??.??.???? / Mikkeli
??.??.???? 722 Mikkelissä. Kevättalvea. Raimo Virtanen on vuonna 2008 julkaissut kuvan 722:sta 50-luvulta: http://vaunut.org/kuva/45400?paik=Mikkeli&tag0=0%7CTv1%7C722 Oli 20/30-luvun taitteessa vielä kiiltävä.
Kommentit
| 24.01.2017 18:56 | : | Polttoainetta on varattu reilusti. Kyllähän Jumpo on aikamoinen lohmu puita syömään. | |
| 24.01.2017 19:55 | Erkki Nuutio: | Havahduin lumen määrään - kevättalvea todella on, maalis-huhtikuuta. Karja-aurakin on ahmaissut lumikimpaleensa. Mieltä lämmittää ja innostaa: Jumpon alkuvuosien varustus, puhtaus, kattila- ja sylinteriverhouksen kiilto ja käsin kasattu, kuormaulottumaa lähentelevä halkokuorma. Ja osattiin kasata niin, ettei vyöry lämmittäjän niskaan kun ensihalot ottaa! |
|
| 24.01.2017 21:51 | Reino Kalliomäki: | Selän päälle käyvä homma! Yksinkertainen laskutoimitus, joka perustuu v. 1925 tilastoon: Pieksämäen K3:set käyttivät polttoainetta tuhatta vaununakselikilometriä kohti 1,05 m³ keskimäärin. (Pm siksi, että polttivat vain halkoja). 50 akseliparia tekee sen kilometrimäärän 10 km:n matkalla. Auringon suunnasta voisi päätellä junan olevan lähdössä Kouvolaan. Tämän mukaan kulutus olisi 12 m³. Juna on keskimääräistä raskaampi, ja ehkä akselipareja onkin 60. Kulutus voi olla 20 m³. Kun Jumbon polttoainetilaksi Ivalon kirjassa annetaan 13 m³, Niin tuolla pinolla tulisi juuri selvitä perille. | |
| 25.01.2017 10:42 | Petri Nummijoki: | Akselipari ei ole minulle tuttu ilmaus mutta jos 50-60 akseliparia tarkoittaa 100-120 akselia, kuten itse sen ymmärtäisin niin se on aika suuri juna Tv1:lle mäkisellä Savon radalla. Tv1:lle sallittiin 12,5 promillen nousussa talvella 620 t, kesällä 680 t ja kuljettajan suostumuksella 805 t. Jos tämän kuvan ottamisen aikoihin olisi kuormajunan keskimääräinen akselipaino ollut esim. 10 t niin 60-70 akselia eli 30-35 akseliparia on aika lailla täysi juna Tv1:lle. | |
| 25.01.2017 12:12 | Reino Kalliomäki: | Petri on tietysti oikeassa. Aikataulussa 103 (15.5.1934 toistaiseksi) lisätavarajuna 1724 on merkitty : Veturi K3, perusnopeus 36, junapaino (620). Pysähdysaika Mikkelissä 109, lähtöaika 13.50, ja tuloaika Kouvolaan 18.53 . Aikaa puupinon madaltamiseen riitti! Akselipari-termi on varmaankin tarttunut ammattilaiselta / -silta joskus. Veikkaan, että neliakselisia vaunuja on ollut vähän. | |
| 25.01.2017 13:20 | Eljas Pölhö: | Vanhassa aikataulujen aputaulukossa on Tv1:lle laskettu matka-ajat perusnopeuksille 30 km/h (700 tonnia) - 50 km/h (440 tonnia) 5 km/h pykälin. Kouvola-Kuopio 700 tonnin kanssa oli 711,7 min (23,0 km/h keskinopeus) - 440 tonnin kanssa 406,1 min (40,2 km/h). Asemavälien eroista vaikka vastamäkeen Mikkeli-Palosuo 7,822 km: 700 t = 29,6 min, 630 t = 24,1 min, 560 t = 20,3 min, 500 t = 17,9 min ja 440 t = 15,5 min. Mikäli juna lähti pysähdyksestä tai pysähtyi, lisättiin aikaa toisen asematyyppikohtaisen taulukon mukaan. Akselipari on myös minulle tuttu ilmaisu nuoruudesta, vaikka en enää osaa sanoa miten sen ensiksi kuulin tai milloin ilmaisun käyttö loppui. |
|
| 25.01.2017 16:15 | Eero Aro: | Ei liity mitenkään aikatauluihin tai keskusteluunne, mutta tämä kuva on otettu viimeistään 1933. Sinä vuonna kuvaaja siirtyi Kouvolasta Pasilaan. Juna tietysti jatkoi liikennettä, vaikka mies muutti. | |
| 25.01.2017 17:11 | Eljas Pölhö: | Varhaisinta aikaa voi hahmottaa siten, että veturi valmistui alkupuolella 1925 ja sijoitettiin Viipuriin. Kouvolaan se siirrettiin heinäkuussa 1928. Myös etulaatan olemassaolo rajaa 1928 ensimmäiseksi mahdolliseksi vuodeksi. |