04.09.1982 Menneiden vuosien matkailua. Olin liikkeellä kuvan Dodge Ram vanilla. Se oli alkujaan silloisen työpaikkani auto ja koska asuin firman varaston vieressä Nurmijärven Nopossa, niin vein aamulla töihin lastin keittiökalusteita, ovia, levyjä jne ja yhden toisenkin työntekijän. Nurmijärven verotoimisto ilahdutti minua 30'000 km/v autoedulla ja kun kysyin syytä, niin minut oli nähty paikallisen kaupan edessä kotimatkallani. Se oli tietysti totta ja toistui varmasti pari kertaa viikossa, poikkeama 26 kertaa 2x400m. Ei auttanut, vaikka minulla ja avovaimollani oli kummallakin oma henkilöauto, minulla sitäpaitsi aika hieno. Ratkaisu seuraavalle vuodelle: Ostin pakun firmalta ja veloitin kilometrit. Kaikki olivat tyytyväisiä. Lämpöeristytin auton ja asennutin taitettavat lisäistuimet, jolloin se rekisteröitiin 7 hengelle. Junaharrastusmatkoilla mukana oli patjat ja retkikeitin. Tässä oli hyvä asua. Myöhemmin videokaupan aikaan autossa oli toiset teippaukset. Kaikkiaan ehdin ajaa sillä n. 300'000km ja käydä lähes kaikilla VR:n liikennepaikoilla. Kuvassa auto on saapunut perjantaijunalla P51 Ouluun lauantaiaamuna 4.9.1982. Helsingistä lähtiessä kokoonpano oli Sr1 3078+ 4 CEmt, 1 Eit, 1 EFit, 1 Gfot, 1 Em, 2 Gbl, 1 Gblk. Kokkolasta eteenpäin juna oli Dv12 2624+2 CEmt. 1 Eit, 1 EFit, 1 Gfot, 1 Gbl. Kaksi CEmt olivat varmaan menneet Vaasaan (Seinäjoelta junassa H 561), 1 Em ehkä jäi Kokkolaan, mutta en tiedä mitä tapahtui kiitotavaravaunuille 1 Gblk ja toinen Gbl. Tällä reissulla (Eeva ja TAE mukana) ajoimme reitin Oulu-Kajaani-Otanmäki-Kontiomäki-Hyrynsalmi-Ämmänsaari-Leino-sota-aikaista kapsun pohjaa Kuusamoon-Salla-Kelloselkä-Kemijärvi-Rovaniemi-Kemi-Oulu. Kaksi yötä hotelleissa, loput autossa. Auto takaisin junaan 10.9 ja kotiin seuraavana päivänä. P 62 veturit Rovaniemi-Seinäjoki olivat Dv12 2524+2550 ja Seinäjoki-Helsinki Sr1 3058. Oulun ja Oulujärven välillä käytiin kaikilla voimalaitoksilla, Otanmäessä kahdessa kaivoksessa (ihan siellä syvällä!), Jormuan puunsiirtoradalla, Kajaani Oy:llä, Kemi Oy:llä, Veitsiluoto Oy:llä ja Rauma-Repolan Martinniemen sahalla ja monella pienemmällä teollisuuslaitoksella. Vielä tuolloin teollisuuslaitosvierailut olivat helposti järjestettävissä. Ajat muuttuvat ja tuskin enää itsekkään jaksaisin moista ohjelmaa.
Kommentit
| 18.10.2015 09:45 | Mikko Nyman: | Hauska kuvateksti verokarhudetaljeineen kalustoluetteloineen, avovaimosta, patjoista ja retkikeittimestä puhumattakaan. | |
| 18.10.2015 14:53 | Kari Roininen: | Melkoista reissailua. Kävitkö Elias Oulujoki Oy:n kaivinkonetta Marion 7400 katsomassa? Sen viimeinen sijoituspaikka Pällin voimalaitokselta viitisen kilometriä Utajärven suuntaan,Sotkajärven länsipäässä,joen eteläpuolella. | |
| 18.10.2015 15:44 | Eljas Pölhö: | En ollut tietoinen Marionista. Voimalaitosratojen pohjat kyllä käytiin läpi ja voimalaitosten tukinsiirtoradat. | |
| 18.10.2015 16:31 | Kari Roininen: | Arvelinkin,että olisit maininnu,jos olisit Marionia käynyt katsomassa,,ja kuvia laittanut kyseisestä koneesta. Sen merkitys Oulujoen voimalaitosrakentamisessa merkittävä. Kone purettiin 1986. Kuvia Oulujoen ja Vesipekka Oy:n Marioneista löytyy sivulta Kuukuna Gallery. | |
| 19.10.2015 02:26 | Jari Kuusinen: | Tuliko koskaan testattua katoltakuvaus-ominaisuutta, kysyy nimim. "kaiken maailman teletötteröijä"? :) | |
| 19.10.2015 17:53 | Eljas Pölhö: | En muistaakseni koskaan kokeillut pakun katoltakuvaus-ominaisuutta. Olen aina ollut laiska kuvaamaan ja ottanut vain välttämättömän minimin dokumentaatiokuvia. Ei mitään uusia kuvakulmia, taiteellisuutta tms, se ei ole ollut minua varten. Sen sijaan pakun etuna oli, että mukana saattoi pitää rajattoman määrän lähdemateriaalia reitin varrelta: kirjoja, karttoja, aikatauluja, raidekaavioita, edellisten matkojen materiaalin, mittanauhoja, kiikari, taskulamppu ja työpöytä eli mitä kaikkea dokumentoija voi kuvitella tarvitsevansa. Autossa oli taitettavat istuimet kummallakin seinällä ja riittävä sisävalaistus. | |
| 20.10.2015 07:58 | Tuomo Kärkkäinen: | ^Oliko muuten Iin Raasakassa maannut Marion eri yksilö kuin Kari Roinisen mainitsema? | |
| 20.10.2015 16:39 | Kari Roininen: | Iin Raasakassa ollut Marion oli Vesipekka Oy:n kone,valmistusvuosi muistaakseni 1966. Sotkajärven kone taas mallia 1951. Lisäksi oli kolmaskin Marion,Kemijoki Oy:n kone,joka on ainoa vielä toiminnassa oleva. Sijainti USA. | |
| 20.10.2015 17:24 | Jouni Halinen: | Aika julman kokoinen kone, mutta voiko tämä pitää paikkansa? (netistä poimittua) http://gallery.kuukuna.net/gallery3/index.php/Telaketjulaitteita/Vesipekka_marion_saimaan_kanavalla ”Marionin siirto Saimaan kanavalta Ii-joelle vaati 20000 miestyötuntia. Siirtoon tarvitiin 44 junanvaunua. Kokoaminen suoritettiin kahdessa vuorossa ja vuorossa oli jopa 50 miestä. Kokoaminen kesti kolme kuukautta”. ”Muhoksella olleen koneen myynti-ilmoitus on ollut kuulemma Kalevassa talvella 1986-1987. Silloin mukaan sai uusia varaosia 60 tonnia”. Kyllä tarina vahvistetaan mm. täällä http://www.maaseutumedia.fi/marion-7400-oli-tarunhohtoinen-kaivinkone/ |
|
| 20.10.2015 17:48 | Kari Roininen: | Oulujoki Oy:n Marion Sotkajärven ruoppauksen jälkeen jäi Oulujoen eteläpuolelle,Utajärven puolelle. Myynti-ilmoitus kyllä pitää paikkansa. Torniolainen romuliike paloitteli kaivurin. | |
| 20.10.2015 17:57 | Tommi K Hakala: | https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Muskie Niin, vaijerikoneita on ollut todella isoja... https://www.youtube.com/watch?v=jcmGKsHZXZ8 | |
| 02.11.2015 03:44 | Jouni Halinen: | Oliko sulla Elias ennen vuotta 1974 firman auto käytössä, menin itse töihin Rank Xeroksille keväällä 1980 ja vanhemmat kundit kertoivat (niin muistelen?) että autoedun verottaminen alkoi vasta kyseisenä vuonna. Suomen Xerox oli perustettu 1964, joten 10 vuotta oli ollut porukoilla aivan ilmaiset autot käytössä. Muistelen että liksa oli aluksi 3500 markkaa kuussa ja täyden autoedun verotusarvo siihen päälle 400 markkaa (Opel Kadet 1.3 S farkku). Firmassa oli 620 työntekijää joista lähes 450 oli autoetu!. Autoissa oli kyllä ”hieman” eroja, toi Kadet taisi maksaa noin 35 000 markkaa, Toimarin Jaguar XJ V12 (autonkuljettajalla) kaikilla herkuilla oli kuulemma maksanut 400 000 markkaa?, hänen vaimollaan (joka ei ollut töissä RX:lä) oli käytössä lisäksi 500 sarjan Bemari, tarvittaessa kuljettajan kanssa. Edellä olevasta voi vähän hahmotella kuinka hyvä kopiokone busines oli 70-luvulla. Vielä 1978 kaikki halukkaat työntekijät lennätettiin kahdessa erässä Karibianmerelle viikon luksusristeilylle. Mutta 80 luvun mittaan firma ajautui lähes konkurssitilaan, eli kävi aivan samalla tavalla kuin nyttemmin Nokian puhelinliiketoiminnalle. Nöyryyttä pitäisi olla matkassa vaikka kuinka huipulla ollaan. |
|
| 02.11.2015 14:55 | Eljas Pölhö: | Jos muistan oikein, niin kuvan Dodge on vuosimallia 1979 tai 1980 (erilainen syyläri kuin aiemmissa). Aiemmin asuin Ruotsissa, niin en osaa sanoa autoedun tulosta mitään eikä minulla sitä ennen ollut firman autoa. Kuvatekstistä ei selviä, että puutavarafirman konttori, jossa olin töissä, oli Helsingissä (vain myyntivarasto oli Nurmijärvellä). | |
| 24.12.2015 21:34 | Oskari Kvist: | Mikähän tuo kuvan Dodgen etupuolella Citroen oli tyypiltään, se BX:n edeltäjä? | |
| 24.12.2015 22:07 | Tuomo Ala-Keturi: | Sanoisin että se on Citroen Gs. | |
| 24.12.2015 23:24 | Mikko Heino: | Se on GS tai GSA. Mun asiantuntemus ei riitä erottamiseen ja muutenkin teknisten yksityiskohtien opiskelu viime vuosina on keskittynyt enemmän rautateihin kuin Kissoihin, joten en tiedä onko kuvasta mahdollista erottaa kumpi se on. GS:n ja GSA:n ero on se, että GSA:ssa aukeaa takaluukku takalasin kanssa ja GS:ssä pelkkä pystysuora takaosa. Muistan takavuosina kun faija auttoi nuorempaa veljeään hakemaan uutta käytettyä konetta Escortiin ja se päätti tipahtaa Kuusaalla keskelle Valtakatua kun meidän senaikaisen GS:n takaluukku pysyi vähän huonosti kiinni. -edit: Muistaakseni sellainenkin ero on, että GS:n kone on ilmajäähdytteinen ja GSA:n vähän paremmin jäähdytetty. | |
| 25.12.2015 00:19 | Mikko Heino: | OffTopic- kommentointi jatkuu. Ilmeisesti mua on kusetettu, täällä jouluvalvojaisissa oli parempaa asiantuntemusta ja kuulemma myös GSA:ssa kone oli ilmajäähdytteinen. | |
| 24.01.2020 21:20 | Seppo Rahja: | Tämä tuli randomina ja mielenkiintoni herätti Kari R:n aloittama keskustelu Marion 7400 kaivureista. Olin opiskeluaikana kesällä -73 töissä Oulujoki Oy:llä Utajärvellä koskenperkauksessa Marionin mukana Sotkajärven alapuolella Hyrkkään liikennepaikan vieressä. Tuo Marion kaivuri oli kyllä ainutlaatuinen kone, pienen kerrostalon kokoinen, paino 600 tn, korkealle puitten yläpuolelle ulottuva puomi, 6 kuution (pojat kyllä puhui 7:stä) laahuskauha, toimi sähköllä ja liikkui omin voimin, ikäänkuin laahasi itseään kyynärpäiden varassa. Purettuna Marion vaati 44 vaunun junan kuten yllä mainittiin. Marioneita hankittiin USA:sta 3 kpl ja tarinan mukaan eka toimituksen jälkeen lähettäjä otti yhteyttä, että milloin he voisivat tulla kokoamaan sen. Täältä vastattiin, että ei tarvitse tulla, se kaivaa jo. Pitihän sitä käydä Marionin puikoissakin ja kauhaa yritin hitsata 5 mm ruostumattomalla, mutta ei ne minun hitsaukset pitäneet. Olis tarjolla muutama skannattu karvainen surkea diakuva, mutta kun aihe ei oikein tänne kuulu, tuo 44 vaunun juna on vähän kehno aasinsilta ja se Hyrkkään liikennepaikka... |
|
| 24.01.2020 22:00 | Eljas Pölhö: | Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne. | |
| 29.05.2023 01:44 | Jouni Halinen: | Juu Seppo laita kuvat sivuraiteelle, kovasti kiinnostas monia. |