13.06.2017 / Välillä Pikkarala–Oulu Nokela
13.06.2017 Olisikohan se T 5223 Sr3-vedolla tänäänkin? Olihan se! :) Tosin saapui tunnin myöhässä mäkeenjäännin vuoksi.
Kommentit
| 13.06.2017 21:33 | Ari-Pekka Lanne: | Mäkeenjäänti väkivahvalla ja sofistikoituneella Vektori-parilla? Säähavaintojen mukaan Oulun-Vaalan seudulla ei näyttäisi tänään sataneenkaan; jollei sitten ole ollut Pyhänselän paikkeilla jotain paikallista kuuroa. ‒ Ehkä tämä voidaan vielä laittaa Sr3:n ominaisuuksiin vasta tutustuvan kuljettajan piikkiin... ;o} | |
| 13.06.2017 23:03 | Mikko Mäntymäki: | Täsä vaiheessa tuon voi laittaa tutustumisen piikkiin. Uusi työkalu joka pitää oppia tuntemaan. | |
| 13.06.2017 23:12 | Heikki Itävuo: | Ehkä Muhokselle tullessa, jossa on ajettava hitaasti. Liekö sillä radalla edes muita paikkoja, joissa voisi jäädä mäkeen? | |
| 14.06.2017 10:27 | Petri Nummijoki: | Näillä suurin vetovoima taitaa olla 16-17 % ja kitkapaino 7-8 % suurempi kuin Sr2:lla, joten on mäkeen jäänti (hyvällä kelillä) vähän yllättävää, jos Sr2-parikin näissä junissa pärjää. Tai onhan ko. malmijunia jäänyt Sr2-vedollakin mäkeen lukuisia kertoja mutta ei kai kovin paljon Kontiomäen länsipuolella? | |
| 14.06.2017 18:11 | Oskari Kvist: | Pistää kolmannen kaveriksi niin ei jää mäkeen. Noitahan luulisi kohta riittävän kolmekin tähän junaan, sitten kun vetureita on enemmän. | |
| 14.06.2017 21:36 | Jorma Kattelus: | Onko näissä taas takuuehdoissa nm rajoitus kuin Sr2 vetureissa? Viimeinen kommentti. http://vaunut.org/kuva/42248?paik=H%C3%A4rm%C3%A4nm%C3%A4ki&tag0=2%7CSr2%7C |
|
| 14.06.2017 22:23 | Jukka Ahtiainen: | Asiaan vaikuttaa myös se, mistä nopeudesta on mahdollista lähteä nousemaan mäkeen. | |
| 16.06.2017 09:38 | Ari-Pekka Lanne: | Olisihan se noloa sitoa tällaiseen rautakäärmeeseen kolme á 3¾ miljoonaa maksanutta ihmeveturia, kun vanhat Kakkoset ovat melkein vuosikymmenen suoriutuneet näistä 5400-tonnisista junista kaksisteen. Toki joskus on pyydetty apuvetureita Härmänmäkeen, mutta noin yleisesti. Siinä joutuisi sitten myös jättämään junan hännästä yhden Vokin Vartiukseen, kun näillä junilla on kai pituuskin tapissa. Jos 59 Vokkia sopii ähräämisittä kahden veturin kanssa kohtauspaikoille, kolmen veturin kanssa sitten 58 vaunua. Toivottavasti mäkeenjäänti oli vain harjoitusajon söhellystä, koska jos Kolmonen todella osoittautuisi tässä Kakkosta huonommaksi, pitäisi kai puhua »Arosudesta»: http://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=220&t=Arosusi | |
| 16.06.2017 10:42 | Mikko Herpman: | Lienee vielä uuteen työkaluun tutustumista ja sen "metkujen" opettelua. Mahtaako myös vielä tarvita tietokone-ohjelmiin hienosäätöjä. Säädettävää tässä laitteessa varmasti riittää. | |
| 16.06.2017 11:02 | Petri Nummijoki: | Kuinkahan kauan niitä säätöjä täytyy tehdä, kun koeturista laskettuna näitä on ollut Suomessa koeajoissa jo yli kaksi vuotta ja sarjavetureitakin noin 1,5 vuoden ajan? Eikä tämä edes ole täysin uusi veturityyppi vaan näitä on muualle valmistettu jo aikaisemmin. Ensimmäiset Hr12-veturit otettiin aikoinaan vakikiertoihin noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun veturityyppi oli liikkunut ensimmäisen kerran omin konein ja niillä pystyttiin heti ajamaan 20000-30000 km kuukaudessa veturia kohden. | |
| 16.06.2017 12:00 | Perttu Karttunen: | Eipä Huruissa tainnuttaa olla niin paljon elektroniikkaa ja tietokoneita kuin näissä. Jonkin verran mikrotuessa työskenteleenä ei tuo puolitoista vuotta mitenkään pahalta kuulosta. Ja eikös tässä ole kyseessä ekoja kertoja kun tuolla veturityypillä vedetään näin raskaita junia suomessa. Onko muuallakaan juuri raskaampia junia näillä vedetty? | |
| 16.06.2017 12:44 | Petri Nummijoki: | Onhan näitä kokeiltu Vartiuksen junissa jo aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/112894. Mutta ihmettelyni ei tässä koske tarvittavan testauksen määrää vaan sitä, miten aneemisen oloiselta näiden käyttö edelleen vaikuttaa 1,5-2 vuoden jälkeenkin. Eihän vielä ole nähty edes Dr15-tyylistä tai Sr2-vetureiden kaupallisen käytön alkuvaiheen kaltaista jaksoa, jossa tietyt raskaat ja paljon ajokilometrejä tuottavat junavuorot ajettaisiin kuukausimääriä käyttökokemusten saamiseksi. Tuskin millään simuloinnilla on mahdollista testata veturia yhtä kokonaisvaltaisesti, kuin raskaassa ajossa kokeilemalla. | |
| 16.06.2017 13:34 | Kimmo T. Lumirae: | Siinä missä Huru veti raa´alla voimalla 122 tonnin massallaan 1300 tonnin junia, niin nämä vetävät erittäin fiksulla ympärilyönnin, ei voine puhua estolla vaan hallinnalla, 90 tonnin massallaan 2700 tonnin junia. Ja siinä ei monikaan asia tarvitse olla pielessä softapuolella, niin tulokset jäävät odotettua heikommiksi. Todennäköisesti veturi hyödyntää creep force -alueen ryömintäkitkaa luistattamalla vetopyöriä hallitusti esim. 3%, ja tämän ja monen muun hallinta tilanteessa, jossa tosinopeustietoa ei välttämättä ole saatavana mistään, on varmasti vaativaa; mm. saksalaisessa 101-sarjassa on ajomoottorien äärimmäisen tarkkaan kierroslukusäätöön tutka, joka saa tosinopeustiedon alla kulkevasta raiteesta. Jossain mielessä kyse saattaa olla veturinkuljettajankin toiminnasta: Sr2:ssa on opittu kikat ja konstit ja keksitty itse muutama lisää; voi olla, että Sr3;ssa ei ole mahdollisuutta kikkailla, vaan kaikkivoipa ohjelmisto huolehtii kaikesta, vaikkei ehkä kaikissa olosuhteissa täysin ihanteellisella tavalla. Ja tätä ehkä vielä hiotaan ja hienosäädetään. |
|
| 16.06.2017 14:46 | Petri Nummijoki: | Olihan Dr12/Hr12-vetureillakin 1500 t yleisesti esiintynyt junapaino sitten, kun tavaravaunujen vetolaitteet laajasti sallivat junapainojen nostamisen yli 1300 tonnin ja malmijunissa on käytetty 1800 tonnin junapainojakin, josta keskusteltiin mm. kuvan http://www.vaunut.org/kuva/34077 yhteydessä. Pieniä nämäkin junapainot tietysti ovat nykyisiin verrattuna. |