02.10.2021 / Haukivuori
02.10.2021 Menopeli, josta on useampia lauluja.
Kommentit
| 07.10.2021 22:52 | Esa J. Rintamäki: | Vekkuleita kapistuksia! 1960-luvun Angliassa vielä muistuma 1950-luvun lopun siipivillitykseen (vertaa Cadillac 1959). | |
| 07.10.2021 23:18 | Lasse Reunanen: | Nuo väärinpäin viistot takalasit oli 50-60-luvun vaihteen kalliimpien USA-Fordien tyypillinen muotoilukikka. Lincolneissa ja Mercuryissa oli tuota muotoilua, josta Anglia on saanut vahvat vaikutteet. | |
| 07.10.2021 23:32 | Juhani Pirttilahti: | Sitten ranskalaiset veturinpiirtäjät keksivät käyttää samaa kikkaa. | |
| 07.10.2021 23:46 | Tauno Hermola: | Toimiva ratkaisu laivojen komentosilloilla, lennonjohto- ja asetinlaitetorneissa, jne., ei ole veturissakaan mikään muotoilukikka. | |
| 07.10.2021 23:53 | Lasse Reunanen: | Se noin 7 asteen negatiivinen kallistus tuulilasissa vähentää lasin heijastumia oleellisesti. Lisäetuna vielä hiljaisessa nopeudessa saatu sateensuojakin. | |
| 08.10.2021 00:12 | Heikki Jalonen: | Anglian tapauksessa kyseessä ei todellakaan ole pelkkä muotoilukikka. Jokainen, joka on istunut Anglian takaistuimella huomaa jujun - varsinkin sellainen joka käyttää suurempaa lierihattua. Miettikääpä noita pienen auton takaistuimen tiloja, jos takalasi olisi kallistettu tavalliseen tapaan eteenpäin. Takaisuimen selkänojan näette kuvassa, suhteuttakaa tilat siihen. Tilankäytöltään ratkaisu oli fiksu, jätti pääntilaa ja jopa takakonttiinkin jäi käyttökelpoista tilaa johon pääsi käsiksi järkevän kokoisen luukun kautta. Amerikan Lincolnien/Mercuryiden vastaava muotoilu taas ei johtunut ollenkaan yhtään siitä, että matkustamon pituussuunnan tila olisi ollut kortilla. Se oli aidosti muotoilua. Ratkaisi tosin samalla erään ongelman, autoihin voitiin tehdä ihan uusi asiakkaita houkuttava atrappi eli avattava takalasi. Se olisi ollut jotenkin mahdoton tuotantoautoon toteutettava normaalilla kaarevalla ikkunalla. Angliaan sellaista hienoutta ei saanut, eipä kai kaivattukaan. Oli siellä takapaksissa kosteutta muutenkin... |
|
| 08.10.2021 00:16 | Juhani Pirttilahti: | Se on siis enemmän kuin kikka ja perustuu toiminnallisuuteen. Seison korjattuna. | |
| 08.10.2021 00:33 | Esa J. Rintamäki: | Ranskalainen Citroenin autonpiirtäjäkin käytti tätä kikkaa, nimittäin Citroen Dyanessa. | |
| 08.10.2021 00:38 | Lasse Reunanen: | Korjaus Esa, Ami 6 ja Ami 8 -malleissa. Dyane (Tiina) oli Rättisitikan pyöristelty malli. Korjaan itseäni vielä, ainoastaan Ami 6:ssa oli tuo takaproinen lasi. | |
| 08.10.2021 12:38 | Esa J. Rintamäki: | Joo, tosiaan! Kiitos, Lasse! | |
| 08.10.2021 16:06 | Heikki Jalonen: | Citroën Ami 6 oli oikeastaan - Sacrebleu! - italialaista autonveistotaidetta, muotoilijanaan Flaminio Bertoni. Muotoilua lienee ohjannut aivan sama takatilojen käytännöllisyys kuin Angliankin tapauksessa; virallinen kaanon on tietysti saattanut mainita jotain "La Vision artistique"... Niin tai näin, Bertoni - italialaisesta alkuperästään huolimatta - työskenteli kymmeniä vuosia Ranskassa, vastaten lähes kaikkien ikonisten Citroën-mallien muotoilusta: Traction Avant, DS, Belphégor. Ja ennen kaikkea H-pakettiauto ja 2CV, joiden osalta käsite "muotoilu" on varsin monitulkintainen kysymys... Mutta ainakin se muotoilu osoitti toimivuutensa, ilman käytännöllisyyden murusenkaan uhraamista muotoilun ahneelle alttarille. Miettikääpä noiden mallien tuotannon aikakaaria. Tai minkä pakettiauton edelleenkin tarvitset, jos aiot perustaa hipsterivalidin katukahvilan...? |
|
| 08.10.2021 16:17 | Hannu Peltola: | Citroënin peltipaku on nyt vielä karuudessaan ihan legendaarista muotoilua, mutta Ami 6:ta muotoillessaan Bertonilla on ollut todella paha krapula tai muu maailmantuska päällään! | |
| 08.10.2021 16:31 | Kari Roininen: | Oliko tuolla kyljen vauhtiviivallakin jokin merkitys? Sitä ei tainnut kaikissa malleissa olla? | |
| 08.10.2021 16:58 | Heikki Jalonen: | Ilmaisee auton olevan mallia "Super" eli mallikoodi 123E. Kaksoiskromi+väri-vauhtiviiva ja vauhtiviivaan sävytetty katto tarjosivat suorituskykyä, johon vauhtiviivaton Standard tai yhdellä listalla oleva Deluxe eivät kyenneet. Ehkäpä myös Superin 1200 cm3 moottori auttoi nopeuksia tavoitellessa. Säästäväinen britti-tilaaja saattoi ostaa Superinsa myös 1000 cm3 vakiomoottorilla. Vuosittaisen Tax Discin hinta riippui moottorikoosta muttei kyljen kromilistoista... Huomatkaapa muuten tuon auton katolla oleva aito Metsä-Suomalaista-mallia oleva suksiteline! Ajoneuvovaruste, joka kuuluu kuusikymmenluvun auton katolle kuin nappi otsaan! Järviset/Lahtiset/Peltoset vain puuttuvat, ehkä kuvaushetken vähälumisuus vaikuttaa? |
|
| 08.10.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki: | Hmm, mitäpä sanotte siitä Anglia-mallista, jossa ainakin oli kaksivärimaalaus ja kokoleveä kromi-irvistys maskina? | |
| 08.10.2021 19:48 | Heikki Jalonen: | Kyseessä lienee silloin korkeaylellinen Deluxe-malli, varusteenaan luksukas (luonnollisesti lisähintainen) kaksivärimaalaus. Paljastavaa on laskea kyljessä olevien kromilistojen kappalemäärä. Deluxea esiintyi myös maalatulla kylkiviivalla, mutta - haa - maalauksen alareunaa rajaava kromilista puuttui. On pidettävä mahdollisena, että 1960-luvun brittiläinen (ja siten myös kovin usein suomalainen) käsitys autojen ylellisyyden asteesta saattaa hieman poiketa nykypäivän käsityksistä autojen varustetasosta ja suorituskyvystä... |
|
| 08.10.2021 20:14 | Antti Kukkonen: | Onkohan Citroenin italialaissukuinen Jumper tulevaisuudessa hipsterivalidin katukahvilan kylkiaukeava auto? | |
| 09.10.2021 20:15 | Heikki Jalonen: | Voipa tosiaan olla, että Jumputtimelta pysyvästi puuttuu vaadittava katu-uskottava karisma. Ja, mikä vielä pahempaa, tuo mallinimi: Jumper. Sehän on - mon Dieu! - englantia! Olisi nyt edes "Sauteur"... |