??.??.1926 / Uuras

??.??.1926 Uuraan asema edelleen. En tunnista kalustoa kuvassa, joten apu kelpaa!

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Uuras
Kuvaaja: Jaakko Aumala
Kuvasarja: Wanhasta albumista
Lisätty: 15.01.2017 18:48
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

15.01.2017 20:23 Simo Toikkanen: Höyryveturin vetopyörät ovat sen verran suuret ja käymäsilta sen verran korkealla, että veturi voisi olla Amerikasta hankittu H1 tai H2.
15.01.2017 21:27 Jaakko Aumala: Korjasin vuosiluvun sillä olettamalla, että asemarakennuksen työmaa on juuri tulossa valmiiksi. Ullakon ikkunoita ei ole vielä asennettu ja piha on kesken. Ilmeisesti rakennus valmistui 1926.
15.01.2017 21:53 Erkki Nuutio: Lienee jonkinlainen tarkastustilanne, kun juhlakuusien välillä olevassa tangossa on kiertynyt lippu.
90% todennäköisyydellä se on Suomen lippu.
Veturi on tosiaan selvästi Amerikaanari H1 tai H2. Yritin tunnistaa vaunua 1912 kuvastosta, mutta vaikka ikkunajakoja oli lukemattomia, juuri tuollaista en havainnut. Hieno kuva!
15.01.2017 22:41 Reino Kalliomäki: Uniikkia ikkunarytmiä vastaa löytämissäni piirustuksissa vain A 60, ylimerkitty vanhan "A 5" päälle. Sivukuva ei täysin vastaa sisätilojen kuvaa.
16.01.2017 09:46 Erkki Nuutio: Huomionarvoista vaunussa on VR Suomi- ja numeromerkinnän puuttuminen vaunun kyljeltä, mikä on poikkeuksellista.
Jopa apujuna n:o 1:n kuvan vaunua muistuttavassa vaunussa on nämä merkinnät (Kaskimies, sivu 176).
Ikkunajako ei siinä vaunussa aivan täsmää tähän. Taitaisi merkintöjen puuttuminen todella viitata vallasvaunuun A5, käymäläkin on oikealla kohdalla.
(Käyttäjä muokannut 16.01.17 09:54)
16.01.2017 11:53 Erkki Nuutio: Esimerkiksi keisarin juna keittiövaunu A4 muutettiin 1932 A40:ksi, joten samankaltaiset numeronmuutokset muissakin vaunuissa eivät yllätä.
Voinee siksi vahvistaa kuvan vaunun A5:ksi, eli kenraalikuvernöörin käytössä olleeksi vaunuksi. Se tehtiin Berliinissä vuonna 1873. Valmistaja oli Actien-Gesellshaft fuer Fabrikation von Eusenbahn-Bedarf.
Vaunu ei ole säilynyt, mutta tunnusmerkintöjen tekemättä jättäminen voi viitata museontiaikeisiin.
16.01.2017 22:38 Jaakko Aumala: Toisaalla käydyssä keskustelussa ilmaantui video, jossa mahdollisesti sama juna vilahtaa tuossa 19 min jälkeen maininnalla ensimmäinen Uuraaseen saapunut juna: https://www.youtube.com/watch?v=Sp0wMhQs​FlY
17.01.2017 10:38 Jaakko Aumala: Tulipa paljon yksityiskohtaista tietoa ja päätelmiä, kiitos asiantuntijoille! Joku juhlajuna tämän on kai täytynyt olla. Uuraan asema ilmeisesti avattiin virallisesti liikenteelle talvella 1926, joten mahtaisiko tämä tilanne olla jo kesältä 1925 asemarakennuksen töiden ollessa vielä vähän keskeneräisiä?
17.01.2017 11:29 Ilkka Hovi: Lisää ajoitukseen. Veturi on tulistimella ja mäntäluisteilla varustettu H1 tai H2 ja tiedetään tulistinmuutoksen
työselitys valmistui helmikuussa 1925. Siis kesäksi 1926 on hyvin voitu saada muutettu veturi Viipurin konepajasta.
30.12.2017 03:22 Esa J. Rintamäki: A 5 valmistunut 1873, kenraalikuvernöörin vaunu, muutettiin 1907 vaunuksi A 60. Se oli ollut kolmiakselinen vuoteen 1907. Hylätty 1952.
Vaunun valmistaja oli Waggonbau Pflugh Berliinistä. Pituus puskimenpäitse oli 12 014 mm. Paikkaluku 4.
30.12.2017 09:50 Erkki Nuutio: Tuliko A5/A60:stä Suomen (Moskovan alaisen) ortodoksikirkon arkkipiispa Nikolain ja Sergein vaunu, tämän yrittäessä sortovuosien aikana saada itäsuomalaista väkeä vastaanottamaan sanomaa ja lähettämään lapsiaan Pyhän synodin ja Karjalan veljeskunnan Viipurin lääniin perustamien kymmenien venäläistämiskoulujen oppilaiksi.
Kenraalikuvernöörille rakennettiin 1898 telivaunu 41, jossa oli harmonikkapalkeet päissä. Tällöin A5/A60 vapautui kenraalikuvernöörin käytöstä
Arkkipiispan vaunu siirtyi 1918 Suomen senaatin käyttöön.
31.12.2017 17:23 Erkki Nuutio: Olettaen että tämä oli vuoteen 1917 ortodoksikirkon arkkipiispa Sergein salonkivaunu, oli Vaasan senaatti ottanut sen käyttöön 2.1918. Vaasan senaattorit Renvall, Arajärvi, Frey ja Pehkonen tulivat sillä Kokkolaan 22.3.18 Tornion kautta Saksasta palanneita Helsingin senaattoreita Svinhufvudia ja (Jalmar) Castrenia vastaan.
Yhdessä kaikki menivät vaunussa Vaasaan.
Arajärven kirjoittaman mukaan vaunu hyppeli ja heilui niin, etteivät herrat senaattorit olleet pysyä sohvilla istumassa.
Arajärvi harmitteli herroille, että Saksan kanssa solmitut sopimukset olivat skandaali: Hjelt ja Erich olivat myyneet Suomen saksalaisille ja melkein vieneet Suomen sotaan Englantia vastaan.
Svinhufvud murisi: "Mutta sopimukset ovat paperilla ja allekirjoitetut."
Tunnetusti oli meille eduksi, että Saksa kaatui ja sopimukset raukesivat sen myötä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!