??.??.1935 / Helsinki Töölön raitiovaunuvarikko

??.??.1935 Hitsaaja Hermansson työskentelee Töölön hallien ratapihalla. Kuvausajankohta 1930-luku. Lisäsin kuvan tuon kiinnostavan kiskoilla kulkevan Siemens-Schuckert- hitsausmuuntajan takia. Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?sea​rch=HKL93_275 Helsingi kaupunginmuseo, lisenssi CC BY 4.0

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Markku Liira)
Lisätty: 10.11.2019 12:17
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sekalaiset: Henkilökunta, Raitiotie, Työmaa
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

10.11.2019 17:02 Jaakko Tuominen: Olettaisin koneen olevan muuttaja ei muuntaja.
10.11.2019 22:22 Matias Kauramäki: Silmä tunnistaa Töölön hallit kuvasta, mutta joku ei silti täsmää. Mikä tuo taustalla oleva rakennus on? Hallien takanahan pitäisi olla Töölön vanhat ratikkahallit. Onko tämä kuva siis ”takapihalta” ja onko sielläkin joskus ollut ratikkakiskoja?
11.11.2019 09:02 Kurt Ristniemi: Eiköhän taustan kerrostalo ole Mannerheimintie 21-23. Vanhojen karttojen mukaan Mannerheimintieltä tuli kiskot hallien pohjoispäädyn sivuitse. Kuvassa siis hallien pohjoispääty ja niiden takana Mannerheimintie.

Muuntaja - muuttaja: Muuttajassa moottori pyörittää generaattoria, muuntajassa ensiö- ja toisiokäämillä on yhteinen magneettisydän.
(Käyttäjä muokannut 11.11.19 09:10)
11.11.2019 09:04 Olli Saari: Kuva on ilmeisesti takapuolelta vanhan ratikkahalli edestä ja kuvassa näkyvä talo on Mannerheimintien varressa oleva kerrostalo. Kuvaus suunta itään.
11.11.2019 10:43 Niklas Savinsaari: Varsin asjanmukainen tapa ottaa virtaa hitsausmuuttajalle. Jonkinlainen virroitinratkaisu rajautuu kuvan ulkopuolelle.
11.11.2019 12:00 Erkki Nuutio: Siemens-Schuckert -laatua https://en.wikipedia.org/wiki/Siemens-Sc​huckert
Pystypylväs virroittimelle näyttää lähtevän muuttajan päältä
11.11.2019 15:53 Erkki Nuutio: Hitsausvaunu hinataan rataverkon kohtaan, jossa kulunutta tai muuten vaurioitunutta kiskoa on tarkoitus täytehitsata.
Hitsaajalla näyttää olevan paljas teräselektrodi, liian pitkältä vaikuttava. Ei sitä ole helppo pitimellä hallita, kun se pyrkii tarttumaan hitsauskohtaan. Valokaaren hallinta ei ole helppoa muutenkaan, tasavirran tuomaa magneettista puhallusta. Päällystetty elektrodi antaisi vähän suojaa valokaarelle, vaan ehkä ei ollut silloin saatavilla.

Kuluneen kohdan avaamista ja röpelöisen tehdyn hitsin tasoitusta varten oli 30-luvulla sähköisinä enintään kannettavia hiomakoneita, mutta ei kulmahiomakoneita, rälläköitä. Taitava hitsari tarvittiin.
11.11.2019 21:27 Jorma Rauhala: Töölön halli on ollut alunperin läpiajettavaa rakennetta, ei niinkuin nyt, pussinperämallia. Isot ratapihat olivat täällä hallin pohjoispuolella, nythän ainoa ratapiha on eteläpäädyssä. Täällä oli raideyhteydet korjaamoihin ja varastoalueille. Hallin tontti ulottui nykyiselle Topeliuksenkadulle saakka.
12.11.2019 11:11 Tapio Nikula: Noista termeistä. Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin, että muuntaja muuntaa jännitteen joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Muuttaja taas muuttaa vaihtovirran värähtelytaajuutta. (Taajuus)muuttajaa käytetään tehonsäätöön, muuntajaa taas ei. Vai ovatko asiat muuttuneet minun kouluajoistani?
12.11.2019 11:52 Tauno Hermola: Tuskin on ihan noinkaan opetettu. Toki tuollainen pyörivä muuttaja voi myös muuttaa tasavirran vaihtovirraksi tai vaihtovirran tasavirraksi, kuten noissa hitsausmuuttajissa tapahtuu. Jos taajuutta haluttaisiin muuttaa muuten, kuin napalukujen suhteessa, muuttajassa pitäisi olla mekaaninen vaihteisto!! Ehkä niinkin on joskus toimittu. Muuntaja tietenkin toimii vain vaihtovirralla.
12.11.2019 11:56 Erkki Nuutio: Vanhan konemiehen katsomus 1930-lukua myötäillen ja Eiron Kaasu- ja kaarihitsausopuksesta ottaen:
"Hitsausmuuttajalla hitsaus tapahtuu tasavirralla, jolla voidaan hitsata kaikissa kaarihitsaustapauksissa.
Vaihtovirran, siis hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, ...."
30-luvulla puhe tyristori- ja muista taajuusmuuttajista saattoi johtaa Pitkäniemeen tai Kellokoskelle.
Toisin sanoen, maailma on muuttunut ja käsitteet sen mukana.
12.11.2019 12:15 Tauno Hermola: En epäile Erkki Nuution tietoa, mutta minulle kaarihitsaus paljaalla puikolla (ja tietenkin ilman suojakaasua) oli aivan uutta; en muista missään kuulleeni tai lukeneeni tällaisesta aikaisemmin.
12.11.2019 14:40 Erkki Nuutio: Tulee muistaa, että kaarihitsaus alkoi olla tuotantokelpoista tekniikkaa vasta 40-luvulta lähtien. Niittaus ja kaasuhitsaus hallitsi Suomessakin vielä 50-luvun alkupuolella. Siihen mennessä vasta mm. päällystetyt puikot olivat tulleet saataville.
Kaarihitsaus päällystämättömällä elektrodilla ja ilman suojakaasua ja vieläpä ilman railon kunnollista avausta ei tuottanut kestävää tulosta. Mutta sitä tehtiin kuitenkin, lähinnä päällehitsauksissa.

AEL:n julkaiseman Eiron kirjan (4. painos, 1952) tekstiä jatkaen: "...hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, esim. ei voida hitsata paljailla elektrodeilla, eikä kaikilla päällystetyilläkään, lisäksi alumiinin kaarihitsaus ei onnistu vaihtovirralla."
Mutta tasavirralla (hitsausmuuttajaa käyttäen) siis saattaa onnistua - jos hitsaaja on taitava.

Nykyaikaisilla puolijohteilla toteutetut hitsauskoneet tulivat saataville pääasiassa vasta 70-luvun puolivälissä.
Itse en valitettavasti ole juurikaan sulahitsannut, mutta sitä enemmän sulahitsauksia (lähinnä MIG, TIG) susittanut
(=määrännyt aukihiottavaksi ja uudelleen hitsattavaksi), metsäkoneen runkoja ja muita hitsattuja osia.

Perusvaatimus on railon läpihitsautuminen. Se ei toteudu jos railon sovitus ja ilmarako ei ole vaatimusten mukainen.
Usein MIG-hitsaaja ei huolehdi tästä. Ilmaraon puuttuessa tai ollessa riittämätön, tämä sulattaa korkean lisäainekuvun railokohdan päälle. Itse railoon ei tule tällöin juurikaan tunkeumaa ja hitsi on arvoton. Sen lujuus pahimmillaan ehkä 10% siitä mitä läpihtsaus tuottaa.
Ennen kuin tällaiselle laitettiin jyrkkä loppu Valmet-metsäkoneita koskien, sai koneurakoitsija aina viikonvaihteissa hitsata konettaan taas kokoon kenttäoloissa.
Laaturyhtiä joko on tuotantojohdolla tai sitten ei. Jos ei, eivät hitsaajatkaan huolehdi railon sovituksesta ja muusta.
Hitsien röntgenkuvauksia ei laadun saavuttamiseen tarvita muualla kuin hitsaajien määräaikaisissa hitsauskokeissa ja menetelmäkokeissa, joilla haetaan taloudellisia railomuotoja ja hitsausarvoja eri hitsigeometrioille.
(Käyttäjä muokannut 12.11.19 18:30)
12.11.2019 23:37 Jaakko Tuominen: Onko ratikan käyttösähkö tasasähköä jos on niin sen muuntaminen ilman "pyörivää konetta" on kohtuullisen hankalaa jos nykytekniikka ei ole käytössä. Kaarihitsauksen jännite on jossain 70v tienoilla (korjatkaa) jolloin tasavirta moottori pyörttää tasavirta generaattoria saadaan sopivampi jännite. Kertokaa miten genusta saadaan sopiva virta säädettyä?
13.11.2019 16:18 Erkki Nuutio: 600 V tasasähköä syötetään Helsingissä (ja syötettiin Turussa ja kaiketi Viipurissakin).
Tampereella syötetään 750 V tasasähköä. Tasasähköä näytetään perusteltavan pienemmillä tehonsiirtohäviöillä.
Silti muunto/syöttöasemia (karsean näköisiä hökkeleitä) rakennetaan 2...3 km:n välein. Säädeltävyys ei liene nykyään ongelma tasasähkölle. Sähköväki voinee vastata täsmällisemmin.
13.11.2019 16:35 Tauno Hermola: Olisiko virransäätö ollut ihan vaan säädettävällä vastuksella? Onhan teollisuudessakin toimittu niin, että on ollut yksi suuri tasajännitelähde (tasasuuntaaja) ja sitten kullakin hitsaajalla 'vastuslaatikko', josta hitsausvirta säädetään.
13.11.2019 19:58 Jaakko Tuominen: Onnistuuko genun herätinjännitteen muutoksella? Olen hitsannut reukun kanssa mutta en usko genussa sellaista olevan, hirveetä haaskausta.
13.11.2019 20:01 Jaakko Tuominen: Kielitaitoiset: Kytkentä kaaviot ja käyttöohjeet. kevyt tulkkaus
16.11.2019 18:31 Tauno Hermola: Kuvassa on toki Siemens & Halsken hitsausmuuttaja, mutta Kansalliskirjaston digiarkistossa oli Strömbergin esite "Valokaarihitsauskoneet" vuodelta 1937, jossa virransäätö on kuvattu Strömbergin hitsausmuuttajien osalta:

"Eri vastakompoundikäämityksen väliottojen avulla voidaan virta karkeasti säätää korkeintaan 350 A tai korkeintaan 200 A kohdalle. Kuormitusvirran tarkempi säätö (rajoissa 350-40 A tai 200-40 A) tapahtuu säätämällä magnetointia. Koneessa on samalle akselille rakennettu magnetoimiskone, jonka kenttäsäätimellä tämä säätö tapahtuu." Vielä todetaan, että tätä pienemmille virroille on käytettävä erillistä säätövastusta.

Pienemmän 250 A muuttajan rakenne on hieman erilainen:

"Virran säätö tapahtuu kommutaattorilla liikkuvan apuharjan avulla, josta kone saa herätteensä."
17.11.2019 00:33 Jaakko Tuominen: Kiitos tiedosta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!