26.10.2021 / Haparanda, Ruotsi
26.10.2021 Syysloman kunniaksi päätin tehdä päiväreissun Haaparannalle ja samalla käväisin kuvailemassa Norrtågin uutta yhteyttä Haaparannalta etelään. Tämä vuoro kuvassa jatkaa Uumajaan asti. Saapa nähdä näemmekö lähitulevaisuudessa vielä tilanteen, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset voisivat kätevästi vaihtaa junaa matkatessaan esimerkiksi Ouluun tai Luulajaan.
Kommentit
| 27.10.2021 23:21 | Olli Aalto: | Keväällä tätä vaihtoa nykyisellä mallilla tuli testattua. Eli Luulajasta ensin tällä yhteydellä Haaparannalle, josta sitten piti kävellä Kolari–Helsinki-yöpikajunalle Tornio-Itäiselle. Vaihtoaikaa oli muutama tunti, ja se sinällään toimi. Liikkeellä tosin piti olla kevyin matkatavaroin, sillä taksilla siirtyminen Tornio-Itäiselle oltiin siihen maailmanaikaan tehty käytännössä mahdottomaksi. Nyttemmin tämä ongelma on poistunut viime kesänä. | |
| 28.10.2021 00:05 | Tuukka Ryyppö: | Mikä taksitilanteessa on tuolla muuttunut? | |
| 28.10.2021 08:44 | Lauri Rantala: | Liike-elämä tarvitsisi suoran junayhteyden välille Helsinki-Tukholma. | |
| 28.10.2021 08:50 | Rainer Silfverberg: | Helsinki-Tukholma suora yhteys toteutuu helpoiten ja edullisimmmin Finnairin ja SAS:n avulla. Mutta yheysväleillä Helsinki-Luulaja tai Kiiruna tai Tukholma-Oulu tai Rovaniemi voisi juna olla vaihtoehto. |
|
| 28.10.2021 09:59 | Erkki Nuutio: | Koko Suomi mukaanlukien liike-elämä tarvitsee suoran junayhteyden Tallinnaan ja sieltä Euroopan ydinalueille, ei Tukholmaan. Onneksi sentään Hyperloop-höpertely sinne on painunut säälivään unohdukseen. Ratkaisevan tarpeen ja hyödyn ohella Tallinnan suunta tervehdyttäisi monia Ruotsin merkityksen yliarvostamiselta. Mitä yritykset Tukholman sumpussa tekisivät, kun niiden pitäisi mennä suoraan markkinoiden ääreen - etenkin niihin maihin joissa suhtaudutaan meihin ja tuotteisiimme myönteisesti. EU:lle tuoreesti perusteetta lahjoittamillamme neljällä miljardilla eurolla olisivat Tallinnan tunnelityöt jo täydessä vauhdissa. Nyt miljardeillamme tehdään mm. rautateitä muualle Eurooppaan. Täällä ei LiVin toimesta ole edes keskeisimmän pääratamme kapasiteetin ja nopeuden lisäystä suunniteltu ajallaan. Senkun hajaannutaan hölmöilyihin, kuten se tunnin rata ja tehdään entistäkin raskaampia hallintohimmeleitä. |
|
| 28.10.2021 16:03 | Juhani Pirttilahti: | Rajan ylittäminen taksilla pitäisi taas olla käytettävissä oleva vaihtoehto. Rajoituksia on lievennetty. | |
| 28.10.2021 23:41 | Tero Korkeakoski: | Helsingin ja Tukholman välillä laivakin on nopeampi kuin juna. Tietty jos Vesterbacka joskus saakin päähänsä että tehdään tunneli Tukholmaan eikä Tallinnaan. Toivottavasti ei. |
|
| 28.10.2021 23:47 | Rainer Silfverberg: | Nythän on puhuttu kanssa merenkurkun kiinteästä yhteydestä mutta vain maantiesillan muodossa? Olisi aika hölmöä jos rautatietä ei rakennettaisi kanssa? | |
| 29.10.2021 06:28 | Tuukka Ryyppö: | Pääsisihän junalla nopeasti Helsingistä Tukholmaan, jos Uudenkaupungin satamaan palautettaisiin junalauttojen lastausramppi ja telinvaihtohalli. Aika halvalla sellaiset tekee. Uudestakaupungista Hargshamniin Ruotsiin on puolet lyhyempi matka kuin Turusta Tukholmaan, eli siinä ylityksessä ei mahdottomasti aikaa kulu. Nopeusero nykyiseen laivayhteyteen nähden on todella suuri, ja lisäksi poistuisi tarve siirtyä rautatieasemalta satamaan ja sitten taas satamasta asemalle. | |
| 29.10.2021 06:31 | Tuukka Ryyppö: | Ja sitten tietysti toinen junalauttayhteys Vaasan ja Uumajan välille, koska silloin ylitysmatka jää vielä vähän lyhyemmäksi, eikä tarvitse koukata Uudenkaupungin läpi. Esim. joku Joensuu–Kuopio–Jyväskylä–Vaasa–Uumaja–Tukholma olisi ihan kätevä junayhteys. Tuon junan voisi itse asiassa ehkä liittää yhteen Rovaniemi–Kööpenhamina-yöjunan kanssa Uumajan kohdilla? | |
| 29.10.2021 11:55 | Tauno Hermola: | Ajatus rautatieyhteydestä Uudenkaupungin kautta Ruotsiin on itse asiassa yllättävän vanha https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?showUnauthorizedResults=true&query=%22Ahvenanmaa%20Uusikaupunki%20rautatie%22%20~100&startDate=1914-01-01&endDate=1920-12-31&title=fk19536&title=1458-8773&title=0355-9149&title=1458-0535&title=0356-133X&title=1458-2619&title=1458-8633&title=1458-0543&formats=NEWSPAPER&orderBy=DATE :) | |
| 29.10.2021 14:41 | Jorma Rauhala: | Ugin ja H-hamnin väli on myös nopea koska koko matka on avomerta. | |
| 29.10.2021 14:56 | Jorma Rauhala: | Vuonna 1914 oli esillä myös laivayhteys Kapelskär-Korppoo ja Korppoosta sitten rautatie eteenpäin itään, uutta oikorataa pitkin kohti Riihimäkeä. Onneksi alkoi maailmansota ja nämä venäläisten touhuamat ratasuunnitelmat jäivät toteutumatta. Nämä olivat 1911 perustetun "Komitea Venäjän ja Ruotsin välisen meriliikenteen parantamista varten" juttuja. Asiat käsiteltiin ja suunniteltiin muualla kuin Suomessa, eli Pietarissa ja Tukholmassa. |
|
| 29.10.2021 18:05 | Tauno Hermola: | Tuon Uudenkaupungin rautatieyhteydenhän oli tarkoitus kulkea Ahvenanmaan läpi, siis rakennettaisiin rautatie jostain Ahvenanmaan pohjoisesta satamasta Maarianhaminaan ja sieltä taas lautalla Kapellskäriin. Kieltämättä tällainen ehdotus tuntuu jossain määrin oudolta. En tiedä oliko suora lauttayhteys Uudestakaupungista Ruotsiin lainkaan esillä, en ole noita lehtijuttuja niin tarkkaan lukenut. | |
| 29.10.2021 20:16 | Erkki Nuutio: | Saksalaiset sukellusveneet toimivat aktiivisesti eteläisellä Pohjanlahdella. Niinpä esimerkiksi vuonna 1916 ne upottivat Rauman edustalla ainakin viisi laivaa. Liikenne siirtyi siksi valtaosin pois sieltäkin kulkemaan Tornion kautta. Uudenkaupungin reittiä ei siis voinut ajatellakaan 1914-1919. Sopisi Tornion-Haaparannan välin vieläkin tehdä järjelliseksi, eli kulkemaan suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse sekä rakentaa rajaviivalle yhteinen Tornion-Haaparannan asema. Nykyinen järjetön reitti Pohjanlahden aavalle tehdyn sillan kautta pidentää matkaa nelisen kilometriä suoraan reittiin verrattuna, ja on muistomerkki Ruotsin valtion silloisesta vinoharhaisuudesta maatamme kohtaan. Voisi kyseisen reitin senkin vuoksi hävittää koska sitä ei suvaittu edes asianmukaisesti vihkiä. Kunkkua korpesi niin Ahvenanmaan luisuminen käsistä, ettei edes suvainnut osallistua maiden ratayhteyden vihkimiseen! |
|
| 29.10.2021 20:51 | Rainer Silfverberg: | Ruotsi pelkäsi Venäjää, ei Suomea. | |
| 30.10.2021 06:05 | Tuukka Ryyppö: | Haaparannan asema on jo nyt vain n. 500 metrin päässä valtionrajasta. Tokkopa aseman siirtäminen joen ylle ketään hyödyttäisi. Saman saavuttaa rakentamalla sillan yhteyteen jalankulkusillan. | |
| 30.10.2021 09:26 | Erkki Nuutio: | Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla. Ei Haaparannan aseman paikka ole olennainen kysymys, vaan se että Tornion asema joutui syrjään kaupungista. Järjetön Pohjanlahden kierros on pilasi/pilaa torniolaisten henkilöliikennemahdollisuudet Suomen suuntaan. Autoliikenteellä on kilpailuetu kulkiessaan ilman Pohjanlahden kierrosta suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse. Samaa tulee vaatia rautatieltä. Ymmärrät hyvin että se lisäisi etenkin matkustaja-yhdysliikenteen kansainvälistäkin kiinnostusta ja edistäisi merkittävästi Tornionkin elinvoimaa. Ei Ruotsi I maailmansodan aikana juurikaan pelännyt Venäjää, vaan Venäjä Ruotsia - sitä että Ruotsi menisi Saksan puolelle. Hilkulla se olikin sodan alussa. Palkkio ei olisi ollut pelkästään Ahvenanmaa. Venäjää silmälläpitäen Ruotsi oli pystyttänyt jo 1800-luvun lopulla Bodenin linnoitukset. Sen tykit olivat tosin vain tussareita, joiden ulottuma oli vaivoin yli 10 km. Ruotsi oli harhainen nimenomaan suomalaisia, ja itsenäisyytemme alkuvuosina Suomea kohtaan rasistisuuden vuoksi. Ruotsin Tornionjokilaakson suomenkielisten kielivaino oli vielä täydessä käynnissä ja suhtautuminen mm. työn vuoksi vieraileviin suomalaisiin oli vihamielistä. Lue ajankohdan sanomalehtiä Kansalliskirjaston netistä. Ratasillan rakentamisessa (Ruotsi rakensi sillan, kustannukset jaettiin) Ruotsi sortui naurettavuuksiin kuten sanomalehdetkin kertoivat. |
|
| 30.10.2021 11:01 | Rainer Silfverberg: | Ruotsi pelkäsi Venäjää koko nykyhistorian ajan. 1809 Suomen menetyksen jälkeen allettiin rakentaa varapääkaupunnki Karlsborgiin Vätternin ralnnalla siltä varalta jos venäläiset valtaavat Tukholman. Se oli valtava linnoitus joka valmistuessaan oli jo auttamattomasti vanhanaikainen. Ruotsi pelkäsi myös 1900 luvun alussa ja 1. maailmansodan aikana Venäjää ja ei siksi halunnut rakentaa rautatietä Haaparantaan.Oikeastaan koko Haaparanta oli kyläpahanen joten kaupunkirakenteen kannalta oli yhdentekevää minne asema tulisi. Syy miksi Ruotsin suomenkieliseen väestöön, joita siis siihen aikaan oli vain pohoisess, suhtauduttiin niin epäluuloisesti oli että kommunismi leviäisi Suomesta sinne, sekä uskonnolliset ääriliikkeet (mm Korpela-liike). Suomi oli vielä epävakaa yhteiskunta vaikka sisällissota päättyi valkoisten voittoon. 2. maailmansodan aikana Ruotsi varautui siihen että Neuvostoliitto miehittää Suomen tai ainakin Lapin ja yrittää tulla rajan yli Ruotsiin. Samoin kylmän sodan aikaan. Ruotsalaiset pelkäsivät venäläisiä, kommunisismia ja uskonnollisia ääriliikkeitä. Eivät tavallisia suomalaisia. Urheilufanatismi sai aikaan Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden viilenemisen 1920-30 luvulla. Urheilufanatismi oli molemminpuolista. |
|
| 30.10.2021 11:16 | Lauri Rantala: | Onneksi uusissa Tornion suunnitelmissa on raideleveyden vaihtolaitos. | |
| 01.11.2021 14:04 | Topi Lajunen: | "Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla." Eikös se nyt kuitenkin rautatien kohdalla ole juurikin Tornionjoen kohdalla. Keskustan tuntumassa sitten menee vähän eri reittiä, kuin joen nykysijainti. |
|
| 01.11.2021 14:39 | Petri Soronen: | Raja seuraa joen syvintä uomaa, pl Tornion kaupungin saaren kohdalla, jossa se kulkee merkittyä maarajaa pitkin. Tämä on vahvistettu 2006, viimeisimmässä rajankäynnissä, joita tehdään 25 vuoden välein. Rajankäynnissä tarkistetaan mm. Missä syvin uoma sijaitsee. |