??.??.1970 / Hyvinkää, Hyvinkää asema
??.??.1970 Ei kaivanne enempiä selittelyjä. Huru mikä huru. Hr12.
Kommentit
| 10.03.2005 22:12 | Kimmo Pyrhönen: | Tukki sitten mukavasti tuon ylikäytävänkin samalla! Komea tilannekuva, kuten koko sarja. | |
| 26.11.2005 15:06 | Jussi Mäkinen: | Komeaa! Tuo ylikäytävä olikin aika pitkään paikallaan ennen kuin saivat tunneliin aikaiseksi noinkin vilkkaalle asemalle. Erittäin hauskaa nähdää Hyvinkään asema ym. maisemat ajalta jolloin vanhempani olivat juuri muuttaneet kaupunkiin :) Mikä juna mahtaa olla kyseessä? | |
| 15.07.2007 11:08 | Tapio Muurinen: | Hyvinkäällä oli juuri tuohon aikaa P 78 Kuopiosta. | |
| 18.08.2008 22:12 | Jussi Mäkinen: | Mahtoiko P78 siis pysähtyä Hyvinkäällä tuolloin? | |
| 26.07.2009 20:50 | Tommi Rohunen: | onko hyvinkää hurujen koti varikko | |
| 26.07.2009 21:53 | Joona Kärkkäinen: | ei todellakaan | |
| 27.07.2009 08:54 | Teppo Niemi: | Hurujen kotivarikko on ollut koko niiden käytön ajan Tampere. | |
| 22.04.2011 15:50 | Juha Puusaari: | Osa pikajunista pysähtyi Hyvinkäällä ja osin muillakin nyt pysähtymättömillä asemilla, yksityiskohtia en muista ja en omista yhtään vanhaa turistia(vaikka olen suunnitellut ostavani). | |
| 22.04.2011 18:25 | Jussi Mäkinen: | Riihimäelle astihan taisi valmistua sähköistys melko pian kuvan ottamisen jälkeen. Mistä asti P78 mahdettiin vetää Hurulla, jos kaikki olivat Tampereen kirjoilla - Riihimäeltä, Kouvolasta? Nyt tarkemmin katsoessa vasta huomaa, kuinka huolettomasti ihmiset seisovat kakkosraiteella (kaksiraiteisella rataosalla), vaikka juna ilmeisesti vasta hiljentää asemalle. Voi se tietysti olla juuri lähdössäkin, mutta ainakin nykyään noin pitkän junan veturi pysäytettäisiin vasta paljon pidemmälle kuvaajan selän taakse. |
|
| 22.04.2011 23:00 | Tapio Muurinen: | Näköjään melko löyhästä hihasta olen joskus ravistanut tuon P78. Silläkin tuli usein matkustettua, mutta taisi olla kiitojuna, eli Dm8. Olisiko kelloajan perusteella sopivampi P66 Oulusta, jos se vielä tuolloin kulki yöjunana. Se ainakin pysähtyi Hyvinkäällä, johon kuvan juna parhaillaan on hiljentelemässä. | |
| 23.04.2011 01:03 | Jorma Toivonen: | Riihimäellä ei vaihdettu sähköä dieseliin, vaihto suoritettiin Toijalassa. Itäänpäin ajettiin sähköllä vasta, kun sähköistys eteni Kouvolaan asti (joskus saatettiin korvata jokin Dm7-vuoro Sm-kalustolla Ri-Lh välillä). Tuossa ykkösen ja kakkosen välissä oli myös liukuportti, jota vuorossa oleva asemamies hoiteli, ja samalla huolehti myös taso-ylikäytävää käyttävien matkustajien turvallisuudesta. | |
| 23.04.2011 14:07 | Jussi Mäkinen: | Niin juu, tarkoitin lähinnä P78-ajatuksen perusteella, että Huruja (Hr12) ei kai paljon näkynyt Savon radalla, vaan enemmän Hr13:ia? Millaisella pelillä se vedettiin vuonna 1970: Hr13 Kuo-Hki vai Kouvolasta Hr12 - siellähän veturi pitää vaihtaa, vähintään toiseen päähän? | |
| 24.04.2011 00:26 | Tapio Muurinen: | Jäi tuo P78 sotkemaan ajatuksia – minun syy. Se vain sattui ohittamaan Hyvinkään tuossa kello 13 maissa. Nämä menivät aivan peräkkäin; pitkämatkalaisia molemmat. 78 taisi olla alun perin MK70, 1960-luvun alussa (Dm4), sitten MK78 (Dm8), ja vuodesta 1972 EK78 (Sr12). - Hurujen (Hr12) kierrosta Savon radalla; kyllä niitä aina on siellä liikkunut vaihtelevasti eri vuosikymmenillä. Ennen Hr13:a jopa aika runsaasti. Esimerkiksi jo 1962 alkuvuodesta oli kuusi tavarajunaparia Hr12 vedolla Kv-Pm välillä. Sitten Hr13-sarjan valmistuttua se ”kaappasi kentän” valtaosaltaan, mutta kyllä sinne sekaan aina joku ”Vintti-Hurukin” mahtui niin tavara- kuin pikajunissa, päivällä ja yöllä 1970 - 80-luvulla. Esimerkiksi 1980-luvun taitteessa P71 (yöjuna), jolla säännöllisesti matkustin, oli Kouvolasta Kontiomäkeen aina Dr12 vedolla. Myös P75 oli välillä Dr12:n perässä kuin myös joku tavarajuna 1970-luvun luppupuolella. | |
| 24.04.2011 01:29 | Jorma Toivonen: | Näistä "idän pikajunista" ei ole henk.koht. havaintoja, mutta ainakin urani alkuvaiheissa (-70-luvun alkupuoli), kun Riihimäeltä sai vetotehtäviin Kouvolan junaan Hr12:a, ei sitä "huolittu vaihtoon" Kouvolassa, vaan samalla veturilla takaisin kotiin - ei tarvinnut mennä istuskelemaan "huollon" penkin päätyyn odottelemaan vuoroaan, vaan eväiden syöntiin oman koneen päällä löytyi aseman raiteistolta useimmiten tilaa, usein saattoi päästä jopa "etu-ajassakin" kotiin junan valmistuessa ajoissa, eikä veturin odotteluun tuhlautunut aikaa. v.1977 taidettiin aloittaa sähköliikenne Kouvolaan, tuon taitteen jälkeen parisen kertaa sattui kohdalleni, että Dr12-veturi (28.11.-77 vet. 2211, 11.5.-78 vet. 2239) jäi Kouvolaan. |