??.??.???? / Viipuri

??.??.???? Kuva täynnä kysymyksiä. Iltapäivällä Papulan sillan penkereeltä. Viimeinen numero vaikuttaa kovasti neloselta. Postikortti, ek. Lievä osasuurennos.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Viipuri
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 03.12.2017 23:46
Muu tunniste
Rautatieinfra: Vaihdekoppi
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

04.12.2017 12:27 Erkki Nuutio: Päällekäypä kysymys on tuo aputenderi. Sitä ei liene pohdittu, vaikka itse kuva onkin tuttu.
Jääköhän se kysymys kuitenkin vielä vastaamatta?
Luulen minäkin että Kanan loppunumero on 4. Silloin tulee todistetuksi että koko numero on 534, koska suorapintaiset vesisäiliöt rajoittuivat vetureihin 530-540.
534 kuului Viipuri Maaskolaan ainakin vuonna 1916, jota epäilen kuvan likivuodeksi.
Likivuoden muutos tosivuodeksi voi ehkä onnistua kuvan saunalaitoksen avulla: Onko yksi sauna/bad -teksti kyrillinen?
Etualalle osittain mahtuva Papulankadun rakennus on Oy Sampo vuodelta 1908.
Seuraavassa rakennuksessa oli 1910-luvun alussa kaksi kerrosta. Saunakerrokset tulivat vasta tämän perään.
Tätä seuraavassa rakennuksessa oli mm. Papulan vesitehdas. Tähän tietoni loppuvat.
(Käyttäjä muokannut 04.12.17 12:28)
04.12.2017 12:32 Mikko Herpman: Aputenderi, siis tuo lyhyt tavaravaunu kanan perässä? Onko ollut yleinenkin "apuväline" tai lisäys veturin perään, lisää nopeutta kun estää nyökkimistä ja evästä purtavaksi. Viipurissahan oli varmasti laajat vaihtotyöalueet, joten ehkä onkin ollut lisäpolttoaine tarpeen. Mutta onko veturista ollut kulkukäytävä vaunuun, että saa halkoja haettua pesään?
04.12.2017 13:03 Hannu Peltola: Mielenkiintoinen vanha kuva Viipurista! Mutta onko Kanan perässä "aputenderi" vai ainoastaan normaali Mp-vaunu halkolastissa? Jos vaunu olisi aputenderi, veturista pitäisi olla jonkinlainen pääsy tenderiin. Lisäksi halkojen lisäksi olisi hyvä kuljettaa vettä ja veden syöttö veturin vesitankkeihin tulisi järjestää. (En ole kuullut, että Suomessa olisi koskaan käytetty aputendereitä; mielenkiintoista, jos näin on ollut!...)
04.12.2017 13:23 Timo Oinonen: Samaa mietin itsekin, mutta tuo Kanan takaosa näyttää oudolta. Ihan kuin puskimet sekä polttoainesäiliö olisi poistettu ja säiliön tilalle rakennettu puusta pieni seinä tuohon oven taskse. Myös tuo Mp- vaunun pääty on melkein kajuutassa kiinni. Vaikuttaisi siltä että vaunu on tosiaan kytketty "kiinteäksi" tuohon veturiin.
04.12.2017 13:35 Ilkka Hovi: Hki kaupunginmuseon kokoelmissa on kuva Vr1 veturista, johon liitetty A3,A6 tai A7 sarjan tenderi. Myöhemmin Katajannokalle oli tehty hiilen antolaite (vrt Tl, Kr). Vettä sai viskurista, joka oli lähellä Kauppatoria, joten polttoaineen piti riittää vuoron ajan.
04.12.2017 15:02 Kurt Ristniemi: Ihan pikkuisen selkeämpänä kuva on Lappeenrannan museoiden verkkonäyttelyn kuvakorttiesityksessä:
http://www.aikamatkakannakselle.fi/img/p​ages/etusivu/kuvakorttiesitys/Papulan_si​lta.jpg

Minun silmiini veturin viimeinen numero on enemmänkin yhdeksikkö, tai ehkä jopa viitonen.
(Käyttäjä muokannut 04.12.17 15:11)
04.12.2017 17:15 Hannu Peltola: Tuossa Kurtin linkin kuvassa näkyy selkeämmin Kanan ja Mp-vaunun kytkentä ja kyllä se kovasti näyttää siltä, että siinä on tehty jokin aputenderiviritys.
04.12.2017 18:06 Reino Kalliomäki: Olen Hannun kanssa samaa mieltä, kovasti näyttää aputenderiltä. Lyhyt kytkentä. Kanassa vielä lyhyt runko. Kokeilu, vaurion pikakorjaus, keskeneräisen pajaremontin aikana pakottava väliaikainen käyttö? Lyhytrunkoisen veturin polttoainetila oli hiilelle sopiva. Halkopiipun käyttö äänenvaimentimena on tosiasia, yhtä lailla hallituksen määräys 200 veturin muuttamisesta halkopolttoiseksi. En tähän ehtinyt löytää kopiota, muistaakseni hallitus oli Kallio III, vuonna 1929. Työllisyyspolitiikkaa, ehkä myös hinta-sellaista. Hallitukset olivat noihin aikoihin lyhytikäisiä, ehkä lukumäärä ei pidä paikkaansa.
(Käyttäjä muokannut 04.12.17 18:08)
04.12.2017 19:55 Simo Toikkanen: Sama kuva on Resiinassa 2/1994, jossa mainitaan veturiksi L1 534. Artikkelin veturiluettelossa kerrotaan, että 534 oli "varustettu aluksi tenderillä". Ajankohta ei artikkelista tai luettelosta ilmene. Tenderivarustuksesta ei ole mainintaa tuoreessa Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjassa.
04.12.2017 20:46 Erkki Nuutio: Taitaa olla talon seinässä Sauna Bad Sauna, eli oltaisiin jo tasavallassa. Ehkä ensimmäinen Sauna oli alkuaan kyrillinen.
Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei olla 20-luvun loppu-, vaan alkupuolella. Kuvan ja kortin tyyli ei mielestäni ole 20-luvun loppua, vaan mieluummin sen alkua.
VR 1912/37 II s.733 taulukossa on esitetään vuosikulutukset haloille ja hiilelle. Kulutusten keskinäinen suhde oli melko vakio 1928 asti, mutta 1929/30 hiilen suhteellinen osuus kasvoi. Päätöksiä on hallitus hyvinkin tehnyt halkojen hyväksi, mutta VR on mieluummin lisäillyt hiilen käyttöä etelän pääradoilla.
05.12.2017 20:34 Reino Kalliomäki: Niinpä se kai olikin, puun kulutuksen suhteellinen väheneminen laukaisi toimenpiteen!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!