??.07.1970 /
Mänttä
??.07.1970 G.A.Serlachius Oy:n rautatienosturi Sassissa.
Kommentit
| 22.12.2004 22:47 | Jorma Rauhala: | Tämä oli ajalta ennenkuin GAS rakensi oman yksityisen lentokentän entiselle kapearaiteisen puutavararatapihan paikalle Sassiin. Nosturi on kolmikiskoinen (1524 + tukikisko) ja tuotiin Mänttään 1960-luvun puolivälissä Suolahdesta. Modifioitu uittopuunippujen nosteluun. Alunperin saksalainen Demag-rautatienosturi vuodelta 1926, ensimmäinen käyttäjä Arabian tehtaat, Helsinki, Sörnäinen. Tämä olisi tässä vielä höyrykäyttöinen, jos olisi käyttöä! Kuvan aikaan kattila oli Rosenlew & Co 1950. Romutettiin koko kraana 1970-luvun alkupuolella. Valokuvausta harrastaneen stadilaisen kesälomaa viettäneen koululaisen fillari etualalla, ddr:läinen Demon (sic!). Betonilaituri on edelleen jäljellä. | |
| 22.12.2004 23:07 | Antti Laitinen: | Onpa tyylekäs höyrynosturi. Mahtoiko tällaisia Demag-merkkisiä höyrynostureita olla muualla Suomessa käytössä? | |
| 23.12.2004 05:01 | Tommi K Hakala: | Tuo betonilaituri näkyy tultaessa mänttään jämsän suunnasta keurusselän rannassa,nykyisin siinä on kone oyn toimittama nippunosturi jolla nostetaan veneitä järvestä.Viimeiset puuniput nosteltiin kuormaauton kyytiin joskus 80-luvun alkupuolella.Muuten kaikki on hävitetty alueelta,kävin muutama viikko sitten ohikulkiessa ajelemassa alueella.Rantaan johtaneella raiteella GAS säilytti puutavaran säilytykseen käytettyjä vanhoja VR:n vaunuja(H?),puolapyöräisiä. | |
| 23.12.2004 09:11 | Jorma Rauhala: | Tarkoitatkohan sitä rannan laituria? Tämä ei ole se. Tämä on silloisen rataverkon päässä ja lentokentän kaupungin puoleinen reuna tulee aivan tähän viereen. Näillä raiteilla oli kentän ollessa kukoistuksessaan erikoinen puomiviritys. Silloin kun lentotoimintaa oli (metsänlannoituskone), puomilla suljettiin rataliikenne. Lentsikan ajoreitti kulki näet rautatien aukean tilan ulottuman sisällä! Tämä raide erkaantuu siis siltä nykyäänkin paikalla olevalta uusille paperivarastoille menevältä raiteelta, zig-zag. Rannassa olevalle nosturille ei ole koskaan mennyt leveäraiteista raidetta. Btw: Sinne paperivarastolle ajaa muuten tehtaalta yhä edelleen Syversenin mustakilpinen Scania-rekka paperia. Taitaa olla maan vanhimpia ammattikäytössä olevia autoja? | |
| 23.12.2004 15:16 | Tommi K Hakala: | Suorastaan hätkähdin nähtyäni tuon Syversenin Puoliperä-Scanian kääntyvän noille uusille varastoille äskettäin,oli niin hyvässä maalissa että...Mihin rantaan tuo rata meni?Sassissahan oli myös sellainen tiilinen rakennus(on jo purettu) siinä lentokentän vieressä(lentokentälle ja rantaan haarautuneiden teiden risteyksessä),mikä rakennus se oli? | |
| 23.12.2004 16:48 | [Tunnus poistettu]: | Vanhat kuorma-autot on lähes yhtä jalkaanmeneviä kuin vanhat junat. Kasitiellä, Jeppiksen seutuvilla, liikuskeli vielä parisen vuotta sitten jakeluajossa ollut Volvo F-88 rekkaveturi, mustilla kilvillä ja vieläpä metallisella maskilla ollut muinaismalliversio. Hienoa kuorkissa oli lisäksi katolla olleet reittikilvet, aivan mahtavaa. Muistan joskus liftanneeni Forssin (Nykab) kuljetusfirman F-88:iin ja kokemus oli konkreettisesti jalakoihin menevä. Olin hypännyt kyydistä Hämeenkyrössä vanhan inssin amazonista, vauhti kun ei tuntunut ylittävän kuuttakymmppiä millään. No kun amazonin perävalot häipy hitaasti horisonttiin, ryhdyin peukaloimaan uutta kyytiä. Jopas oitis Esson pihasta pölähti eteeni Forssin helavöillä ja muulla tilbehöörillä koristettu F-88. Kuskina oli joku jatkuvasti manaileva kummallinen konkelo. No ukkohan päästeli jo parhaat päivänsä nähneellä 88:lla kierroslukumittari jatkuvasti punaasella. Nopeusmittari näytti keskimäärin jotain 130 km/h, alamäissä mentiin reilusti yli 140 km/h. Yhyrellä suoralla edessä tupeloi wanhempi Ford Transit, kuski manasi pakettiautoa suorastaan kalevalaisesti "saatanan ransistori, perkele". Ohitustilanteessa konkelo mäjäytti kourallaan konekopan kylessä olleesen yliheittäjään (tai tms)? ja taas mentiin sankan tiisselisavun turpotessa pakoputkesta. Jalasjärven Koskuen kohoralla olin jo niin kauhuissani moisesta menosta, että pyysin konkeloa toppaamaan. No kyllähän sitä pysähryttiinkin, kaikki 26 pyrärää mustaa vivaa jättäen. Pystyin joten kuten kävelemään tärisevillä jaloollani Koskuen huoltsin portaille elpymään. Portahilta pari uteliasta meikkiedustajanaista löysi meikän, vielä silimät kauhusta ympyriääsenä. Tarjosivat onneksi pyntätyt leirit meikälle kyyrin kotio Sjoelle. (Ylläpito muokannut 10.09.10 16:51) |
|
| 23.12.2004 19:34 | Antti Busk: | Ei hitto noita juttuja! xDDD Jyrkin pitäis ryhtyä kirjailijaksi! | |
| 23.12.2004 20:10 | Juha Malinen: | Eikös se Jykä ole jotain kokemuksiaan jo väli-suomen sanomalahtien Sunnuntaisuomalaisessa julkaissut, ainakin muistan lukeneeni kun "Valokuvaaja Jyrki Tervo tippui puusta" ;) | |
| 23.12.2004 20:21 | Jorma Rauhala: | Tommi H: Tämä raide päättyy ihan kohta kuvan oikealla puolella. Tästä on vielä pieni matka Sassin korjaamolle, se tiilitalo, josta aiemmin mainitsit. Siinä toimi uutena kapearaidekaluston rakennuskonepaja ja sitten kun tehdasalueelle oli valmistunut GAS:n konepaja, tämä rakennus toimi paikallisena työpajana. Tätä nosturiraidetta kauemmaksi Sassin puutavarasatamaa kohti ei leveäraidetta koskaan mennyt. Kapsut kulkivat kyllä ihan järven pohjaan asti. Lentokenttä on siis entistä puutavaralaania, jolla oli paljon kapsuraiteita. Voin laittaa myöhemmin kuvia Sassin pajasta tänne, kunhan etenen näissä skannaushommissa. Negakuvaajan "harmina" on tämä kuvien esiinlaittohitaus. Nyt sattui olemaan kesän 70 liuskat esillä ja siksi näitä kuvia oli helppo panna muillekin harrastajille näytille. | |
| 23.12.2004 20:32 | Tommi K Hakala: | Ahaa,nyt selvisi.Tuo raide oli olemassa jonkin aikaa ja siinä näin niitä GAS:n puuvaunuja säilytyksessä.Raiteen pohja on pienenä tienä havaittavissa maastossa->loppuu ennen lentokentän tietä.On vielä sanottava SUURKIITOS näistä muutamista kuvista jotka ovat melkoisia aikakoneita lapsuusmaisemiini. | |
| 03.04.2006 00:19 | Ilkka Herpman: | Olin keikkumassa tämän nosturin päällä monena päivänä, kun sitä peruskorjattiin Rakennusosaston tukikohdan takana olevan raiteen päässä. Koppi laudoitettiin uudelleen ja myös maalattiin ja koneistolle tehtiin jotain korjaus- ja huoltotöitä. Remonttimiehet olivat syystä, jota en enää muista, minulle tuttuja, sen vuoksi sain "norkoilla" työmaalla. Yhtenä päivänä sitten kattilan alle laitettin tulet ja kaverit esittelivät ylpeänä ja itsekin ihaillen höyrykoneen hiljaista ja tasaista käyntiä. Toinen kavereista taisi sanoakin, että tiedätkös poika mitään muuta näin hienosti käyvää konetta, kuin höyrykone!? | |
| 15.01.2011 23:04 | [Tunnus poistettu]: | Missäpä nykyään tämä komeus? | |
| 15.01.2011 23:28 | Jorma Rauhala: | Ettäkö missä nykyään? Totuus selviää ensimmäisestä kommentista. |