21.07.2007 / Gävle, Ruotsi

21.07.2007 Kolmen museoveturin letka Ruotsin rautatiemuseon pihalla. Da, T43 ja keskiohjaamoinen sähköveturi tyyppiä Hg.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Gävle Valtio: Ruotsi

Kuvaaja: Jimi Alppimaa
Kuvasarja: Vierailu Ruotsin rautatiemuseossa kesällä 2007
Lisätty: 30.12.2015 08:59

Dieselveturi
Ulkomaat:

Sähköveturi
Ulkomaat:

Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kesä

30.12.2015 14:54	Hannu Peltola:	Oikean puolimmainen veturi on tyyppiä Hg.
30.12.2015 16:41	Jimi Alppimaa:	Kiitoksia, lisään kuvatekstiin.
28.01.2016 12:39	Kimmo T. Lumirae:	Ruotsissa 1930-luvulla alkoi sähköistys olla jo niin pitkällä, että myös kevyemmin kiskotettuja ja vähemmän liikennöityjä sivuratoja katsottiin kannattavan sähköistää. Niille suunniteltiin heti sodan jälkeen "sähkö-Dv12", sarja Hg, 64 tonnia, 1300 kW ja suurin vetovoima 157 kN, sn 80. Varsin kiintoisaa suomalaisittain katsoen.
28.01.2016 17:07	Hannu Peltola:	Kimmo on oikeassa Hg:n roolista "sähkö-Deeverinä". Hg oli tosin pitkän kehityssarjan viimeinen, ensimmäiset Ha-veturit valmistuivat jo 1936-1939. Näissä 40 ensimmäisessä sivuratojen veturissa oli ongelmana mm. liian lyhyt telien väli ja huonot kulkuominaisuudet. Sarja jatkui Hb, Hc ja Hd -sarjoilla. Hg oli näistä sarjoista suurin 68 valmistuneella veturilla. Ensimmäiset Hg:t tehtiin heti sotien jälkeen vuonna 1947, tosin kolme vuonna 1942 valmistunutta Hd-sarjan veturia muutettiin myöhemmin Hg:ksi. Hg:t muutettiin 1970- ja 1980-luvuilla kaksinajokelpoisiksi Hg2-vetureiksi. EDIToidaan vielä kommenttia: Hg on helppo erottaa muista Hx-sarjan sähkövetureista katonrajassa olevasta keskivalonheittimestä. Muissa H-sarjan koneissa ei ollut kuin kaksi ajovaloa. Ha on helppo erottaa lyhyytensä takia, mutta niitä ei ole sitten 1970-luvun voinut ihastella muualla kuin kuvissa. Ruotsalaisten lempinimi näille oli muuten "Strykjärn" - silitysrauta.
28.01.2016 22:16	Kimmo T. Lumirae:	Näin muuten näkyy olleen, kiitos tiedosta Hannu. Ha valmistui tosiaan jo niinkin aikaisin 1936 ja oli niinkin kevyt kuin 49 tonnia ja risat, siitä tulee akselipainoksi karvan yli 12 tonnia; muistaakseni Tk 3 :n Pikku-Jumbon akselipaino oli sama 12 tonnia eli tuolla ajelee jo vaikka miten kevytkiskoisella radalla. Vastaava veturi Suomeen hankittuna olisi siis ollut "Sk1", sähköveturi, kevyt sarja...vasta myöhemmät Hc, Hd jne. olisivat olleet "Sv1".

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!