunastaneiden junamatkustajien mieltä, jotka joutuivat: A: matkustamaan rajusti myöhässä olevilla junilla, B: tekemään saman ilman WC palveluita, C: matkustamaan yöjunien makuuhyteissä, joissa pahimmillaan lämpötila oli vain +4C! ...jne, jne, jne... Mutta kuten todettu, uusi ulkoinen design on tulossa...

Kuten herra Erkki Nuutio kommentissaan 9.4.2017 klo 23:30 sanoi: "Jos yritykselle valitaan johto, joka ei ymmärrä yrityksen toimialaa eikä siksi suuntaa kehitystä reaaliasioihin, suuntautuu se "yritysilmeen" (nimi, tunnus jne) muuttamiseen. Merita on yksi surullisista esimerkeistä (kuten Itella, Fortum jne). Lopputulos on  usein itsenäisyyden menetys (ostetaan vähitellen lopetettavaksi) tai suorastaan konkurssi."

Käsittääkseni vaunujen ulkomaalausten entraamisessa on juuri kyse tästä! Mitä hiton iloa sielua myöten palelevalle matkustajalle on siitä, että vaunun ulkoseinillä on kauniita vihreitä korkkiruuvikiharoita? Tai että juna seisoo tuntitolkulla vikaantuneena Kannus - Kälviä - välillä, kun kerrankin sattuu normitalvi tulemaan Suomeen? Tai se että vessat on käyttökiellossa välillä Seinäjoki - Tippurila?

Minä ehdotan: nro 1: seuraavat vaunut tilataan Cor-Ten-teräsulkoseinillä. Ne ruostuvat, mutta ruostuminen pysähtyy, kunhan ruostekerros "kehittyy" yhtenäiseksi. Kokemustahan VR:llä oli Fat-sarjan turvevaunuista. Ei tarvitsisi turhanpäiten huoltomaalailla vaunuja, semminkin kun kilikalimaalarit pääsevät toteuttamaan taiteellisia näkemyksiään (suihkimalla sanaa FUCK, kerta toisensa jälkeen).

Ehdotus nro 2: kerätään jokaikinen ent. Gb-, Gbk-, Gblk-, Gbly- ym vaunut (XG-litteralla), kootaan niistä EXTREME-matkailijoille erikoisjunia ilman ruoka-, vesi-, valaistus-, lämmitys- ja käymälähuoltoja mainoslauseella: - Tällaisia olivat natsi-Saksan Reichsbahnin erikoisjunat ghetoista kivoille vartioiduille leirintäalueille! Vartiohenkilökuntaa tietenkin mukaan: - "Vartiosto ampuu kovilla ja hakkaa"!

250 henkeä per vaunu ja halpuutetuilla (lue: halvennetuilla) menolipuilla, jotka saa itse maksaa! Lapset puoleen hintaan!

Johan alkaa pelittää!

Tuntuu siltä, että VR:n pääkonttorin konttoriorjat vihaavat firmaa verisesti ja sydämensä pohjasta, viime päivien perusteella. Väitän, että junien kunnossapidon pitäminen asialtaasena on takuuvarmasti "halpuutetumpaa" kuin syytää miljoonia myöhästymiskorvauksina...?

Siinähän saattaisi jopa VR:n julkisuuskuvakin kohentua, jos se nyt niin tavoiteltavaa olisi...?

Ai hittavainen, tulinkin revitelleeksi isoa ihraista suutani, tulevat vielä ottamaan edellä olevan täydestä todesta!

[Daniel Preiss]

Yli 10 vuotta sitten on VR lupanut vaikka mitä     https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001820601.html

Uudet veturit korvaavat vaiheittain vanhat neuvostoliittolaiset Sr1-veturit. Onneks tämä ei oo tapahtunut muuten olisi ongelmat vielä isompi. En oo mitään Putin ystävä mutta neuvosto-teknikka toimi vaan paremmin kun on tosi kylmät olosuhteet. Venäjältä en koskaan kuulut että olisi paljon ongelmia kun siellä on -30°C

[Juha Toivonen]

Eilisen valtamedian uutisoinnin mukaan, jopa 10 000 korvaushakemusta on käsittelyssä VR:llä. Lieneekö kaikkien aikojen ennätys? On ollut valtionyhtiö otsikoissa läpi Suomen. Brändinkiillottajilla riittänee tekemistä yhtiön uskottavuuden palauttamiseksi.  Toivottavasti myös valtio-omistaja ottaa hieman omistajaohjausta käyttöön, ja tekee isännän elkein selväksi ettei vastaavaa enää haluta kokea -15C - -30C normipakkasilla.

[Mikko Nyman]

Kuten herra Erkki Nuutio kommentissaan 9.4.2017 klo 23:30 sanoi: "Jos yritykselle valitaan johto, joka ei ymmärrä yrityksen toimialaa eikä siksi suuntaa kehitystä reaaliasioihin, suuntautuu se "yritysilmeen" (nimi, tunnus jne) muuttamiseen. Merita on yksi surullisista esimerkeistä (kuten Itella, Fortum jne). Lopputulos on  usein itsenäisyyden menetys (ostetaan vähitellen lopetettavaksi) tai suorastaan konkurssi."

Nyt menee täysin ohi varsinaisen keskusteluaiheen, mutta haitanneeko tuo.

Löysin Esa J. Rintamäen lainaamaan Erkki Nuution kommentin tästä.

Jos Erkki on niin sanotusti linjoilla, olisin mielelläni kuullut hieman lisää perusteita sille, miksi Merita oli "yksi surullisista esimerkeistä"? Entä miten yritysilmeen muuttamisen saa koplattua yrityksen itsenäisyyden menetykseen "tai suorastaan konkurssiin"?

Mitä Meritaan tulee, nähdäkseni Suomessa tapahtui 1990-luvulla pankkisektorin täydellinen uusjako pankkikriisin jälkeen. En silti saa kiinni siitä, miten Meritan reikäleipälogolla, pankin itsenäisyyskysymyksellä ja suoranaisella konkurssiuhalla olisi mitään keskinäistä yhteyttä.

Samankaltainen omistuksen keskittyminen tapahtui suurin piirtein samaan aikaan myös metsäteollisuudessa sekä hieman myöhemmin teleklusterilla kahden suuren pörssiyhtiln (Elisa ja Sonera) ostaessa maakuntien puhelinyhtiöitä. Tältäkään saralta en tunnista konkurssiuhkaa pelkästään yritysilmeiden uudistusten vuoksi.

Sonera oli tietysti oma lukunsa vuonna 2002, mutta se ei liittynyt edes välillisesti Telecom Finlandin muuttumisesta Soneraksi, ellei aivan mahdottoman pitkää aasinsiltaa tapahtumien välille haluta rakentaa.

On hyvin rohkeaa väittää, että yhtiöiden toimiva johto, joka ei ehkä tunne toimialaa täydellisesti, keksisi korviketekemistä ja alkaisi puuhastella puuhastelun vuoksi yritysilmeen muuttamisen kanssa sen sijaan, että se keskittyisi omistaja-arvon kasvattamiseen.

Ei tarvitse kovin paljoa edes pinnistää osatakseen mainita kymmenen pörssiyhtiötä, joiden nykyisillä toimitusjohtajilla ei ole mitään aiempaa kosketusta kyseisen yhtiön toimialaan. Tästä huolimatta yhtiöt ovat kyenneet parantamaan tuloskuntoaan uuden toimitusjohtajan aloitettua tehtävässään.

Esa J. Rintamäen lainaamasta Erkki Nuotion kommentista olen toki siltä osin samaa mieltä, että tuskin siitä haittaa olisi, jos yhtilön toimiva johto olisi edes hieman kartalla johtamansa yhtiön toimialan erityisolosuhteista ™. Tämä ei kuitenkaan ole edellytys yhtiön johdon onnistumiselle, sillä toisinaan voi käydä myös niin, että toimialaa ulkopuolelta tarkastellen yhtiön muutostarpeet näkee paremmin kuin sen sisältä.

[Erkki Nuutio]

Ehkä Mikko osaa kertoa kun pankkifuusioiden lopputulos on tiedossa, mitä hyötyä tuosta Merita -farssista naurettavine reikäleipineen oli asianomaiselle edelleen fuusioidulle pankille?

Mielestäni Meritaksi muutetun pankin johto nimenomaisesti ei ymmärtänyt pankkialaa, ja siksi vain sotki pankkinsa tilannetta kun kohdisti aivotoimintansa puuhasteluun logojen ja vastaavien kanssa.

Toki tiedämme ulkopuolisia hyötyjiä: Miljoonakorvauksen mainostoimistolle, joka laskutti kesätyöntekijänsä ruokatunnilla hutaisemasta reikäleivästä sekä valomainosten valmistajat, jotka tekivät hyvän tilin. Tosi on.

[Juha Toivonen]

Ensi viikolle on luvassa ainakin -20C pakkasia. Toivottavasti menee junaliikenteen osalta paremmin, kuin menneiden viikkojen vastaavat kelit. Ainakin VR:llä on ollut hyvin aikaa sulattaa kalusto, korjata viat ja huollon- sekä kalustokierron osalta, turvata täsmällinen junien kulku.

[Petri Sallinen]

Mielestäni Meritaksi muutetun pankin johto nimenomaisesti ei ymmärtänyt pankkialaa, ja siksi vain sotki pankkinsa tilannetta kun kohdisti aivotoimintansa puuhasteluun logojen ja vastaavien kanssa.

Muisti taitaa pettää tai on valikoiva. Merita syntyi, kun pankkisäännöstelyn loputtua rapakuntoon ajautunut KOP ja paremmassa kunnossa ollut Unitas yhdistettiin. Säännöstelyn jäljiltä rahataloudessa oli yhä ylikapasiteettia — pankkeja oli siis liikaa. Fuusioidun pankin konttoriverkostosta lähes puolet lopetettiin ja henkilökunnasta 40 prossaa sai kenkää. Osa asiakkaista äänesti jaloillaan, kun ei hyväksynyt fuusiota ja toimia. Meritan markkinaosuus supistui, mutta kannattavuus koheni nopeasti.

Meritan ja Nordbankenin fuusio (josta syntyi Nordea) ei syntynyt tilanteessa, jossa toinen tai jompi kumpi pankeista olisi ollut rapakunnossa. Fuusiota ei siis tehty pakon edessä, vaan kaksi erilaista pankkia haki ratkaisulla yhteistä kasvua — ja ilmeisesti sai sitä. Meritan johto nimenomaan ymmärsi hyvin pankkialaa, kun se sai Meritasta kannattavan. Joku logon teettäminen oli täysin toisarvoinen asia, vaikka sillä olikin suolainen hinta.

[Esa J. Rintamäki]

Mielestäni Meritaksi muutetun pankin johto nimenomaisesti ei ymmärtänyt pankkialaa, ja siksi vain sotki pankkinsa tilannetta kun kohdisti aivotoimintansa puuhasteluun logojen ja vastaavien kanssa.

Muisti taitaa pettää tai on valikoiva. Merita syntyi, kun pankkisäännöstelyn loputtua rapakuntoon ajautunut KOP ja paremmassa kunnossa ollut Unitas yhdistettiin. Säännöstelyn jäljiltä rahataloudessa oli yhä ylikapasiteettia — pankkeja oli siis liikaa. Fuusioidun pankin konttoriverkostosta lähes puolet lopetettiin ja henkilökunnasta 40 prossaa sai kenkää. Osa asiakkaista äänesti jaloillaan, kun ei hyväksynyt fuusiota ja toimia. Meritan markkinaosuus supistui, mutta kannattavuus koheni nopeasti.

Meritan ja Nordbankenin fuusio (josta syntyi Nordea) ei syntynyt tilanteessa, jossa toinen tai jompi kumpi pankeista olisi ollut rapakunnossa. Fuusiota ei siis tehty pakon edessä, vaan kaksi erilaista pankkia haki ratkaisulla yhteistä kasvua — ja ilmeisesti sai sitä. Meritan johto nimenomaan ymmärsi hyvin pankkialaa, kun se sai Meritasta kannattavan. Joku logon teettäminen oli täysin toisarvoinen asia, vaikka sillä olikin suolainen hinta.

Ja suolainen hinta tuli siitäkin, kun saivat puuhastellessaan raivatuksi punapääoman ikioman pankin (STS) pois tieltä. Oikeistopolitikoitsijat saivat tahtonsa läpi, eli "sääntelyä" hajotettua.

Ja edelleenkin sääntelyn ollessa kirosana on taksialaltakin saatu sääntelyä "purettua". Sääntelyn purkajatar pääsi sittemmin pakoon ulkomaille hihittelemään itsekseen.

Niin ja postin toimitusjohtajallekin ollaan kovasti petaamassa uutta paikkaa, missä purkaa sääntelyä aivan helvetin isolla palkalla (Finnairille, muistaakseni?).

Suomalaisen johtamisen kirous on pienessä herrasporukassa, joka ei osaa mitään, ei ymmärrä mitään, eikä myöskään ole noin vain kansalaisten tavoitettavissa.

Aina samoja Tasmaniantuholaisia kiertää valtionfirmasta toiseen. Eikä kukaan uskalla sanoa, että keisarilla ei perkele ole vaatteita, ei riepuakaan!

Länkytystä riittää ay-liikkeen tekemistä "haitoista". Siitä riittää puhetta kuin ruikkutautiselta pupulta papanoita.

[Simo Virtanen]

Mielestäni Meritaksi muutetun pankin johto nimenomaisesti ei ymmärtänyt pankkialaa, ja siksi vain sotki pankkinsa tilannetta kun kohdisti aivotoimintansa puuhasteluun logojen ja vastaavien kanssa.

Muisti taitaa pettää tai on valikoiva. Merita syntyi, kun pankkisäännöstelyn loputtua rapakuntoon ajautunut KOP ja paremmassa kunnossa ollut Unitas yhdistettiin. Säännöstelyn jäljiltä rahataloudessa oli yhä ylikapasiteettia — pankkeja oli siis liikaa. Fuusioidun pankin konttoriverkostosta lähes puolet lopetettiin ja henkilökunnasta 40 prossaa sai kenkää. Osa asiakkaista äänesti jaloillaan, kun ei hyväksynyt fuusiota ja toimia. Meritan markkinaosuus supistui, mutta kannattavuus koheni nopeasti.

Meritan ja Nordbankenin fuusio (josta syntyi Nordea) ei syntynyt tilanteessa, jossa toinen tai jompi kumpi pankeista olisi ollut rapakunnossa. Fuusiota ei siis tehty pakon edessä, vaan kaksi erilaista pankkia haki ratkaisulla yhteistä kasvua — ja ilmeisesti sai sitä. Meritan johto nimenomaan ymmärsi hyvin pankkialaa, kun se sai Meritasta kannattavan. Joku logon teettäminen oli täysin toisarvoinen asia, vaikka sillä olikin suolainen hinta.

Ja suolainen hinta tuli siitäkin, kun saivat puuhastellessaan raivatuksi punapääoman ikioman pankin (STS) pois tieltä. Oikeistopolitikoitsijat saivat tahtonsa läpi, eli "sääntelyä" hajotettua.

Jos vasemmistopolitikoitsijat olisivat hoitaneet pankkiaan omien oppiensa mukaan niin STS olisi korjannut nämä oikeistolaisten pankit itselleen niiden horjuessa.

Samoin E-liike olisi valtakunnan suurin päivittäistavarakauppias, Haka olisi ylivoimaisesti suurin rakennusliike jne jne.

Punapääoma oli mahtava linnake ja jos olisivat hoitaneet asiansa niin mikään ei olisi sitä uhannut. Päinvastoin, olisi oikeistokapitalistien linnat sortuneet.

Mutta ei, toverit ryssivät mahdollisuutensa ja punapääoma otti pahiten kuokkaan.

[Mikko Nyman]

Ja suolainen hinta tuli siitäkin, kun saivat puuhastellessaan raivatuksi punapääoman ikioman pankin (STS) pois tieltä. Oikeistopolitikoitsijat saivat tahtonsa läpi, eli "sääntelyä" hajotettua.

Aivan näinhän se ei ollut. Ohessa sitaatti Hesarin 15. maaliskuuta 2009 julkaisemasta artikkelista, jossa kerrotaan näin:

"Vastoin porvarillista uskomusta STS-Pankki ei aiheuttanut kokoaan suurempia vahinkoja valtiolle. Pankkikriisin kuuden miljardin euron loppulaskusta voi STS-Pankin osuudeksi laskea runsaat 300 miljoonaa euroa. Se on suunnilleen saman verran kuin pankin markkinaosuus oli ollut.

Vastoin vasemmistolaista luuloa STS-Pankki oli syksyllä 1992 niin huonossa kunnossa, ettei sillä olisi ollut elämisen edellytyksiä, vaikka maassa olisi ollut minkä värinen hallitus tahansa."

Ja edelleenkin sääntelyn ollessa kirosana on taksialaltakin saatu sääntelyä "purettua". Sääntelyn purkajatar pääsi sittemmin pakoon ulkomaille hihittelemään itsekseen.

En ymmärrä, miten 1990-luvun pankkisektorin uusjaon saa linkitettyä taksisääntelyn purkuun. Yhtymäkohtia sen sijaan löytyy valuuttasääntelyn 1980-luvun vaiheittaisesta vapauttamisesta. Siitä tosin lienemme yhtä mieltä, että taksiuudistus oli ja on keskeisiltä osiltaan epäonnistunut.

Taksi- ja valuuttasääntelyn purkuja yhdistää nähdäkseni se, että molemmissa siirryttiin erittäin säännellyistä markkinoista käytännössä täysin vapaaseen markkinaan. Taksiuudistuksessa se tapahtui yhden yön aikana 30.6–1.7.2018 ja valuuttasääntelyssä vaiheittain 1980-luvun puolivälin huitteilla. Kuten arvata saattaa, nopeat söivät hitaat näissä uudistuksissa, ja lopputuloksena oli huomattavasti lieveilmiöitä.

Valuuttakaupan sääntelyn vapauttamisessa tämä tarkoitti valuuttaluottojen huikeaa kasvua, mikä sitten ajoi markan vuoden 1991 devalvoinnin ja vuoden 1992 kellutuksen jälkeen valuuttaluottoja ottaneet valtavaan ahdinkoon. Taksiuudistuksessa vapautettiin puolestaan koko markkina niin, ettei lainsäätäjä oikein edes hoksannut, mitä ehti tapahtua, kun taksimatkojen hinnat pompahtivat tietyissä tilanteissa taivaisiin ja samalla syrjäseutujen taksipalvelu lakkasi käytännössä kokonaan.

Markkinatalous toimii tiettyjen pelisääntöjen ja palikoiden mukaisesti, mikä tarkoittaa kysynnän ja tarjonnan lain käppyröitä. Markkinatalous on kuitenkin puutteistaan huolimatta kuluttajan kannalta paras tunnetuista vaihtoehdoista, vaikkei se tietysti täydellinen olekaan. Vapaan kilpailun ongelmia voidaan pyrkiä suitsimaan lainsäädännöllä, mutta tämä pitäisi huomioida ennen markkinoiden vapauttamista, sillä kilpailu toimii kuin joki: se kulkee sieltä, mistä sen on luonnollisinta kulkea, ja ongelmien paikkaaminen jälkikäteen on kuin tilkkutäkkiä parsisi tai vuotavaa venettä tilkitsisi – joki keksii aina uuden reitin virtaukselleen.

Lienee sanomattakin selvää, ettei Suomi olisi voinut jatkaa tiukasti säänneltyä valuuttapolitiikkaansa juuri pidempään kuin se jatkoi. Aivan kaksinen ennustaja ei tarvinnut olla ymmärtääkseen, että tiukasti säädellyn valuuttakaupan vapauttamisen jälkeen seuraa ongelmia, vaikka kokonaisuutena arvioiden valuuttakaupan vapauttaminen olikin järkevää. Taksiuudistuksen osalta olen samaa mieltä: aika oli ajanut ohi taksimonopolin tai -kartellin, joskin ennen taksiuudistusta mm. Taksiliiton kannanottoja olisi pitänyt kuunnella huomattavasti tarkemmalla korvalla. Nyt jälkikäteen on hyvin haastavaa yrittää korjata taksiuudistuksen selviä valuvikoja, vaikka tiukasti säädeltyyn taksimarkkinaan palaaminen ei enää olekaan vaihtoehto.

Ja suolainen hinta tuli siitäkin, kun saivat puuhastellessaan raivatuksi punapääoman ikioman pankin (STS) pois tieltä. Oikeistopolitikoitsijat saivat tahtonsa läpi, eli "sääntelyä" hajotettua.
Niin ja postin toimitusjohtajallekin ollaan kovasti petaamassa uutta paikkaa, missä purkaa sääntelyä aivan helvetin isolla palkalla (Finnairille, muistaakseni?).

Nyt en ymmärrä pointtiasi. Yhtiöiden toimitusjohtajien tehtävänä ei ole purkaa säätelyä, vaan pyrkiä täyttämään yhtiöiden hallitusten asettamat tavoitteet.

Suomalaisen johtamisen kirous on pienessä herrasporukassa, joka ei osaa mitään, ei ymmärrä mitään, eikä myöskään ole noin vain kansalaisten tavoitettavissa.

Tästä ensimmäisestä osiosta olemme samaa mieltä. Pienen Suomen suuri ongelma on juuri se, että toimitusjohtajien ja hallitusten jäsenten keskuudessa vilahtelevat vuodesta toiseen samat nimet, vain tuolit vaihtelevat. Kommenttisi jälkimmäistä osaa en sen sijaan allekirjoita lainkaan. Sanoisin, että Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden erittäin pätevää yritysjohtoa, joten "ei osaa mitään" tai "ei ymmärrä mitään" on tältä osin aavistuksen rohkeasti muotoiltu väittämä.

Länkytystä riittää ay-liikkeen tekemistä "haitoista". Siitä riittää puhetta kuin ruikkutautiselta pupulta papanoita.

Ay-liikkeelle on ja sille pitää olla paikkansa, mutta ay-liikkeen tehtävänä ei saa olla markkinoiden ohjaamiseen pyrkiminen.

[Erkki Nuutio]

Jatkan sivuttaispuhetta edesmenneen, kyvykkään ja asiallisen johtajan ja esimieheni (Valmet Metsäkonetehdas) Matti Packalénin muistoksi.
Tämä siirtyi punapääoman (Kansa-Yhtymä) ja sieltä ydinpääoman (Aamulehti - Alma Media) johtoon.   Ei tullut tuomituksi kummastakaan pestistä, vaan kiitetyksi.
Kun oli tuotantotalouden DI, voinee sanoa ettei hän juuttunut alalleen/paikoilleen.

Punapääomaa tuhosi sensijaan esimieheni esimies johtaja Pertti Naulapää (Valmet Traktoriryhmä). Kotimaisen traktori/dieselmoottoriteollisuuden lähes tuhottuaan hänet järjestettiin punapääoman lippulaivan, maan suurimman rakentajan (Rakennuskunta Haka) johtoon.
Hakan hän tuhosi muutamassa vuodessa mm. huonoilla yritysostoilla (Ruotsista tottakai).
Hän oli sähkötekniikan DI, mutta oli paaaaljon viisaampi verrattuna alan osaaviin alaisiinsa.
Rakennusalan silloisen pudotuspelin osallisille oli ilo päästä purkamaan alan ylikapasiteettia möhlijän tappioksi.

Yhteenveto: Johtoon voi tulla sivultakin, mutta pitää olla todella kokenut. Pitää osata luoda  puitteet kokeneiden ja harkitsevien alaisten toiminnalle.   

[Timo Salo]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8dae65b5-e03a-420b-a677-4a0189aa9c70

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/d376a86d-b2cf-4860-88ef-1889a637a313

[Juha Toivonen]

Muutaman päivän ajan liikenne on toiminut suhteellisen normaalisti. Toivottavasti jatkuu samanlaisena...

[Markku Naskali]

Ja taas näyttää "kesäkeli" jatkuvan...
Onko vertailevaa tietoa Ruotsin tai Norjan talviliikenteen sujumisesta?

[Matti Grönroos]

Ja taas näyttää "kesäkeli" jatkuvan...
Onko vertailevaa tietoa Ruotsin tai Norjan talviliikenteen sujumisesta?

Pikainen vilkaisu Trafikverketin sivuille Stockholm C:n osalta näyttää kovin puna- ja keltavoittoista. Pikaisesti arvioituna noin joka viides kaukojuna on peruttu.

Malmö C:stä matkalla oleva aamujuna näkyy olevan viisi tuntia myöhässä. Linköpigin ja Norrköpingin välistä runsaan 40 kilometrin matkaa on ajettu melkein neljä tuntia.

[Eljas Pölhö]

Ruotsista sanoisin neljännesvuosisadan omalla talviliikennekokemuksella, että se ei ole mallimaa talviliikenteessä. Suurin moka tehtiin jossain 2005-seutuvilla, kun yhden lämpimän talven perusteella kaikki aurauskalusto hävitettiin, koska se "oli turha kuluerä". Ainoa hyvä puoli mitä siitä seurasi oli, että valtionyhtiöiden johtajilta kiellettiin bonukset, koska päätökset todettiin tehtävän bonusten kasvattamiseksi eikä valtakunnan yleisen edun hyväksi.

Skånesta tosin voi todeta, että silloin harvoin kun lunta satoi, sitä saattoi tulla todella runsaasti. Malmössä asuessani ei ollut edes täysin poikkeuksellista, että moottorivaunujunat jäivät mahastaan kiinni hankeen. Pyörät kun eivät yltäneet kiskoille, niin mikään hiekoitus ei enää auttanut.

[Petri Nummijoki]

Ruotsista sanoisin neljännesvuosisadan omalla talviliikennekokemuksella, että se ei ole mallimaa talviliikenteessä. Suurin moka tehtiin jossain 2005-seutuvilla, kun yhden lämpimän talven perusteella kaikki aurauskalusto hävitettiin, koska se "oli turha kuluerä". Ainoa hyvä puoli mitä siitä seurasi oli, että valtionyhtiöiden johtajilta kiellettiin bonukset, koska päätökset todettiin tehtävän bonusten kasvattamiseksi eikä valtakunnan yleisen edun hyväksi.

Suomessahan päätöksenteko ei ollut yhtään kaukonäköisempää. Jäänmurtaja Apu myytiin 2006 "tarpeettomana" Venäjälle https://fi.wikipedia.org/wiki/Apu_(1969) vaikka oli kulunut vain kolme vuotta edellisestä kovasta talvesta (2003), jolloin kaikki kalusto oli todella tarpeen. Ja olisi ollut todella tarpeen myös seuraavana kovana jäätalvena (2010), jolloin tosin AKT riensi pelastamaan poliittiset päättäjät laittamalla satamat talven kahden kriittisimmän viikon ajaksi kiinni. Näin liikenteen jumiutuminen meni AKT:n eikä kehnon talvivarautumisen piikkiin. Sittemmin varautumistasoa on taas vähän nostettu, kun huomattiin, etteivät talvet kokonaan kadonneetkaan.

[Teemu Salonen]

Vaikka sinisissä vaunuissa olikin viehätyksensä, en silti kaipaa niitä takaisin. Ainakaan talviliikenteeseen.

Turun ja Helsingin väliä taannoin säännöllisesti reissanneena muistan hyvin ne auki jäätyneet vessan läpät jolloin lunta tuiskutti suoraan rööristä sinne vessaan. Vaikka vessa sinänsä toimikin, ei asiointi puolen metrin hangessa ollut kovinkaan mukavaa.

En myöskään kaipaile niitä auki asentoon jäätyneitä ovia, jotka vaihtamisen vaunusta toiseen joskus mahdottomaksi. Vähintään kuitenkin hengenvaaralliseksi. Vanhemmat harrastajat varmaan muistaa uutiset junamatkan aikana kadonneista henkilöistä joita sitten keväämmällä ratapenkalta sulateltiin.

Myös vaunujen välistä sopivissa olosuhteissa tuiskasi lunta sisään eteisiin ja niihin vaunujen väliköihin. Ei mikään niin hirveen nautittava tila sekään.

Täytyy kyllä sanoa, että mielummin venaan jokusen tunnin seuraavaa junaa kuin että astun junaan, jossa matkustaminen on hengenvaarallista.

[Petri Nummijoki]

Vaikka sinisissä vaunuissa olikin viehätyksensä, en silti kaipaa niitä takaisin. Ainakaan talviliikenteeseen.

Turun ja Helsingin väliä taannoin säännöllisesti reissanneena muistan hyvin ne auki jäätyneet vessan läpät jolloin lunta tuiskutti suoraan rööristä sinne vessaan. Vaikka vessa sinänsä toimikin, ei asiointi puolen metrin hangessa ollut kovinkaan mukavaa.

En myöskään kaipaile niitä auki asentoon jäätyneitä ovia, jotka vaihtamisen vaunusta toiseen joskus mahdottomaksi. Vähintään kuitenkin hengenvaaralliseksi. Vanhemmat harrastajat varmaan muistaa uutiset junamatkan aikana kadonneista henkilöistä joita sitten keväämmällä ratapenkalta sulateltiin.

Minulle siniset vaunut ovat jääneet mieleen matkustamoltaan mukavan lämpiminä talvella enkä muista niiden mekaanisissa ovissa esiintyneen vikoja toisin kuin nykykaluston ovissa. Raskaat käyttää niiden ovet kyllä olivat ainakin lapsille ja jyrkät portaat soveltuivat heikosti huonojalkaisille mutta nämä eivät sinänsä liity talvikäyttöön.

Ovien auki oleminen ajon aikana ei liittynyt vuodenaikaan sekään vaan aukihan ovi jäi, jos sitä ei ennen lähtöä suljettu. Toki konduktöörit pyrkivat sulkemaan ovia matkan aikana junan läpi kulkiessaan. En toisaalta muista junasta putoamisen olleen siltikään mikään ilmiö. Enemmän taisi sattua tapauksia, että joku hyppäsi portaille junan jo lähdettyä liikkeelle ja ko. vaunu olikin pahaksi onneksi lukittuna, jolloin ovista ei päässyt sisälle. Nämä tilanteet ovat pahimmillaan johtaneet hengen menetykseen.