14.03.2015 Kolarin yöjuna P271 ohittaa Ii:n asemaa Dr16 2817 ja 2810 vetämänä. Selän takana olevalle Ii:n sillalle oli asetettu 50kmh nopeusrajoitus.
26.03.2015 08:06 | Lari Nylund: | Ii oli kyllä mukava paikkakunta asua kymmenen vuotta sitten. Paikkakunnan nimi tuotti hauskoja keskusteluita mm. puhelinmyyjän kanssa, joka tiedusteli "asutteko ii iissä?". Kyllä se sanotaan ihan samalla tavalla kuin Iisalmi - ei ii ii salmi... ;) Iin silta teki vaikutuksen jo 1994 keväällä. http://vaunut.org/kuva/33016 | |
26.03.2015 10:26 | Juha Mäkinen: | Eikös Iin kirjoiteta Iin, eikä Ii:n? | |
26.03.2015 11:16 | Mikko Nyman: | Jos Ii kirjoitetaan aseman nimeä tarkoittavana erisnimenä, se kirjoitetaan Iin. Jos se puolestaan kirjoitetaan genetiivimuodossa Liikenneviraston lyhtenteitä käyttäen, oikea rustaustapa on Ii:n. Eli molempi parempi. | |
26.03.2015 11:22 | Kimmo T. Lumirae: | Vielä joskus "muutama" vuosi sitten Suomessa oli kaksi Kosken kuntaa, oli Koski Hl (Hämeen lääni) ja Koski Tl (Turun lääni). Tilanne laukesi, kun hämäläiskoskelaiset muuttivat kuntansa nimen Hämeenkoskeksi ja toiselle jäi nimeksi se ainoa pelkkä Koski. Joka tapauksessa, paikallisradion toimittaja luki reportaasia jostain tapahtuneesta, mahdollisesti liikenneonnettomuudesta ja kertoi, että se on tapahtunut "Koski Tee yhdessä" :o} | |
26.03.2015 17:56 | Juha Mäkinen: | Kiitos Mikko tiedosta, kuten myös Kimmo. | |
26.03.2015 19:35 | Simo Virtanen: | Lappi Tl:kin oli vielä muutamia vuosia sitten itsenäinen kunta ja melko kaukana napapiiriltä sekin. | |
26.03.2015 22:21 | Harri Junttila: | Ii on ihan hienoa seutua ja siellä on paljon hienoja vanhoja rakennuksia | |
08.05.2015 21:12 | Mikko Nyman: | Mainittakoon, että Suomessa oli myös Lohja-niminen kaupunki ja Lohjan Kunta -niminen kunta. Mitä muihin kunta-nimiin tulee, en sitten tiedä halusiko esimerkiksi Pieksämäki aikoinaan jotenkin egotrippailla, mutta Pieksämäen kaupunki on ollut iät ajat kaupunki, mutta Pieksämäkeä reunustava kunta oli vuoden 2003 loppuun asti Pieksämäen maalaiskunta. Jokainen vähänkään suomalaista maantietoa tunteva tietää, ettei Pieksämäki-tyyppisellä kylällä pitäisi olla sijaintinsa tai minkään muunkaan asian vuoksi aihetta brassailuun, vaikka miten kyseessä olisikin kaupunki-statuksen omaava kylä. Meillä Pyhässä Martinlaaksossa tilanne on täysin selvä: Kivimäki on Martinlaakson satelliittimaalaiskunta, mutta sillä ei ollut koskaan itsemääräämisoikeutta, ei kylänvaltuustoa tai muita autonomisia oikeuksia. Kivimäkeläisillä oli ja on edelleen read only -tyyppinen oikeus Pyhässä Martinlaaksossa päätettäviin asioihin, jotka koskevat kivimäkeläisiä. Jos Kivimäki olisi joskus yrittänyt itseänäistyä Pyhästä Martinlaaksosta, olisimme tehneet "Putinit" ja hyökänneet HSL:n linjalla numero 453 Kivimäkeen ja pelastaneet kivimäkeläiset separatistien käsistä. Jos totta puhutaan, Pyhän Martinlaakson demokratian ylipapit ja -papittaret suorittivatkin kivimäkeläisten keskuudessa kansanäänestyksen: reilusti yli 128 %:a kivimäkeläisistä täysi-ikäisistä henkilöistä kannatti Kivimäen kuulumista Pyhään Martinlaaksoon ikuisesti jo pelkästään yhteisen kielen, kirjaston, S-Marketin ja Laajavuoren, sittemmin jo lakkautetun, ala-asteen vuoksi. Kivimäkeläisten kansanäänestyslipukkeissa oli yksi vastausvaihtoehto ja siinä luki "TAHDON". |
|
08.05.2015 22:16 | Jouni Hytönen: | Suomen viimeiseksi maalaiskunnaksi jäi Jyväskylän maalaiskunta, joka vuosikausien jahkailun jälkeen viimein liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Väkiluku ehti ennen liitosta nousta jo arvoon 36 465 eli selkeästi suuremmaksi kuin monissa kaupungeissa. Maalaiskunta oli pitkään haluton liittymään, koska kaupungin talous oli ja on edelleen kuralla. Sittemmin paljastui, että maalaiskunnan paremman taloustilanteen takana oli osin se, että tarpeellisiakin investointeja oli jätetty tekemättä ja Jyväskylän yhdistynyt kaupunki sai häälahjana kuorman korjausvelkaa omiensa päälle. | |
08.05.2015 22:19 | Jouni Hytönen: | Jyväskylän maalaiskunnan entisessä ystävyyskunnassa Borlängessä ei ole tätä liitosta ilmeisesti vielä huomattu, koska Borlängen Liljeqvistin puistosta löytyy etäisyysviitat ystävyyskuntiin mukaan lukien Jyväskylän maalaiskunta. :) | |
09.05.2015 07:34 | Kari Haapakangas: | No jaa, Helsingin maalaiskunta on toki edelleen olemassa, tosin nimeä vaihtaneena. Tämä kummallisuus näkyy kunnan, tai oikeastaan kaupungin tunnuskoodissa, joka on aikanaan annettu vanhan aakkosjärjestyksen paikan mukaan... :D |
|
14.07.2016 01:26 | : | Kunnista puheenollen sekaannusta on saattanut entisaikaan aiheuttaa myös Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta. Kyllä, Loimaan kunta oli olemassa aina vuoteen 2005 asti. | |
14.07.2016 06:09 | Jouni Hytönen: | Ja Lohjan kunta vuoteen 1997 saakka. | |
14.07.2016 14:17 | Tero Korkeakoski: | Karttapaikan linkki muuten vie voimalaitosaltaan ylittävälle sillalle. |