15.05.1976 / Tampere asema
15.05.1976 Tampereen rautatieasema ja johdinauto TKL 5 (Valmet/British Thomson-Houston 1949). Linja 25 Sammonkatu-Ammattikoulu, toinen lopun ajan linja oli ykkönen Härmälä-Pyynikintori.
Kommentit
| 05.02.2005 04:59 | Kari Paavola: | on kyllä ruuhkat olemattomat, kun vertaa siihen mitä tänä päivänä tuossa samassa risteyksessä. on pahimpia sumppuja hämeenkadulla, etenkin perjantaisi. loppuviimein, tuonkin valmetin ulkonäössä on jotain samaa kuin nykyisissä scaloissa :) | |
| 05.02.2005 05:35 | Juhana Nordlund: | Taidan olla killerpopin kanssa samaa hengenheimoa, koska nähdessäni ensimmäisen kuvan TKL:n ensimmäisestä Scalasta (#235) ensimmäinen mielleyhtymä oli juuri tämä johdinautomalli. Toinen mielleyhtymä oli Scania-Vabis Capitol. Taustalla näkyvä asema tukee kuvan kuulumista juuri tällaiseen portaaliin. :) | |
| 05.02.2005 11:47 | Kimmo Pyrhönen: | Tätä autoa käytiin ihastelemassa 11.9.2004 järjestetyllä SRS-retkellä. Autoa säilytetään TKL:n "kutoshallissa". | |
| 06.02.2005 03:20 | Niila Heikkilä: | Kuvasta on poimittavissa itse trollikan lisäksi monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tuohon aikaanhan risteyksessä ei vielä ollut liikennevaloja, vaan bussin taakse jäävällä, risteyksen keskellä olevalla korokkeella ohjasi poliisi valkoisin hansikkain liikennettä aina ruuhka-aikoina. Liikennevalot risteykseen tulivat, yllättävää kyllä, vasta 1980-luvun alussa. Aseman takaa näkyy yksi 1950-luvun 30-metrisistä valomastoista, jotka purettiin ratapiharemontin yhteydessä vuonna 2000. Onneksi Viinikassa on vielä muutama (vm.1965) samanlainen pystyssä, muistuttamassa menneistä. Niissä kaikissa oli alunperin 1000W:n tavalliset hehkulamput. Osa niistä pystytettiin kahden veturin avylla, toinen veti vaijerilla pystyyn ja toinen jarrutti takaa. Aseman tornin huipulla taasen näkyvät Parkanon radan kauko-ohjauksen uudenkarheat radiolinkkipeilit. Mainoksien määrä tornin rungossa näyttää olevan tilapäisesti minimissään. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:17) |
|
| 06.02.2005 10:40 | [Tunnus poistettu]: | Voi voi! Juuri tuollaisella tehtaan kattotelineellä varustetulla Opel Record Caravanilla elokuulta 1964, joka näkyy trollikan perässä olen ajanut useimmat juna kuvaus reissuni. Voihan itku. Ihan tässä tulee tippa silmään. Ihanaa nähdä tuo auto vielä katukuvassa. Mulla se oli yhtenä autona ajossa tasan 8-vuotta elokuulle 1972. Näilläkin sivuillä nähdyissä junakuvien ottamisessa tuollainen auto siis enimmäkseen kyyditsi mua. | |
| 04.07.2011 13:19 | [Tunnus poistettu]: | Trollikkakuvat ovat aina asiaa. | |
| 04.07.2011 18:10 | Joni Lahti: | Tuo ratapihan alittava tunneli kuului aikoinaan sarjaan "kappele kauheinta Suomea". Vaikka liikenne ei ollut kovaa nykymittapuun mukaan, tunneli oli ikävä paikka. Kun kesäkuumalla sen läpi käveli valkoinen paita päällään, se ei ollut toisessa päässä enää yhtä valkoinen. - Kuka muistaa, milloinka 25 muuttui trollikkalinjaksi? Vielä 60-luvun puolenvälin jälkeenkin linjaa asettiin dieselbussilla, mutta joskus 1970-luvun puolessa välin jo trollikalla. Trollikka oli mukana, tosin sisätilat olivat ahtaat ja jotenkin siellä tuli aina kuuma. Mutta tervetuloa takaisin, jos vain joku kaupunki vielä sellaisen järjestelmän haluaa - hinnasta huolimatta. | |
| 06.07.2011 10:29 | Timo Valtonen: | Tuossa tunnelissa on kulkenut rollikoita jo 40-luvulta asti. Päätepysäkit ovat vaihdelleet, mutta Kauppiin ja Tammelaan on koko rollikka-ajan ollut liikennettä. - Tunnelin betonikatossa johtojen suojana oli puusta tehty suojarakennelma, jota vähän liian korkeat kuorma-autot säännöllisesti kolhivat. Satuin olemaan joskus 50-luvun ja 60-luvun taitteessa pikkupoikana tunnelissa, kun kuormauto sai ison osan suojarakennelmaa alas ja johtoja irti. Sekaisinhan siitä rollikkaliikenne meni, ja kaupunkilaiset jännittivät saadaanko tuo kuntoon kun seuraavalla viikolla oli naapurimaan mies tulossa kylään (joko Rutsevi tai Kakariini, en muista kumpi). Saatiinhaan se kuntoon, ja pihaparlamentit pääsivät jatkamaan väittelyä kumpi nyt lopulta olisi parempi, rollikat vai tiisselit kaupunkiliikenteessä. | |
| 06.07.2011 12:58 | Juhana Nordlund: | Tampereen johdinautolinjaston vaiheet on selostettu ansiokkaasti SRS:n sivulla http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm#linjat . Sieltä käy mm. ilmi, että kun syksyllä 1970 linja 25 alkoi liikkua rollikkana, ko. sähköinen liikennemuoto ei enää kattanut linjoja 2 eikä 3. Itsenäisyydenkadulla johdinautoliikenne kuitenkin jatkui. | |
| 02.06.2019 11:03 | Erkki Nuutio: | Kun rollikoista 1-3 ei liene täällä kuvaa, kirjaan tänne yksityiskohdan jota tuskin monikaan tietää. Ensimmäisten rollikoiden jousituksen suunnitteli ja lehtijouset niihin mitoitti vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen, joka täyttää 100 vuotta lähikuukaisina Ylöjärvellä. Koneteknikko Suominen aloitti Lentokonetehtaalla. Tulosta syntyi kun tarvittaessa teoria-apuna oli matemaatikko, tohtori Pentti Laasonen. Tulee muistaa paljolti teknikot olivat keskeisiä mm. tuotesuunnittelussa sodasta toivuttaessa ja vielä 1980-luvulla. Vasta K. Suonio 1990-luvulla vaurioitti vakavasti teknistä koulutusta ja mm. tappoi teknikot. Ei istunut ideologiaan tekniikan 4 huippusuosittua porrasta (aol, tekn.koulu, tekn.opisto ja tkk), kun muilla aloilla oli vain kolme, ja nekin olivat vähemmän suosittuja. Lentokonetehtaalta poistuttuaan Suominen perusti ja kasvatti Huurre Oy:n suuryritykseksi. Hatunnostoja ansaitseva tarina on kirjassa Kyllikki Helenius: Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja vuorineuvos Paavo V Suominen (1986, 250 s.). Rollikkaepisodi on sivulla 90. Sivulla 136 on luonnehdinta Tampereen apulaiskaupunginjohtajasta, joka vuonna 1959 otti Suomista takinkauluksesta ja potkaisi tämän ulos teollisuustonttia kysymästä. Tontti tunnetusti löytyi Ylöjärveltä. Yhdyn Suomisen luonnehdintaan. Ulospotkija oli ylimielisin ihminen mitä eläissäni olen tavannut. Tapaamiseni olivat Rastin hallituksessa vuonna 1970. Mitä tulee niiden lehtijousien mitoitukseen - oman ammattialani yksityiskohtaan. Jousituksellisesti ne eivät ole häävit. Ne ovat kovin jäykät, eli eivät jousta juurikaan edes kuormattuna. MUTTA asian ilmeisesti saneli asematunnelin korkeus. Lehtijousien yhteyteen ei voi järjestää käytännöllisesti tasosäätöä kuormitustilan mukaan. Kyseessä on ns. passiivinen komponentti. Jos se olisi joustavampi ja siten mukavampi, auto kulkisi tyhjänä korkeammalla ja raapisi tunnelin kattoa. |