??.??.1947 / Helsinki

??.??.1947 Tällaisia osoitelappuja, kooltaan 28 x 21 cm, jaettiin lähettäjä- ja risteysasemille Sotevan kiireellisiä, pääasiassa kone- ja metallituotelähetyksiä varten, koskien myös muita kiireellisiä kappaletavaralähetyksiä, jotka syystä tai toisesta, yleensä raaka-ainepulasta johtuen voitiin lähettää kuukauden lopulla, mutta joiden tuli ylittää raja kuukauden viimeisenä päivänä ennen klo 23:00. Rautatieviranomaisten oli tehtävä kaikkensa, että tällaisilla osoitelapuilla varustetut vaunut menevät etuoikeutetusti nopeimmilla junayhteyksillä. Etenkin risteysasemia kehotettiin valppauteen. Mikäli tällaisia vaunuja kuumakäynnin seurauksena tai muusta pakottavasta syystä jäi jälkeen, oli asemapäällystön ryhdyttävä nopeisiin toimiin vaunun korjaamiseksi tai siirtokuormaamiseksi. Yhdenkin vaunun myöhästyminen saattoi aiheuttaa miljoonien markkojen sakkomaksun. - Soteva huolehti, että osoitelaput poistettiin ennen junan lähettämistä rajan yli.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 21.04.2015 14:28
Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma

Kommentit

21.04.2015 19:38 Jorma Rauhala: Samanlaista oranssiraitalappua on myös muilla teksteillä. Olikohan se "Saattaen vaihdettava". Tuttu formaatti myös Helsingin raitioteiltä, hallikilpenä käytetty + määränpäähallin nimi tuohon päällekirjoitettuna.
21.04.2015 19:51 Joni Lahti: SOTEVA - Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta. Tavaralla on ollut ilmeisesti kova kiire naapurin puolelle.
24.04.2015 15:44 Ilkka Hovi: Kiire tuli siitä yksinkertaisesta syystä, että myöhästymissakko meni koko vuoden toimituksista jos yksikin kolli puuttui sotakorvausvuoden viimeisenä päivänä. Siis ei vain myöhästyneestä toimituksesta.
25.04.2015 20:47 Tapio Muurinen: Sotevan ilmoituksen (v.1946) mukaan oli määräaikaisissa kone- ja laitetoimituksissa tapahtunut myöhästymisiä mm. sen takia, ettei rautateitse kuljetettavat koneiden osat ja raaka-aineet ehtineet tarpeeksi ajoissa valmistajatehtaille - metallitkin piti tuoda suurimmaksi osaksi ulkomailta, eikä saanti ollut aina helppoa. Lisäksi viivästyksiä aiheuttivat lakot ja Valvontakomission tarkastajien pikkutarkat korjausmääräykset tai peräti hylkäykset. Myöhästymisten vähentämiseksi/välttämiseksi kiito- ja pikatavarana lähetettäviin kolleihin ja rahtikirjoihin tehtiin merkinnät "Sotevan kiireellinen lähetys". Nämä vaunut lähetettiin aina ensimmäisillä nopeakulkuisilla junilla.

Yllä kuvattuja osoitelappuja jaettiin keväällä 1947 tehosteeksi: "Ettei se ainakaan meistä saa olla kiinni". Sotakorvausvuosi alkoi tunnetusti Moskovan välirauhan sopimuksen vuosipäivänä 19.9. Vuodet tulivat täyteen siis 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ylitti rajan.

Kuva osoitelapusta ja selostusteksti on siteeraus Käskylehdestä 15/1947. - Tuossa on yksi virhe; punainen lävistäjä pitää olla ylhäältä vasemmalta alas oikealle. Korjaan ja yritän vaihtaa kuvan.
27.04.2015 15:30 Tapio Muurinen: Saatelapussa kuvattu punainen lävistäjä on tässä kaiketi lisähuomio kiireellisestä toimituksesta. Myöhemmin ainakin 1980-luvulle käytettiin noita värikoodeja punainen, sininen, ehkä vihreä (en muista). Silloin ne olivat niin tavanomaisia, ettei asia mietityttänyt. Oliko niillä silloinkin joku tietty tarkoitus? Osaisiko joku valistaa? Esim: http://vaunut.org/kuva/35064?u=832&paik=​Hamina , http://vaunut.org/kuva/35066?u=832&paik=​Hamina , http://vaunut.org/kuva/35069?u=832&paik=​Hamina , http://vaunut.org/kuva/35070?u=832&paik=​Hamina
19.02.2018 11:06 Esa J. Rintamäki: Aika merkillistä, ensin Neuvostoliitto aloittaa sodan ja sitten vaati kyynisesti sotakorvauksia...?
19.02.2018 11:28 Petri Soronen: Oikeus on aina seurannut voittajan miekkaa vuosisadoista toiseen. Joka muuta on väittänyt, on leimattu sodanlietsojaksi.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!