15.07.2015 / Tallinna, Viro

15.07.2015 Uudelleenalkanut venäjänliikenne Tallinnasta käyttää Venäjän rautateiden vaunuja. Ne on juuri tuotu sivuraiteelle, ja siirtoveturi on jo poistumassa muihin tehtäviin. Meneillään näyttää olevan vesisäiliöiden täyttö. Oikealla Elronin diesel-FLIRT numeroltaan 2320 "Luule". Vasemmalla näkyvän sinisen vaunun käyttötarkoitusta en tiedä.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Tallinna Valtio: Viro
Kuvaaja: Tuomas Masalin
Kuvasarja: Tallinnan asemalla
Lisätty: 15.07.2015 22:54
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

17.07.2015 10:40 Joni Lahti: Luule = runous, luuletaja = runoilija. Hauska nimi.
17.07.2015 11:57 Mikko Nyman: En kovin hyvin osaa viroa, mutta eikö se menekin niin, että: lule juddu hauskaks - ei ole = yksiselitteisesti paska koomikko.
18.07.2015 13:47 Joni Lahti: Edelliseen ei kielitaitoni riitä. - Elronin Flirteillä on kaikkiaan hauskoja nimiä, joista osa tulee virolaisesta mytologiasta. Esim. n:o 2236 on nimeltään Pisuhänd, joka oli jonkinlainen pikkupahis. Viron vapaussodassa ajeli samanniminen panssarijuna.
18.07.2015 15:32 Mikko Nyman: Turun murre ja viron kieli kirjoitetaan samalla tavalla: turkua puhutaan hitaasti ja flegmaattisesti, viron kieltä vedetään vauhdilla falsetissa. Funtsikaapa vaikka suomenkielistä kysymystä "Missäpäin pojat ovat?" Turuksi ja viroksi se kirjoitetaan "Misäbäi poja ova?" - ensi mainitun lausumiseen turuksi menee helposti kolme, ehkä jopa neljä sekuntia, viroksi kiljaistuna kysymys on ohi sekunnissa. Niin ja tosiaan, vastauskin on lähes sama molemmilla kielillä: turuksi "täsä", viroksi "mita?".
18.07.2015 18:38 Timo Salminen: Ehkei ihan kirjaimellisesti noin, mutta yhdenlaista perää Mikon kommentissa on: ainakin itse aloin ymmärtää varsinaissuomalaisten puhetta vasta sen jälkeen, kun olin ensin oppinut viroa... Molemmilla on näet tapana jättää sanat kesken.
18.07.2015 19:41 Mikko Nyman: Hauska sattuma - keksin tuon Turun murre / viron kieli -yhteensopivuuden täysin päästäni. Aloin sitten Timpan innoittamana hieman kaivella nettiä ja kas kummaa, vitsilläni olikin totuuspohjaa. Wikipedia tietää kertoa, että: "Varsinaisilla lounaismurteilla on paljon yhteisiä piirteitä viron kielen kanssa, ja on väitetty, että lounaismurteet olisivat kielellisesti lähempänä viroa kuin muita suomen kielen murteita, muun muassa painollisen tavun pitkät vokaalit diftongioituivat lopullisesti vasta 1600-luvulla, ja joissakin murremuodoissa niitä esiintyy yhä, esimerkiksi sää puhu sooppa (pro suopaa tai suappa "sinä valehtelet")."

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lounaismur​teet#Varsinaiset_lounaismurteet
(Käyttäjä muokannut 18.07.15 19:41)
18.07.2015 21:04 Joni Lahti: Asuin muutaman vuoden Turun lähellä ja samoin - kuten Timo sanoi - oli helpompi ymmärtää varsinaissuomalaisia, kun olin oppinut kuuntelemaan viroa. Ei niinkään sanasto, vaan ääntäminen muistuttavat toisiaan. Erityisesti vahvasti painotetut ensitavut ja venytetyt vokaalit sekä ns. "ylipitkät" konsonantit kuulustavat kovasti samalta.

Sanasto ja astevaihtelu sekä muu kieleen liittyvä aines onkin sitten aivan toinen juttu.
(Käyttäjä muokannut 18.07.15 22:16)
19.07.2015 12:50 Timo Salminen: Verbien imperfektitaivutus: eiköhän se turuksi mene jokseenkin, että "mää istusi" ja viroksi "ma istusin". Meillä oli 1970-luvun loppupuolella naapuri, joka oli kotoisin Salosta, ja nämä hänen "kaatusin" ym. kuulostivat pa. hämäläis-savolaistaustaiseen lapsenkorvaan ihan hassuilta.
19.07.2015 22:04 Joni Lahti: Liedossa kuulin sanottavan, että jalka suri(s) tai jalka on surrut. Mitä ihmettä? Selitys kuuluu, että surra merkitsee paikallisella murteella puutua. Mitä surra on virolaisen suussa? Se on yleensä kuolla. Mutta, kun virolainen sanoo "Mu jalg on surnud", se todellakin tarkoittaa, että jalkani on puutunut! Hauska yhteensattuma, lieneekö vain sattuma. Ei ehkä.

Tuo istua esimerkki 3. persoonassa "ta istus" on vielä lähempänä varsinaissuomalaisuutta.
(Käyttäjä muokannut 20.07.15 09:43)
20.07.2015 14:23 Heikki Kannosto: Liperiläissyntyinen äitini käytti joskus ilmaisua "jalka kuoli" kun jalka oli oikein perusteellisesti puutunut. Lääketieteellisen puuduttamisen rinnakkaisnimenä on ennen vanhaan ollut kuolettaminen.

"Opetelkaa kieliä. Niitäkin joita ei ole." - Stanislaw Jerzy Lec
(Käyttäjä muokannut 20.07.15 14:24)
22.07.2015 21:21 Janne Louhi: https://www.youtube.com/watch?v=vxI4B3SA​WJM toi piisi muistuttaa WANHAA turun murretta hyvi paljo.
23.07.2015 09:27 Joni Lahti: Rauhattoman Tuhkimon vironkieliset sanat löytyvät täältä: http://www.sweetslyrics.com/409313.Mari-​Leen%20Kaselaan%20-%20Rahutu%20Tuhkatrii​nu.html Selleista hakkaavaa tekstiä.
15.07.2016 11:52 Kimmo T. Lumirae: Vanha hauska ketju sattui silmääni Flirt-asiasta. Tämä mennä jonnekin -muotohan on jo hämäävän samanlainen viron ja turun kanssa, ei mennä Tallinnaan vaan Tallinnasse. Mutta samalla lailla mennään Turkkusse (ja kaadetaan siäl snapsi kurkkusse, mutta se on jo toinen tarina). Jonnekin ei mennä autoLLA vaan auto kans. Eli omistusmuoto on sama kuin virossa, Tallinnan asema on Tallinna jaam, genetiivistä puuttuu n perästä sekä turussa että virossa.

Monikko ja omistusmuoto ovat myös konstikkaita, kun puhutaan pojan pyörästä ja sitten monikossa poikien pyörät (kertokaa turkulaiset, jos liioittelen, mutta mielestäni näin: )
-Poja pyär
-Pojitte pyärä
15.07.2016 12:28 Ari-Pekka Lanne: Emmää sunk tiär ko emmää ol oikkee turkulaine. Mää vaa asu Turus. Mut kyl mää mene joka paikkaa pyärän kans, josses sää sitä meinasis?
15.07.2016 13:40 Janne Louhi: Muistakko Kimmo nähnees Mansessa takavuosina tarroja autoissa, jotka mainosti Radio 957 ja luki: "Turku on tuppukylä?" :) Se oli sitäaikaa kun Heikkilän Markku oli vahvasti vielä Radio100 johdossa Turussa ja City ja 957 teki läheistä yhteistyötä. Vissiin osittain sama omistuspohja.
15.07.2016 17:06 Kimmo T. Lumirae: Siis pyärän, et pyärä, AaPee, "pyärä kans"?

En tuota lausetta muista, Janne. Olin innokas 957:n kuuntelija, niistä erittäin alokasmaisista alkupäivien haparoinneista omiin ohjelmaformaatteihin, mm. "Tule ja puserra" -treffiohjelmaan, josta kerran tunnistimme kaverimmekin äänestä. Ja taisinpa joskus soittaa heidän tietokilpailuohjelmaansakin, kun oikeaksi julistettu "tieto" oli itse asiassa täysin virheellinen :oD
15.07.2016 22:27 Ari-Pekka Lanne: "Pyärä kans" kuulostaa minusta porilaiselta ilmaukselta. Ainakin näin äkkiseltään "pyärän kans" tuntuisi sopivan paremmin turkulaiseen pölinään. Tai näin ainakin nykyajan paikallisessa puhekielessä. Vanhempien aikojen murteet oikeaoppiseen muotoon viilattuina ovat sitten oma lukunsa.
15.07.2016 22:44 Janne Louhi: Vai olisko vaan fillari?
15.07.2016 23:10 Ari-Pekka Lanne: Ainakin Stadis, miksei Turuski.
16.07.2016 07:12 Hannu Siitari: Entäpä sitten naapurimaan kielen vaikutus kaakkoismurteisiin. Lähet sie käymää meijän kaa Kouvolas. Jumalateenintus algamisega kel 11. Näin luki kirkon ilmoitustaululla jossain Viron maaseudulla. Yleiskieltä: Päivä paistaa, päikese paistab. Päikelist = aurinkoista. Ruokalistasta poimittua: mäti on muistaakseni kalamarja. Ihan loogista.
16.07.2016 15:54 Joni Lahti: Hannu, kalanmäti on kalamari tai ihan vain mari. Esim. lõhemari. Maiti on vastaavasti niisk.
16.07.2016 16:09 Janne Louhi: Tai sitte Venäjän Karjalassa harvojen enää puhuma kieli, joka toinen sana Suomen Savo-Karjalaismurteilla ja joka toinen Venäjää..
17.07.2016 14:19 Timo Salminen: Jumalanpalvelus: jumalateenistus; aurinkoinen: päikeseline (aurinkoista: päikeselist); aurinko paistaa: päike paistab.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!