??.??.1973 / Tampere asema
??.??.1973 Junanvaihto raiteelta 5 raiteelle 3. Lauantaisin kulussa oli parikin lättävuoroa Porin suuntaan. Akkukäyttöinen laiturivaunu edestä ja takaa. Rengastuksena oikeanpuoleisessa nastaton Hakkapeliitta. Muistaakseni kuljettajan poistuttua astinlauta nousi ylös katkaisten virran ja pannen jarrun päälle. Sähköistystyöt alkavat näkyä. Onko vuosi oikein?
Kommentit
| 24.04.2016 10:07 | Erkki Nuutio: | Näiden laiturivaunujen akkulatauksia varten oli talleja kuvauskohdasta noin 25 m oikealle olevassa, aseman erillisessä matalammassa osassa. Lataustallien alla oli autotalleja, joihin pääsi toiselta (asemapuiston) puolelta. Mitä lieneekään rakennuksessa nykyisin. Laiturivaunut kulkivat laiturilta toiselle laiturien kummassakin päässä olevien laudoitettujen ylikulkujen kautta. Mielestäni ne kulkivat myös I ja II laiturilla olevienn suurten tavarahissin ovien kautta alakerrokseen. Sieltä ne menivät käytävää pitkin asematoria vastassa olevaan matkatavara- ja pikatavaratoimistoon kuormia viemään ja tuomaan. On uskomatonta kuinka täydellinen muutos tapahtui parissakymmenessä vuodessa. Ennen matka- ja pikatavara oli keskeinen ja näkyvä osa matkustusta myös tavalliselle matkantekijälle. Nyt sitä ei ole lainkaan ja kaikki sen tarvitsemat toiminnot lähtö- ja tuloasemilla ovat kadonneet (=poistettu). Kiitoksia tästä täysin kadonneen, mutta ei silti kauhean vanhan ajan todisteesta. Nykyisen nuoren polven uutuudet muuttuvat historiaksi vielä nopeammin. Siksi nuorempien on paikallaan niitä tallentaa, etenkin kun vanhemmat eivät sitä juuri tee. |
|
| 24.04.2016 12:44 | Pave Saarinen: | Arkipäivän kuva. Tämä oli tavallista, mutta kuva on sitä arvokkaampi. Tässä on sitä lopetettua asemapalvelua. Vr oli joskus kauan sitten palvelulaitos. Matkatavarat sai jättää junaan vietäväksi. Sinne meni keväisin sukset ja ahkiot ynnä muuta tavaraa. Kuka vielä muistaa, kun suksipakettiin merkittiin vanerinen lähetyslappu? Joka kevät se vuoltiin puhtaaksi ja käytettiin uudestaan. | |
| 24.04.2016 20:59 | Rainer Silfverberg: | VR:n matkatavarapalvelua on moni ikävöinyt mutta siinä oli pari huonoa seikkaa: Toteutus oli äärimmäisen vanhanaikainen ja työläs ja matkatavaroita ei saanut chekattua sisään kuin ns perinteisiin pikajuniin. Yleensä se tarkoitti sitä että jos halusi varmistaa että tavarat ovat perillä silloin kun itse saapuu, ne piti lähettää jo edellisenä päivänä. Muistan kanssa nuo vaneriset lähetyslaput jotka sidottiin rautalangalla kiinni tavaraan. Helsingin asemalla oli vielä 1970-luvulla eri käsittelypaikat lähtevälle ja saapuvalle tavaralle, lähtevien oli asemahallin sisällä, saapuvien länsisiivessä. No, oikeastaan lentoasemillahan on niin vielä nytkin, joten ehkä Helsingin ja monen muun eurooppalaisen suurkaupungin päärautatieaseman matkatavarakäsittelytoiminnot ovat tomineet esikuvina lentokenttien vastaaville? Oma erikoisuus oli ns kansainvälinen matkatavara. Helsingistäkin pystyi lähettämään tavaraa minne tahansa Eurooppaa jonne junia kulki, ja pari kertaa tuli käytettyä sitä palvelua. Mulle ei koskaan auennut mitä reittiä tavara kulki koska ainoa junayhteys länsi-Eurooppaan kulki Tornion kautta. Jotkut kuitenkin puhuivat että matka ja kiitotavaraa olisi kulkenut myös Turun sataman kautta mutta miten, ei ole selvinnyt? |
|
| 25.04.2016 13:52 | Pave Saarinen: | Ei tuo ollut mikään erityinen ongelma lähettää edellisenä päivänä hyötyyn verrattuna. Kyllä minun aikana lähtevä ja saapuva olivat samassa paikassa siinä länsisiivessä. Siihen saattoi helposti purkaa tai lastata matkatavarat autosta tai autoon. Nyt sinne junan vierelle ei autolla pääse. | |
| 25.04.2016 13:56 | Pave Saarinen: | Lisään vielä: nykyään VR-yhtymä ei ymmärrä, mitä on palvelu ja mitä matkustajat tarvitsevat. Sukupolvien mukana on kadonnut ymmärrys. | |
| 25.04.2016 14:31 | Lauri Niemi: | Meinaatko oikeasti että laajaa ja jatkuvaa matkatavarapalvelua pitäisi vielä tarjota ja että matkustajat sitä palvelua tarvitsisivat ja käyttäisivät? Pitäisi olla henkilökuntaa ja laituriautoja ja tavaratoimistoja ainakin 20 suurimmalla asemalla, että olisi jotenkin kattava verkosto. Mitenkään ei palvelumaksuilla voisi kattaa kustannuksia, pitäisikö matkalippujen hinnoissa maksaa siitä? 90-luvun puolivälissä näytti siltä, että matkatavarapalvelu asemilla hiipui tarpeettomana, käytön puutteessa. | |
| 26.04.2016 13:25 | Eljas Pölhö: | Ei asioita tarvitse tehdä niin monimutkaiseksi, toimistoja ym (heh, heh, se on suomalaista byrokratiaa). Snälltåget-yhtiöllä on matkatavaravaunu talven lomakeskuksiin matkaavissa junissa. Jokainen kantaa suksensa tms matkatavaravaunun ovelle, siellä sisällä on mies (tai kaksi), joka ottaa maksun ja antaa kuitin, jota vastaan sai tavaransa ulos. Tasaraha 50 kr (5e) niin ei tarvitse leikkiä kolikoilla kuin Finnairin Citybussissa. "På våra vintersporttåg till Åre har vi en resgodsvagn där du mot avgift kan checka in större bagage mot avgift. Resgodsvagnen är öppen för in- och utcheckning i Malmö, Lund, Stockholm, Östersund, Åre och Duved." | |
| 26.04.2016 17:23 | Rainer Silfverberg: | VR:n "Kemijärveläisessä" on sama palvelu. Eli oikeastaan mikä se palvelu oikein on, että joutuu sekä viemään että hakemaan suksensa erillisestä tavaravaunusta ja maksamaan siitä? Mä olen laittanut ne makuuhytin vuoteen alle. Polkupyörien kohdalla ymmärtäisin, ja moni onkin valittanut sitä että polkupyöräpaikkoja IC-junissa ei ole riittävästi. | |
| 26.04.2016 18:01 | Eljas Pölhö: | Itsepalvelua? Se on vapaaehtoista missä niitä suksia tai muuta isokokoista haluaa kuljettaa. Ruotsissa suosituimmissa makuuvaunuissa, eli 6-hengen lepovaunuissa, ei kyllä 6 henkilöä kuljeta suksiaan, ellei sitten sängyssä vieressään. | |
| 07.05.2016 22:25 | Pave Saarinen: | Junalla matkustaminen on palvelukokonaisuus. Nykyään on tapana pilkkoa siitä pois osia tyyliin tämä ei kannata, tämä ei kannata.. Lippujakaan ei kannata myydä lähiliikenteen junissa. Mitä vielä voisi riisua? Ai niin, makuuvaunut eivät kannata.. |