07.10.2021 / Välillä Varkaus–Huutokoski
07.10.2021 Sköldvikiin menevät tölkit taittuvat kaareksi Huutokosken tulokurvissa keulillaan asjallisesti kauhtunut 2638. Kuvan oikeassa alalaidassa näkyy Anu-rataa.
Kommentit
| 20.10.2021 15:42 | Jimi Lappalainen: | Anu-rata? | |
| 20.10.2021 16:35 | Mikko Ketolainen: | En tiedä, että liittyykö tuo radan nimitys mahdollisesti toiseen jutussa esiintyvään ministeriin. Keskustan siltarumpusuhmurointi kävi kalliiksi: Kymmeniä miljoonia veroeuroja hassattiin junarataan, jota ei enää koskaan käytetä Yli 40 miljoonan euron ratainvestointi Etelä-Savossa on valunut täysin hukkaan. Kiskoja on jo purettu ja rata katkaistu. Lasku keskustahallituksen ratafarssista osoitetaan veronmaksajille. Keskustalaisten Matti Vanhasen pääministeri- ja Anu Vehviläisen liikenneministerikaudella päätettiin sijoittaa 42 miljoonaa euroa Etelä-Savossa sijaitsevan junaradan korjaukseen. Vaaralliseksi lahonnut rata saatiin entistä ehommaksi, mutta junaliikenne sillä on lakannut. Jättimäinen siltahanke on katkaissut kalliilla kunnostetun radan, jota on nyt ryhdytty purkamaan. Keskustan johtama hallitus sijoitti 42 miljoonaa euroa Pieksämäki-Savonlinna-radan korjaukseen vajaat kymmenen vuotta sitten. Investoinnin perusteisiin laskettua junaliikennettä ei radalla kuitenkaan koskaan saatu kulkemaan. Nyt Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva Laitaatsaaren syväväylän jättisiltatyömaa on haudannut alleen uusitut ratakiskot sekä romuttamassa entisen rautatiesillan. Siitä eivät junat enää kulje. Eivätkä ole kulkeneet yli vuoteen, kun rataa alettiin purkaa ja betonilaattoja panna pinoon. Kovaa arvostelua Aikanaan kannattava Pieksämäki-Savonlinna-junarata oli pakko sulkea henkilöliikenteeltä vuonna 1998. Pahasti lahonnutta vaarallista rataa jyskyttivät sen jälkeen enää harvakseen kulkeneet puutavarajunat, kunnes rata kymmenen vuotta myöhemmin korjattiin perusteellisesti. 74 kilometriä pitkän Huutokoski-Savonlinna-osuuden lahonneet ratapölkyt vaihdettiin betonisiin, penkereet vahvistettiin ja turvalaitteet uusittiin. Osuudelle asennettiin automaattinen kulunvalvontajärjestelmä. Keskustan Matti Vanhasen johtamaa hallitusta arvosteltiin kovin sanoin kymmenien miljoonien satsaamisesta syrjäiseen ja hiipuneeseen savolaisrataan samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudun tiehankkeet ja pääteiden korjaukset olisivat kipeästi kaivanneet noita rahoja. Vanhasen puoluetoveri Anu Vehviläinen kantoi samassa hallituksessa liikenneministerin salkkua. Savonlinnan taidelukiosta aikanaan valmistunut Vehviläinen kuitenkin puolusti vahvasti radan kunnostamista. Modernin radan laskettiin virkistävän alueen teollisuutta, matkailua sekä erityisesti opiskelijoiden liikkumista kotiseudulleen. Isot kustannukset Radan kunnostuksesta huolimatta henkilöliikennettä ei saatu enää koskaan käyntiin. Ja koska rata oli jätetty sähköistämättä, puutavaraliikennekin alkoi karttaa sitä. Sähkötöntä rataa pystyi ajamaan vain diesel-vetureilla. Niiden kalliit ratamaksut siirsivät kuljetukset maanteille ja kumipyörille. Yksi kuolinisku modernille joutoradalle oli Itä-Suomen yliopiston ilmoitus siirtää opettajakoulutus Savonlinnasta Joensuuhun. Sen myötä häipyvät kaupungista opiskelijat, joiden liikkumista radan uskottiin helpottavan. Kovin isku oli kuitenkin parhaillaan rakennettava Laitaatsaaren kapeikon yli 24 metrin korkeudessa ylittävä jättisilta. Siihen ei ratakiskoille enää löytynyt tarvittavaa 12 miljoonaa euroa. Syynä oli radan vähäinen liikenne. Liikenneviraston mukaan sillan suunnittelussa on otettu huomioon se, että rata voitaisiin joskus siihen liittää. Enää sitä ei kuitenkaan saisi 12 miljoonalla. - Uuden sillan rakentaminen erillisurakkana tulisi tämän hetken arvioiden mukaan maksamaan 15 miljoonaa euroa, sanoo projektipäällikkö Hannu Nurmi Liikennevirastosta. Osa uskoo yhä Paikalliset päättäjät eivät kuitenkaan luovuta, vaikka investoinnin perusteena olleet laskelmat pettivät. Eivät siitäkään huolimatta, että kiskoja ja ratarakenteita on purettu ja siltayhteys Savonlinnaan katkaistu. Paikallinen rataneuvottelukunta on ilmoittanut selvittävänsä torsoksi jääneen radan mahdollisen sähköistämisen. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine elättelee yhä toiveita radan elvyttämisestä. Hän huomauttaa, että paljon vähäväkisemmilläkin rataosuuksilla on henkilö- ja tavaraliikennettä. - Kyse on siitä, ettei tuo 42 miljoonan euron investointi menisi hukkaan, Laine sanoo. Alustavien arvioiden mukaan sähköistyksen kustannukset nousisivat lähelle 40 miljoonaa euroa. Ja Jotta kaupunginjohtaja saisi sähköratansa junat kulkemaan, alkuperäiseen investointiin täytyisi lisätä tuo 40 miljoonan sähkölasku sekä 15 miljoonan erillissiltahanke. Kokonaissumma nousisi näin lähelle sataa miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk) vaikuttaa kaupunginjohtajaansa pessimistisemmältä: - Siinähän on ollut tosi vähän liikennettä sen (radan kunnostuksen) jälkeen. Ei tästä mitään positiivia viestejä ole kuulunut, Kosonen toteaa Iltalehdelle. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201708252200348182 |
|
| 20.10.2021 17:26 | Reijo Kankkunen: | Hyvä kuva Itä- Suomesta! | |
| 20.10.2021 21:25 | Tuomas Pätäri: | Kyllähän ihan oikeilla jäljillä Mikko on sen suhteen, mistä kuvatekstissä käytetty nimitys juontaa juurensa. | |
| 21.10.2021 14:03 | Panu Breilin: | Voisi kyllä kuvitella, että viimeistään Dr19-sarjan käyttöönoton jälkeen kustannuslaskelmat puoltaisivat Pieksämäki–Imatra-junien ajamista Savonlinnan kautta – kunhan vaan Laitaatsalmen yli kulkisi silta. | |
| 21.10.2021 14:11 | Juhani Pirttilahti: | Suomessa on vielä niin halpaa sähköä, että sen turvin voi ajella pitkiäkin kiertoreittejä kannattavasti. | |
| 23.10.2021 01:59 | Jari Kuusinen: | Voidaan myös ajatella, että VR käytti yli 40 miljoonaa veronmaksajien varoja keskusta(puoluee)n ja silloisen liikenneministerin mustamaalaamiseen olemalla vaiti? :) | |
| 23.10.2021 07:06 | Esa J. Rintamäki: | Minkähänlainen Suomen rautatiekartta olisi nykypäivänä, jos kvartaaliklovnit olisi päästetty irralleen...? | |
| 23.10.2021 11:06 | Panu Breilin: | Toki voi olla, että puutavarajunien uudelleenreititykselle oli jokin ihan muu syy kuin vetovoimalajin kannattavuus. Eihän sen esimerkiksi pitäisi olla mahdollista, että Fenniarail ja Operail ajavat yhdysliikennettä halvemmalla dieselvetoisesti kuin mitä VR sähkövetoisesti, mutta niin vaan liikennettä on siirtynyt VR:ltä pois. | |
| 23.10.2021 15:04 | Tuomas Pätäri: | Jarin pointti on oikein hyvä, mutta olettaisin että remonttia suunniteltaessa VR:ltä on asiasta jotain kysytty ja jos silloin VR olisi sanonut, ettei rataa aio käyttää, tuskin remonttia olisi tehty. Ehkä tilanne on oikeasti muuttunut vasta remontin aikana / jälkeen sellaiseksi, ettei VR:lle enää ollut kannattavaa ajaa sitä kautta? Mikäköhän tässä on lopullinen totuus, onkohan kukaan journalisti penkonut asiaa tarkemmin? Olisi mielenkiintoista, mutta jos on jo pengottu niin itseltäni jäänyt huomaamatta! :) Panu: Eikös ratamaksut ole lähentyneet toisiaan hiljattain? Siis siten, että dieselkäyttö olisi muuttunut kilpailukykyisemmäksi sähköön verrattuna. Tällaista uutisointia muistan lukeneeni mutten muista, oliko vain aikomuksia vai päätöksiä. Jos näin kuitenkin on, niin tilannetta silloin ei voi verrata tilanteeseen tänään. |
|
| 23.10.2021 19:10 | Panu Breilin: | Ennen tosiaan ratamaksu oli sama diesel- ja sähkövetoiselle tavaraliikenteelle ja ratavero oli dieselvetoiselle liikenteelle tuplasti isompi kuin sähkövetoiselle liikenteelle. Nyt taas tilanne on kääntynyt päälaelleen, eli ratavero on lopetettu ja ratamaksu on nykyisin dieselvetoiselle liikenteelle selvästi halvempi kuin sähkövetoiselle. Perusteena tähän on se, että dieselvetoisen liikenteen todelliset kustannukset radanpitäjälle ovat halvemmat, kun dieselvetoinen juna ei tarvitse sähköistyksen rakenteita ja laitteita. Lisäksi tosiaan merkittävä asia on se, että nykyaikaisen tehokkaan dieselveturin (esim. Dr18) vetämän pitkän tavarajunan liikennöintikustannukset ovat aivan olennaisesti Dv12-parin vetämää junaa halvemmat. Syitä tähän on mm. paljon pienempi polttoaineenkulutus sekä se, että kahden veturin sijasta tarvitaan vain yksi. Näitä kustannuksia on laskettu tässä Liikenneviraston selvityksessä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf |
|
| 23.10.2021 20:41 | Topi Lajunen: | On jotenkin surullista, että valtio ei voi ohjata ympäristölle suotuisammalle energiamuodolle etua maksuissa. Sähkörata kun pitäisi ajatella kokonaisuutena, johon kuuluu raskaampi kiskotus ja parempi kunnossapitotaso, mistä on etua myös dieselvedolle. | |
| 24.10.2021 10:49 | Panu Breilin: | Toki raskainta kiskotusta on myös muualla kuin sähköistetyillä radoilla. 60E1-kiskotus löytyy mm. Kolarin ja Niiralan radoilta, Kontiomäki–Vuokatti-väliltä ja tulevaisuudessa Kontiomäki–Pesiökylä-väliltä. |