??.??.1938 / Tampere asema
??.??.1938 Erkin toiveesta tämä kuva... :-) Liittyy http://vaunut.org/kuva/155638?a=1
Kommentit
| 20.06.2022 08:52 | Erkki Nuutio: | Veturihiiliaitaus on kuvan vasemmassa reunassa jo tyhjennetyn veturihalkokentän vierellä. Täydennykset annettiin korotetulta laiturilta käsityönä. Vyörytyslaitos tehtiin vasta Soriin. |
|
| 20.06.2022 21:37 | Reijo Salminen: | "Jo 1905 suomalaiset tekstiiliyritykset olivat aloittaneet yhteistyön kilpailussa tuontitekstiilejä vastaan. Sen pohjalta syntyi Helsinkiin vuonna 1932 Puuvillatehtaitten Myyntikonttori eli PMK, jonka perustajina olivat viisi suurta tekstiilitehdasta: Finlayson, Forssa Oy, Tampereen Pellava, Porin Puuvilla ja Vaasan puuvilla. Vuonna 1937 valmistui Tampereelle suuri keskusvarasto, ja myös myyntiorganisaatio siirtyi sinne Helsingistä." Eikös tuo ole suomeksi kartelli? https://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvillatehtaitten_Myyntikonttori |
|
| 21.06.2022 10:00 | Erkki Nuutio: | Kartelli se oli, kuten Suomen lasitehtaiden/naulatehtaiden/paperitehtaiden yhdistys, selluloosayhdistys, rauta-ja koneliikkeiden yhdistys ja monet muut. Puunjalostusteollisuus piti kartelleja "hädän lapsina" - I maailmansodan jälkeisessä sekasortoisessa markkinatilanteessa oli luonnollista (välttämätöntä) turvautua yhteistyöhön. Suomi huolehti siis 20...60-luvuilla taloudellisesta itsenäisyydestään ja huoltovarmuudestaan. Esikuva otettiin mm. Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Etenkin Saksa oli häikäilemätön käpristellessään valuuttapulassaan ja varustautuessaan 30-luvun puolivälistä lähtien. Suomalaiset alkoivat ostaa trustivapaita tikkuja OTK:n ja SOK:n uusista tehtaista ruotsalaisen tikkukartellin sivuuttamiseksi. Airam perustettiin tekemään sähkölamppuja saksalaisen lamppukartellin sivuuttamiseksi. Häiritseviä kilpailijoita ostettiin pois (kuten nykyään). Esimerkiksi SKF osti Volvo-merkkisiä laakereita valmistaneen yrityksen ja antoi sen tehtaan ja tuotenimen perustamalleen, sittemmin tunnetulle autotehtaalle Kartelleilla oli siis perustellut työllisyys ym. ansionsa ja ne olivat usein suojautumista häikäilemättömiä kilpailijoita vastaan (kuten Neuvostoliittoa, joka tuotti puutavaraa mm. Karjalassa orjatyövoimalla). Kirja Metsän tasavalta (SKS, 2006) käsittelee kartelliasiaa metsäteollisuuden kannalta 1920-1939 välisenä aikana. EU:hun liityttäessä ulkomaisia kilpailijoitaan paljon pienemmät suomalaisyritykset kaatuivat kovin suurelta osin, kun lisäapuna oli suuri kustannusten nousu, huomattavana osasyynään ryöstäytyneen inflaation tuomat ylisuuret palkankorotukset (70-luku). |
|
| 21.06.2022 12:48 | Petri Sallinen: | Kartellit olivat Suomessa maan tapa aina 1990-luvulle asti. Lainsäädännöllisesti kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993 — EU-ajan kynnyksellä. Kartellikulttuuri oli läpileikkaavaa Suomessa. Jopa parturi- ja kampaamoliikkeet olivat sopineet yhtenäisistä hinnoista — sama päti omaan ammattikuntaani. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto julkaisi hinnastoa, jolla määriteltiin erilaisille juttutyypeille ja valokuville kiinteät hinnat. Teollisuudessa kartellit ulottuivat rakentamiseen, hisseihin, maarakentamiseen, metsäteollisuuteen, paperiteollisuuteen, puuteollisuuteen jne. Viimeisimpinä isännöinti- ja asfalttiala, joista isännöintialan kartelli paljastui niinkin myöhään kun vuonna 2018. Kartellit eivät ole sama asia kuin monopoli, mutta perustelut ovat usein samankaltaisia. Kun kartellissa useampi yritys lyö pääomat ja resurssit yhteen, niin tämän sanotaan ”edesauttavan innovaatioiden syntymistä” ja ”edistävän investointeja paljon pääomia vaativiin kohteisiin”. Käytännössä kyse on kuitenkin yritysten pyrkimyksistä keinolla millä hyvänsä ylläpitää mahdollisimman korkeita tuottoasteita. Voimalaitoksia rakennettiin Suomessa pitkään Mankala-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitoksen rakentamista varten perustettiin osakeyhtiö. Sen osakkaaksi kerättiin kaikki (sähkö)yhtiöt, jotka halusivat saada sähköä uudesta voimalaitoksesta. Rahoitukseen ne osallistuivat omistusosuuksiensa suhteessa, jossa suhteessa ne myös saavat sähköä, kun voimalaitos on valmis — kaikki samalla hinnalla, ”omakustannehintaan”. EU-komissio puuttui tähän perinteeseen, mutta ei kuitenkaan kieltänyt sitä. Käytännössä kartellit eliminoivat kilpailua. Kuluttajille ja alihankintaa ostaville niistä ei ole mitään hyötyä. Kilpailuttaa ei voi, kun hinta on aina sama. Monopoliin verrattuna kyse on puhtaasti kartelliyritysten kontrolloimasta kokonaisuudesta. Jos monopolin harjoittaminen perustuu lainsäädäntöön, on sille todennäköisesti asetettu yhteiskunnallisia velvoitteita ja lainsäädäntö sekä viranomaisvalvonta ohjaavat toimintaa — esimerkiksi hinnoittelua ja kustannustehokkuutta. Käytännössä kartellit nostavat tuotteiden ja palveluiden hintaa sekä vähentävät palveluita ostavien valinnan mahdollisuuksia. Kilpailluilla markkinoilla taas ne yritykset pärjäävät, jotka pystyvät tarjoamaan hyviä tuotteita edullisimpaan hintaan. Kun isännöintialan kartelli paljastui vuonna 2018, osoittautui kartelleihin osallistuneiden yritysten sijoitetun pääoman tuotto syynäyksissä peräti 50 prosentiksi. Kuka tässä hävisi — isännöintipalveluita ostavat asunto-osakeyhtiöt, käytännössä tavalliset pulliaiset. Taloushistorioitsijoiden mukaan suomalaisista teollisuustoimialoista peräti 90 prosenttia oli jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa kartellissa 1950-luvulta aina 1980-luvulle asti. Mika Kallioisen suhteellisen tuore kirja ”Kartellien maa — yritysten yhteistyö teollisessa Suomessa” on hyödyllistä luettavaa. Sen mukaan Suomi oli todellinen kartellien luvattu maa, jossa yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu oli usein haitallista — tosin myös valtio kannusti yrityksiä ”yhteistyöhön” ja joskus jopa edellytti sitä. |
|
| 10.02.2023 20:53 | Juha Toivonen: | PMK:n talo. Tuolta löytyi vielä 1970-luvulla jokunen irtotenderi ja isohko kasa veturihiiltä. |