15.10.2018 / Pulsa
15.10.2018 Hiilijuna poriin kulkee Latvasen rantamaisemissa. Ilmeisesti kuvaajasta vasemmalla olevan asuinrakennuksen läheisyydestä johtuen pusikonraivausta on tehty tässä hieman maltillisemmin. Rakennus näkyy sarjan viereisessä ruudussa, jolle tämä on "vastakuva".
Kommentit
| 01.11.2018 18:51 | Osku Reinikka: | Mistä kyseinen virroitinasettelu? | |
| 01.11.2018 22:54 | Hannu Peltola: | Hieno kuvapari Tuomakselta! Kuukausi sitten löysin juuri tämän saman paikan. Otitko Tuomas kuvan tien kaiteeseen nojaten vai lähistön suuren kannon päältä? | |
| 01.11.2018 23:39 | Tuomas Pätäri: | Olen ottanut tästä kuvia niin monella tavalla parin aarin alueella, aitatolppien päälläkin tasapainoitellen, että vaikea muistaa, mistä tarkasti ottaen juuri tämän otin! Muistaakseni kuitenkin risujen päältä metri-pari kaiteesta alaspäin. Turhauttava paikka hakea kuvakulmaa, kun mistään ei ihan saa kunnon näkymää radalle eikä se jää paljosta kiinni... Toiseen suuntaan on huomattavasti helpompaa, siitä on kuva tässäkin sarjassa ja muistan toki myös sinun syyskuisen Allegro-kuvasi siihen suuntaan (http://vaunut.org/kuva/128802). Virroittimien asettelussa en näe mitään erikoista...? |
|
| 02.11.2018 06:43 | Osku Reinikka: | Ei siinä mitään erikoista olekaan, mutta onhan siihen jokin syy, mikse ne on noin, tai miksei ne ole toisin. | |
| 02.11.2018 09:05 | Petri Nummijoki: | Tarkoitatko miksi molemmissa käytetään takimmaisia? Jonnekin ehkä noin 1991 asti ajettiin yleensä aina tällä tavoin mutta sitten siirryttiin käyttämään äärimmäisiä ajojohtoon kohdistuneen kuormituksen vähentämiseksi. Mutta ennen pitkää todettiin, että virroittimet kuluvat epätasaisesti niissä yksilöissä, jotka ovat ahkerasti parivetokäytössä eikä äärimmäisten virroittimien käytöstä ole enää aikoihin pidetty kaavamaisesti kiinni. | |
| 02.11.2018 09:13 | Petri Nummijoki: | Vanhoja kuvia hakemalla löytyi pari kuvaa elokuulta 1992, jolloin ajetaan vielä takimmaisilla http://vaunut.org/kuva/78818 http://vaunut.org/kuva/78819 mutta joulukuussa 1992 jo äärimmäisillä http://vaunut.org/kuva/15854, joten syksy 1992 lienee ajankohta, jolloin käytäntöä muutettiin. |
|
| 02.11.2018 10:18 | Kimmo Pyrhönen: | Ulkomuistista ei pitäisi kommentoida, mutta etu+takavirroitinta käytettiin nopeissa junissa (henkilöliikenne) ja taka+takavirroitinta hitaammissa. Ainakin jossakin vaiheessa. Analyysia voi tarkentaa ja tehdä mahdollista kuvavertailua tavara- ja henkilöliikenteen välillä. |
|
| 02.11.2018 14:59 | Petri Nummijoki: | Samaa mieltä Kimmon kanssa mutta minusta niin päin, että sitten, kun kaavamaisesta äärimmäisten virroittimien käytöstä luovuttiin joskus 2000-luvun puolella, käytettiin takimmaisia hitaissa junissa. Mutta silloin 90-luvun alussa, kun siirryttiin takimmaisten käytöstä äärimmäisten käyttöön, koski muutos minusta kaikkia junia. Tässä matkustajajunaa kesällä 1992 http://vaunut.org/kuva/16429 takimmaisilla virroittimilla ja tässä tavarajunaa kesällä 1993 äärimmäisillä virroittimilla http://vaunut.org/kuva/18748. | |
| 02.11.2018 15:43 | Tuomas Pätäri: | Kirjoittelen minäkin nyt ulkomuistista. Harrastajaurani alkuvaiheilla (n. 2007) muistan vielä nähneeni sekakäyttöä tavarajunienkin kohdalla, joskin takimmaisten käyttö oli paljon yleisempää. Äkkiä etsitty Robertin kuva äärimmäisistä vuodelta 2007: http://vaunut.org/kuva/48795. Sitten parin vuoden sisällä siitä, ehkä 2010 mennessä, systeemi muuttui niin että taaimmaisten käyttö muuttui lähes systemaattiseksi kaikissa junissa. Silloin oli Vorgissakin jonkin verran keskusteluja aiheesta kuvien alla. | |
| 05.11.2018 21:10 | Petri Nummijoki: | Resiina-lehdestä 4/92 löytyy maininta, että elokuussa (1992) olisi siirrytty Sr1-vetureiden parivedoissa käyttämään ensimmäisen veturin etummaista ja toisena olevan veturin takimmaista virroitinta. | |
| 06.11.2018 06:32 | Topi Lajunen: | Sr1-pareissa käytetään taamepia virroittimia, jos junan sn on 80 km/h tai alle. Jos yli 80, niin käytetään kauimmaisia. | |
| 06.11.2018 07:24 | Petri Nummijoki: | Kiitos tarkoista tiedoista. Tuo sääntö junan nopeuden vaikutuksesta on siis tullut joskus 2000-luvun puolella. Mutta vuonna 1992 ja ainakin noin vuosikymmen sen jälkeenkin muutos koski myös hitaita junia, kuten http://www.vaunut.org/kuva/20866. | |
| 06.11.2018 17:38 | Ari-Pekka Lanne: | Sähkäreissä (pl. esim Sv1, jossa vain yksi suti) ei tavallisesti käytetä etummaista virroitinta siltä varalta, että jos sen kanssa käy honkkeli, niin se ei sitten riko samalla takimmaistakin virroitinta tai näiden välisiä suurjännitekojeita veturin katolta. Pariajossa tästä pääsäännöstä on erityisesti suurnopeusjunien kohdalla poikettu johtoveturin osalta, että voitaisiin hillitä lähekkäisten virroittimien taipumusta nostella ajolankaa. Sr2-paria muodostettaessa vetureiden ajotietokone valitsee luonnostaan uloimmaiset haravat ylös nostettavaksi. Sr2-kolmikossa johtoveturi käyttää etummaista virroitinta, apuveturit pääsääntöä mukaillen takimmaisia: http://www.vaunut.org/kuva/52035 | |
| 06.11.2018 19:08 | Topi Lajunen: | Osansa on toisinaan myös virroittimen suunnitellulla ensisijaisella ajosuunnalla. Esimerkiksi etummaisen virroittimen käyttö Sm3-yksikössä alentaa suurinta sallittua nopeutta 220 -> 200 km/h. Aerodynamiikka lienee siinäkin syynä, että Sr2:n työntäessä kaksikerrosvaunua etuvirroitin ylhäällä, on tällöinkin nopeus rajoitettu. | |
| 06.11.2018 19:41 | Ari-Pekka Lanne: | Pientä hajontaa ja sekanaisuutta näkyy esiintyvän Kolmos-kaksikoidenkin sutikäytännöissä. Vrt. esim. http://www.vaunut.org/kuva/119726 & http://www.vaunut.org/kuva/128256 |