30.07.2021 / Ruotsi
30.07.2021 Koska Haaparantaan ei VR liikennöi, oli tyytyminen linja-autokyytiin Kemistä Tornion keskustaan. Pysäkiltä oli vielä käveltävä Haaparannan asemalle noin kaksi ja puoli kilometriä. Tällainen kyltti siellä oli vierailijaa vastassa.
Kommentit
| 01.08.2021 20:38 | Oula Ahlholm: | Menetkö 276 junalla? | |
| 01.08.2021 20:57 | Juhani Pirttilahti: | Torniosta lähdin 276:lla etelään. | |
| 01.08.2021 23:20 | Tuukka Ryyppö: | Kyltissä on ihan selvä Latvian rautateiden ER2-juna. | |
| 01.08.2021 23:21 | Juhani Pirttilahti: | Hieno improvisaatio, mutta on siinä nähtävissä Norrtågin värit. :D | |
| 01.08.2021 23:33 | Tuukka Ryyppö: | Tuossa vielä kuva: http://vaunut.org/kuva/92913?maa=91 | |
| 01.08.2021 23:55 | Juhani Pirttilahti: | Onpas kyllä lähellä tuota. | |
| 02.08.2021 01:20 | Niko Padatsu: | Kalixin matkakeskuksen mainoskuvassa puolestaan esiintyi ukrainalainen HRCS2-sähkömoottorijuna. :D | |
| 02.08.2021 17:44 | Urpo Mustapää: | Kerrankos mainostoimisto erehtyy kuvista kuin erään maan veteraaneistakin. VR ei taida olla pikkurahan puutteessa mutta joku operaattori voisi joskus kokeilla kiskobussia Oulun ja Haaparannan välillä koska Haaparannasta on jonkin verran liikennettä etelään päin. Matka-aika Oulusta Tukholmaan taitaa olla samaa luokkaa kuin Turunkin kautta mutta ilman Ruotsinlaivojen turhia houkutuksia :-) |
|
| 02.08.2021 19:40 | Rainer Silfverberg: | Niin. Ongelma on vain siinä että kellään muulla kuin VR:llä ei ole niitä kiskobusseja. | |
| 02.08.2021 21:26 | Tuukka Ryyppö: | Jonkun rikkaan mesenaatin pitäisi piffata kaksi kiskobussia. | |
| 03.08.2021 10:39 | Erkki Nuutio: | Henkisesti rikkaita mesenaatteja useine lättineen löytyy keskuudestamme Oulusta, Haapamäeltä ja Porvoosta. Nostalgialätät vain kulkuun Kemin ja Haaparannan väliä SJ:n liityntäyhteyksiin sopivalla aikataululla. Ainakin kesällä, mutta läpi vuoden jos riittävästi matkustajia riittää. Harrastajat tietävät halvat, mutta tehokkaat mainostamiskeinot EU:n laajuisesti. Voisi EU tukeakin. Olisihan kyse kahden EU-maan henkilöliikenteen yhdistämisestä, josta tosiasiallinen monopoliyrittäjä on kieltäytynyt. Yhdistysten sopimusperäisellä yhteistyöllä varmistettaisiin varakalusto mahdollisten kalustovaurioiden varalta. PORHA kaiketi voisi olla johdossa, koska ollaan heidän kotialueellaan. |
|
| 03.08.2021 12:18 | Rainer Silfverberg: | Onko nostalgialiikenteen lättähatuilla ja muilla junilla Trafin "leimat" kunnossa että voi ajaa kaupallisia junia? | |
| 03.08.2021 12:43 | Juhani Pirttilahti: | Onhan noin tehty maailmalla niin miksei täälläkin onnistuisi. | |
| 03.08.2021 12:58 | Rainer Silfverberg: | Oletan että lättähatuissa on JKV, mutta miten on Tornionjoen ratasillan kanssa, onko kaupallinen matkustajajunaliikenne sallittu sillä? | |
| 03.08.2021 13:54 | Sami Koskinen: | Tässä haaveillussa junayhteydessä on tosiaan se harmillinen puoli, että se toimisi ainoastaan liityntäyhteytenä Ruotsin suuntaan. Tornion keskustan puolella ei ole pysähdyspaikkaa ja Haaparannan asema on masentavan kaukana senkin keskustasta. Toki voitaisiin ajaa ensiksi bussia Haaparannan rautatieasemalle asti, jos kyse olisi liikenneyhteydestä eikä rautatieharrastuksen edistämisestä poliittisesti. | |
| 03.08.2021 14:20 | Urpo Mustapää: | Toimii toki yhteytenä myös Ruotsin suunnasta. Kemi-Tornion matkailu tuskin pahastuu jos joku turisti alueelle eksyy junalla ja kiskot vievät niin Kolariin, Rovaniemelle tai Ouluun. Jos bussimatkaa tarjottaisiin lipunmyynnin yhteydessä saataisiin aika hyvä kuva yhteyden kysynnästä. Taannoisessa dokumentissa War Ore and Santa Claus https://m.youtube.com/watch?v=1fumZicZxTc Suomen rautatiet kuitattiin kuvalla kyljellään makaavasta höyryveturista. Oliko kyse sitten kynnysrahoista vai haluttomuudesta. |
|
| 03.08.2021 14:27 | Rainer Silfverberg: | Niin mikä estää ajamasta tavallista linja-autoa esim Kemistä Tornion ja Haaparannan keskustojen kautta Haaparannan rautatieasemalle? Onhan se aika noloa että joutuu kävelemään useita kilometrejä. | |
| 03.08.2021 14:33 | Juhani Pirttilahti: | Tällä hetkellä rajaa ei toki ylitä yksikään linja-auto koronan takia ja tilanne jatkuu sellaisena toistaiseksi. Mutta ennen autot menivät matkakeskukselle. | |
| 03.08.2021 15:13 | Arto Papunen: | Jos koronatilanne helpottuisi niin miksei joskus voisi edes joku viikonloppu ajella lättähatulla Oulusta tai Kemistä Haaparantaan ja tarjota reissua Bodeniin tai Uumajaan ja takaisin? Ja miksei ruotsalaisille myös pakettimatkaa Ouluun tai Kemiin (tai Rovaniemelle) mahdollisesti samana päivänä.. | |
| 03.08.2021 15:17 | Mikko Herpman: | Museokaluston käyttäminen muuhun kuin nostalgialiikenteeseen on aika kestämätöntä. Kunnossapitohenkilöstön määrä sekä varaosien määrä on niin rajallista että säännöllinen liikenne lopettaa nopeasti liikenteen. | |
| 03.08.2021 15:20 | Hannu Peltola: | Kaikkinensa museokaluston käyttö talkoovoimin kaupalliseen liikenteeseen kuulosta lähinnä haaveilulta. Realistisempaa olisi suunnitella esimerkiksi yhteisiä nostalgia-ajoja ruotsalaiskollegojen kanssa muutamille (kesä)viikonlopuille esimerkiksi reitille Luulaja-Boden-Haaparanta-Tornio. | |
| 03.08.2021 15:50 | Rainer Silfverberg: | Jotenkin tuntuu kanssa siltä että jos haluttaisiin muun kuin VR:n diesel-matkustajajuna kulkemaan säännöllisesti rajan yli niin pitäisi yrittää hommata se jollain tavalla Virosta tai Latviasta tai Liettuasta. Tai pystyisikö irlantilainen juna (1600 mm raideleveys) jotenkin pyöriä sorvaamalla kulkemaan tuollaista lyhyttä pätkää esim Tornio itäisestä Haaparantaan? | |
| 03.08.2021 16:12 | Tuukka Ryyppö: | Rainer: Ainakin osa kalustosta on näemmä muutettavissa meidän raideleveydellemme ilman, että telejä tarvitsee muuttaa lainkaan. Vaikka tämä on ollut jenkkikalustoa, silti: Operailin kumpikin Suomessa käytetty veturityyppi on 1435 mm teleillä, joihin on ängetty 1524 mm pyöräkerrat sisään. Kun tuo kerran on mahdollista, kaluston saatavuus ei välttämättä ole lainkaan niin huonoa kuin on puhuttu. | |
| 03.08.2021 21:26 | Topi Lajunen: | "Oletan että lättähatuissa on JKV --" Ei ole. |
|
| 03.08.2021 23:48 | Tuukka Ryyppö: | Sami: Onhan Torniossa asema, nimeltään Tornio. Siinä ei tällä hetkellä pysähdy VR:n junia, mutta aika vähän aikaa sitten on pysähtynyt. Ja laiturit ovat paikoillaan ja asema siis ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Ja asema on ihan yhtä lähellä keskustaa kuin aina ollut. Sitten seuraavana pysähdyspaikkana Tornio-Itäinen, jossa vaihtoyhteys Suomen juniin. Ja jatkaahan voi n. 25 km Kemiin asti, jossa lisää vaihtoyhteyksiä, kun Rovaniemen junat kulkevat siitä kautta. Ja haluttaessa voidaan edelleen jatkaa Ouluun. | |
| 04.08.2021 07:27 | Panu Breilin: | Sen Tornion aseman laiturin vieressä kulkeva raide ei ole linjassa laiturin kanssa. Osan matkaa raide jää sen verran kauas laiturista, ettei laiturista ole hyötyä junaan nousemisen kannalta. Ks. kuva http://vaunut.org/kuva/134170 | |
| 05.08.2021 01:30 | Tuukka Ryyppö: | No kappas! Mitenkähän tuossa on onnistuttu?! | |
| 05.08.2021 09:51 | Erkki Nuutio: | Johtuen Ruotsin valtion ja sotilajohdon vainoharhaisuudesta ja vastenmielisyydestä vuosien 1917...1919 vaiheilla tehtiin tuo järjetön ja kallis radan kierros Pohjanlahdelle. Paikallisten haluama ja ylivoimaisesti rakentamisen ja käyttökulujen kannalta halvempi yhteys olisi ollut (olisi edelleenkin) vetää Kemin rata suoraan siltaa pitkin yli Tornionjoen ja edelleenkin harvaan rakennetun Suensaaren läpi. Ruotsiin olisi sitten kuljettu sikahalvan 10 m pitkän penkereen yli ja läpi joutomaan (nyt Golf- ym. kenttänä) SJ:n radalle. Henkilöasema olisi järkevimmin yhteinen, ja se olisi ollut sekä Tornion, että Haaparannan välittömässä keskustassa. |
|
| 05.08.2021 11:53 | Urpo Mustapää: | Duoda, duoda, tuohon aikaan oli vielä hieman epäselvää kuinka pitkäikäinen Suomen vastaperustettu tasavalta tulisi olemaan joten päätöksiä tehtiin sen mukaan. Molemmat valtiot ovat ovat kuitenkin edelleenkin olemassa joten ehkä olisi aika miettiä pikajunaa Helsingistä Haaparantaan kun tuo Tornion sähköistys valmistuu. Vectronillahan viimeinen pätkä voidaan mennä omalla voimalla. | |
| 05.08.2021 12:47 | Joona Kärkkäinen: | Tuo Vectron idea kaatuu siihen, että vaunut jäisivät silloin ilman sähköä. | |
| 05.08.2021 12:56 | Rainer Silfverberg: | Yhtä hyvin kai Kolarin juna voisi käydä Haaparannassa ja vaihtaa kulkusuuntaa siellä. Mutta VR ei halua koska se antaisi vääriä viestejä että junalla voisi ihan oikeasti päästä jonnekin. Toinen ongelma on kai että JKV ja muut säännöllisen matkustajaliikenteen vaatimat turvalaitteet puuttuu sillalta ja vain tilausjunat ovat sallittuja. |
|
| 05.08.2021 13:24 | Hannu Peltola: | Sivuhuomiona, eri maiden sotilasjohdot olivat varsin vainoharhaisia rautateiden sijoittamisessa 1800-luvulla. Muun muassa Venäjällä radat piti sijoittaa rannikolla laivatykin kantamaa kauemmas sisämaahan ja tämän vuoksi mm. Pohjanmaan rata ja Riihimäki-Pietari -rata kulkevat syvällä sisämaassa ohittaen tuolloiset rannikkokaupungit. Sama toteutui Ruotsissa Norra Stambananin osalta, se kulkee kaukana sisämaassa ja rannikon kaupunkeihin piti rakentaa useita erillisiä pistoja. | |
| 05.08.2021 14:48 | Tuukka Ryyppö: | Joona: Ei kaadu, koska sähköttä ajettava matka on niin lyhyt, että se selvitään akuilla, ja Haaparannassa vieläpä voidaan pistää juna kiinni johtoon heti sen saavuttua, jos koetaan ovien avaamisen jotenkin vievän liikaa sähköä. Tuo muutama kilometri jouduttaisiin menemään ilman ilmastointia ja ehkä ilman mahdollisuutta vetää vessoja, mutta nuo nyt tuskin ovat mitään merkityksellisiä ongelmia? | |
| 05.08.2021 16:18 | Juhani Pirttilahti: | Kyllä se vaunun akku on viimeistään tunnin päästä tyhjä ja sittenhän oikein mikään ei toimi. Säännöllisen liikenteen harjoittaminen vaatii sen, että vaunut toimii ja palvelut pelaa. | |
| 05.08.2021 19:45 | Joona Kärkkäinen: | Ei matkustajajunia ajeta eikä toivottavasti tullakaan ajamaan suunnitellusti ilman sähköä edes Haaparantaan. Jo ihan turvallisuudenkin vuoksi olisi suotavaa että vaunuissa esimerkiksi valaistus ja lämmitys toimisivat keskeytyksettä. | |
| 05.08.2021 20:07 | Teppo Niemi: | Entäs agregattivaunut?? Ja eikös Haaparantankin ole suunniteltu Suomen järjestelmän sähköistystä...? | |
| 05.08.2021 20:22 | Panu Breilin: | Mitä Pohjanmaan (Oulun) radan ja Pietarin radan linjauksiin tulee, niin nehän eivät ole kokonaan silloisten laivatykkien kantaman ulkopuolella. Pohjanmaan rata kulkee hyvinkin lähellä merta Kokkolan seudulla sekä Pietarin rata taas Viipurissa ja Tyrisevän ja Rajajoen välillä. Kun Oulun radan linjauksesta päätettiin, niin siinä oli kilpailemassa kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa. Toisaalta rannikkokeskeinen näkökanta mikä korosti rannikon tiheää asutusta ja yhteyttä merisatamiin ja toisaalta sisämaakeskeinen näkökanta joko korosti sisämaan elinvoiman kehittämistä, sisämaan metsävarojen parempaa hyödyntämistä, rannikkolaivaliikenteen kanssa kilpailemisen välttämistä ja halvempia rakennuskustannuksia (sisämaassa joet eivät ole yhtä leveitä eli siltojen rakennuskuluissa säästetään). Lopputulos oli kompromissi näiden kahden linjauksen välillä, eli Jepua–Kokkola-väli mennään rannikolla ja Kokkolasta pohjoiseen sisämaassa. Mitä Pietarin radan linjaukseen tulee, niin Venäjän armeija huolestui siitä tosissaan vasta 1905 Japania vastaan käydyn Tsushiman meritaistelun jälkeen jossa lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui. Tämä johti sitten vaatimukseen uudesta kokonaan sisämaan kautta kulkevasta pääradasta Pietari–Elisenvaara–Vaasa, jota varten rakennettiin rataosuudet Pietari–Raasuli–Hiitola ja Savonlinna–Pieksämäki–Jyväskylä. Tätä rataa pitkin olisi voitu suorittaa joukkojen siirtoja Suomeen suojassa vihollisen laivastolta. |
|
| 05.08.2021 21:02 | Rainer Silfverberg: | Haaparantaan asti on tarkoitus sähköistää Suomen järjestelmällä. | |
| 05.08.2021 21:48 | Urpo Mustapää: | https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/laurila-tornio-haaparanta Päätöstä toteutuksesta ei ilmeisesti ole tehty. |
|
| 05.08.2021 21:53 | Erkki Nuutio: | Rautatie Tornioon (-1903) ja alkuosa Rovaniemelle johtaneesta rautatiestä (1903-) rakennettiin ja valmistui ensimmäisen sortokauden aikana Bobrikovin jyrkästä vastustuksesta huolimatta. Nikolai II yleensä hyväksyi vielä tällöin Valtiopäivien ja Senaatin sinnikkäät esitykset, joita myös silloinen ministerivaltiosihteeri von Plehve usein tuki Bobrikovin harmiksi. Tornioon ja sieltä edelleen Karunkiin pikaisesti jatkettu rautatie kuitenkin tuli 1914- Venäjän ainoaksi yhteydeksi länteen. Alkuosaltaan reitti kulki yksinomaan Kouvolan - Riihimäen - Seinäjoen kautta, koska Raudusta alkanut reitti ei ehtinyt valmistua. |
|
| 05.08.2021 22:41 | Tuukka Ryyppö: | Juhani: Juurikin noin. Se akku kestää merkittävästi pitemmän aikaa kuin välin Tornio–Haaparanta–Tornio ajamiseen tarvittavan ajan. Matka aika on jonkun 5 minuuttia, kääntöaika 25 min ja takaisin sähköjen alle taas 5 min. Tekee 35 min, jonka akut kyllä kestävät oivallisesti. Etenkin kun ilmastoinnin sammuttaminen 35 minuutiksi ei vaikuta käytännössä mitään mihinkään. Ja jos on jotain erityisempää jonka takia Haarapannassa jodutaan seisomaan ylimääräistä, niin sitten vaan kaapeli jonkun vaunun sieraimeen ja junan akkuja juottamaan. Ilmastoinninkin voi samalla kytkeä päälle sitten. | |
| 05.08.2021 22:47 | Tuukka Ryyppö: | Joona: Kyllähän valaistus akuilla toimii tuollaisen 30 minuuttia ihan ongelmitta. Käytännön kokemus on käsittääkseni ollut, että jos juna jää matkalle sähköveturin hajotessa eikä vaunuihin tule veturista sähköä, noin kahden tunnin kohdalla alkaa tulla ikävät oltavat IC-vaunussa. Ja jos nyt sitten jotenkin tuo kääntöaika Haaparannassa on liian pitkä aika vaunujen akuille (vaikka esim. Kouvolassa sama kyllä ajoittain onnistuu), sitten pidettäköön vaunustoa kytkettynä aseman sähköihin sen kääntöajan verran. Se aika minkä ajaa Tornio-Haaparannan kaakkoislaidalta sen lounaislaidalle, ei kyllä oikeasti voi olla mikään ongelma akuille. Tai jos on, niin sitten akkujen vakavasta puuttellisuudesta pitäisi tehdä jonkinlainen turvallisuuspoikkeamailmoitus kyllä! | |
| 06.08.2021 03:20 | Esa J. Rintamäki: | Panu hyvä, siis Venäjän Itämeren laivasto sai turpiinsa Tsushimassa. Venäjällä oli siis Mustanmeren laivasto, Itämeren laivasto, sekä pienempiä osastoja suurilla joilla (Volga, Amur ja Dvina) sekä Kaspian merellä, Valkeallamerellä ja Vladivostokissa. Lähde: Jane's Fighting Ships of World War I (painos vuodelta 1990.) |