22.08.1955 / Tykki-Kiviharju, Lappeenranta, Lappeenranta (vanha)
22.08.1955 Lappeenranta, hiilen purkausta vanhalla asemalla; hiiliä lastataan junanvaunusta kuorma-autoon.
Kauppa Neuvostoliiton ja sen liittolaisten kanssa 1950-luvun alkupuolella ei periaatteessa juuri poikennut länsikaupasta, sillä erilaiset kiintiöt ja säännöstelytoimet olivat yleisesti käytössä. Suomi pyrki tuomaan Neuvostoliitosta ja Puolasta mahdollisimman paljon raaka-aineita, erityisesti öljyä ja hiiltä, viennin koostuessa lähinnä laivoista ja muista konepajateollisuuden tuotteista sekä puutaloista.
Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Kommentit
| 26.01.2018 11:49 | Seppo Rahja: | Tällainen "Reinin Voorti" oli Oulussakin 50-luvulla VR:n rakennuspuolen käytössä. | |
| 26.01.2018 15:36 | Mikko Herpman: | Venäläisessä vaunussa siis on avattava pohja, kätevää kyllä. Mahtaako olla osastoitu miten hyvin ja onko hiilen valuessa saanut luukut kiinni. Ilmeisesti jotenkin on ollut hallittavaa tuo tyhjennys kun ei auton vieressä maassa ole kovin paljoa hiiliä. | |
| 26.01.2018 19:52 | Heikki Jalonen: | Maassa olevien hiilien vähäisyys perustunee aika suurelta osalta tuon baskeripäisen automiehen käsissä olevaan erikoistyökaluun nimeltään "lapio"... On sen verran improvisoitu tuo purkupaikka. Kun luukku (lekalla) laukaistaan auki, tulee sieltä ulos mitä tulee. Ensimmäisestä aika paljon, sitten vähemmän ja vähemmän. Auki oleva luukku näkyy tuolla ruuhen yläpäässä. Luukkua ei saa kiinni ennen kuin vaunu on jokseenkin tyhjä po. luukun kohdalta. Luukun sulkemiseen ja purkuruuhen siirtoon tarvittavia kankia näkyy tuossa vaunun sivustalla. Yleisimminhän nämä luukkupohjavaunut (hatch bottom gondola) tyhjennetään jossain terminaalilla tai tehtaalla suoraan purkukuiluun, jonka yli rata kulkee pituussuuntaisten palkkien päälle vedettynä. Kuilu on sen verran iso, että vaunun molemman puolen kaikki luukut voidaan kaikki kerralla avata. Silloin vaunu tyhjenee jokseenkin kokonaan ilman isompaa lossausta. Luukkujen sulkemiseenkin löytyy yleensä sopiva vintturisysteemi, että vältetään kankien kanssa vänkääminen. Nykyisin samaan tarkoitukseen, varsinkin terästehtailla, käytetään useimmiten vaununkääntäjää. Silloin voidaan käyttää yksinkertaisempaa ja koriltaan paljon lujempaa pohjaluukutonta vaunua. Mutta ei sitä kääntäjää tietenkään joka paikassa ole. Suomessa vain Raahessa. Taaempi vaunu lienee jonkilainen yleisvaunu, koska pääty on irrotettava/siirrettävä. Siinä onkin paljon helpompi kuljettaa vaikkapa jotain mattavihreätä kuin normaalissa kiinteäseinäisessä hiiliboksissa. Venäjällä monikäyttöisyys on aina ollut tärkeä kriteeri. |
|
| 26.01.2018 21:38 | Robert Sand: | Kaatolaite löytyy myös Kokkolan syväsatamasta. https://www.portofkokkola.fi/media/kuvakirjasto-uusi/jokasaan-terminaali/ | |
| 27.01.2018 01:26 | Jorma Toivonen: | Varmaankin tuolla toisellakin vaunulla on tuotu samaa tavaraa (?), sattumoisin tuossa vaunussa on ollut avattavat päätyluukut, josta on päästy puhdistamaan vaunu (samanlaiset pohjaluukut). 70-/80-luvuilla tuli ohimennen seurattua naapurin kalustoa, noiden pohjaluukkujen kiinnipysymisen varmistaminen oli usein (lähes aina) varmistettu paksuhkolla rautalangalla. SNTL:n vaunujen vastaanottaminen taisi olla todella tarkkaa, luovuttaminen tänne kuljetuksia varten hieman välinpittömäämpää. Muistelen kuulleeni, että joidenkin umpivaunujen lattia jouduttiin valmistamaan uudelleen, jotta tilatut tavarat pysyisivät kyydissä mukana... | |
| 27.01.2018 17:57 | Jouni Hytönen: | 90-luvun puolivälissähän raakapuuta tuli kiivaasti rajan yli milloin missäkin vaunuissa, ei nyt sentään umpivaunuissa. Puutavaran kylkiäisenä tuli iso kasa kuorman sitomiseen käytettyä kuuden millin rautalankaa. Olikohan nyt Sappu, jossa kuvasin kesällä 1996 kokonaisen vuoren rautalankaa. Ilmeisesti venäläisistä vaunuista juoksi kova vuokra sillä aikaa kun ne olivat tällä puolen rajaa ja kannatti purkaa lasti sitten vaikka Sappuun ja kuormata se sieltä kotimaisiin vaunuihin eteenpäin kuljetettavaksi. | |
| 28.01.2018 12:01 | Simo Virtanen: | Neukkulassa oli tunnetusti pulaa kaikesta, mutta paksua rautalankaa riitti tosiaankin ihanne valtion loppuun asti enemmän kuin riittävästi. | |
| 28.01.2018 18:51 | Esa J. Rintamäki: | Myös piikkilangan tuotannon edistyksellisyys oli tunnettua...! | |
| 28.01.2018 19:12 | Heikki Jalonen: | Ja kuten kaikki hyvin tietävät, rautalanka ei ole muuta kuin puolivalmista piikkilankaa... | |
| 28.01.2018 19:52 | Erkki Nuutio: | Aivan, rauhan aikana on rautalangasta ylituotantoa, mutta laskepa kaikki piikkilankaesteet, espanjalaiset ratsut ja muut joita suurissa isänmaallisissa sodissa tarvitaan. | |
| 28.01.2018 23:29 | Esa J. Rintamäki: | Jaa-a, tuleepa mieleen pikkuilkeä kysymys (pitäisi varmaankin kysäistä Vladimir Vladimirovitshilta): entä Talvisota? Oliko se Pieni Isänmaallinen Luoteinen Rajaselkkaus? | |
| 17.03.2021 16:55 | Ilkka Hovi: | Paikka on ilmeisesti Lappeenrannan vanhalla asemalla. Tavallisesti raiteella näin Go vaunun joka purki lastiaan viereiselle TB huoltoasemalle. Vaunujen taustalla laskeutui raide kohden Rapasaarta ja kuvan vasemmalla puolella oli puomein (nykyisin automaattinen) tasoristeys. Lappeenrannan vanha asema - Rapasaari oli 2,2 %. Baltiassa ja Venäjälläkin näkee usein samankaltaisia mutta betonisia purkusiltoja. Useimmat eivät enää ole käytössä. |