??.??.1908 / Helsinki Töölö
??.??.1908 Töölön sokeritehdas etelästä katsottuna, oikealla Töölönlahti. Näyttää vähän siltä että kiskot ovat vielä kapeita ja tavaravaunu siirtolavetilla?. Raitiotie kiskot muuttuvat tällä kohdin yksiparisiksi? Puhelin linjat kadun varressa vaikuttavat aika ”laajakaistaisilta”.
Kommentit
| 22.07.2024 06:22 | Esa J. Rintamäki: | Mutta, eikös kuvan reunassa luekin Signe Brander 1908? Voihan Figuran, eikun - ööö -, Figaron häät kun onkin hyvä kuva! Ettei juuri olisikin ratikkapuolella menossa kaksoisraidetyöt meneillään, Manskulla, silloisella Heikinkadulla vaiko Läntinen viertotiekö se nyt olikin? "Manskulla", raiteenvaihtopaikalla oleva vaunu näyttää olevan Kummer-merkkinen. "Imeläkivitehtaan" alueella, näkyy seisovan yksi jarrukopillinen G-vaunu ja vaihteenasettimet ovat Bender-tyyppisiä. Hakasalmen huvilan eteläjulkisivu näkyy kuvassa hyvin. |
|
| 22.07.2024 06:58 | Teppo Niemi: | Ja tuo Töölön Sokeritehtaan radan raideleveyshän oli sama kuin Helsingin raitiotienkin. Ja tuo Esan mainitsema jarrukopillinen G-vaunu on siis lavettivaunun päällä. | |
| 22.07.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki: | Ach soo, herra Teppo. Hienoa, oli uusi tieto minulle. | |
| 22.07.2024 08:12 | Jari Välimaa: | ihan tästä on wikisivukin https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6n_sokeritehtaan_rautatie | |
| 22.07.2024 08:19 | Hannu Peltola: | Kuvasta huomaa, että Töölön sokeritehdas oli jo aivan kaupungin laidalla ja susiraja kulki nykyisellä Helsinginkadulla! Sokeritehdas sai Töölönlahden aivan järkyttävään kuntoon ja kuvassakin vesi näyttää likaiselta. | |
| 22.07.2024 08:57 | Jorma Rauhala: | Missäs Esa näet Hakasalmen talon julkisivua? | |
| 22.07.2024 10:35 | Kurt Ristniemi: | Aiheesta enemmän: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/tolosocker.shtml Tämä kuva on Pörssitiedossa linkin '3' takana. Kuva suurempana: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7f/Panoraama_Kansallismuseon_tornista_pohjoiseen_-_N355_%28hkm.HKMS000005-000000je%29.jpg |
|
| 22.07.2024 20:06 | Esa J. Rintamäki: | Mein Herr Jorma R., jopa jotakin - olin siis kartalta pois liiaksi pohjoisessa, mikäli puhumme Auruura Karamzinin huushollista? Äkkivilkaisulla ja kesäflunssassa näkee jopa Viipurin pamauksen Helsingissäkin...? - Hhaatshiiii!!! - |
|
| 23.07.2024 23:43 | Jouni Halinen: | Sokeritehdas sijaitsi Töölössä vuosina 1922-1965. Silloin 1800 luvun alkuvuosikymmeninä erilaisia veroja, vuokrasopimuksia ym. jotain muutakin sovittiin monesti maksettavaksi viljasäkkeinä (kenellä sellaisia oli), Joita myyjä sitten käytti maksuvälineenä itsekin, esim. lapsenpäästäjälle (kätilö) kunta maksoi x määrän säkkejä vuosittain. Se ei usein riittänyt kuitenkaan ao. henkilölle hengen pitimiksi, joten piti tehdä lisäksi irtokeikkaa jotta koko pesue tuli ruokituksi. Joskus kävi niin, että kätilö oli lapsenpäästössä lähistön herraskartanossa ja omalla toimialueellakin olisi ollut hänelle tarvetta, sanomistahan siitä tuli. Töölön sokeritehtaan kanssa kävi samoin. Vuokra ei ollut suuren suuri alkujaankaan viljasäkkeinä ja vuokra oli lisäksi kiinteä (maailman tappiin asti?). Jossain vaiheessa vuokra sovittiin kuitenkin maksettavaksi ihan rahalla, mutta tultaessa 50-luvulle vuokran määrä oli edelleen naurettavan mitätön. Asiasta neuvoteltiin pitkään ja hartaasti Sokeritehtaan asema oli tässä vahva, lopuksi saatiin sopu aikaan, sillä ehdoin että tehtaan omistukseen jäi pääkonttorirakennus (on vieläkin olemassa) ja lisäksi pieni tontti ja sille rakennusoikeutta. Tontilla on nykyjään toimistorakennus. Toinen syy sopimuksesta luopumiseen oli tietenkin myös se että itse tehdas oli ylittänyt jo aikapäiviä sitten viimeisen käyttöpäivänsä, joten muutto muualle (Porkkalaan) oli muutenkin edessä. Tehdasalueella oli 160 asuntoa? ja niisä asui yli 600 ihmistä. Netissä on laadukas artikkeli sokeritehtaasta https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas |
|
| 23.07.2024 23:51 | Joonas Kauppinen: | Kiitos Jouni mielenkiintoisesta historiasta. :) | |
| 24.07.2024 01:12 | Jouni Halinen: | Nyt näyttää siltä että tontti oli jonkun muun omistuksessa vuoteen 1962 jolloin kaupunki osti sen ja sai "kaupan päälle" ko. vuokrasopimuksen. Siinä sitten neuvoteltiin yllä olevan mukaisesti, niin että sokeri muutti vuonna 1965 pois ja kaupunki purki hetimain rakennukset (pl. sokerin entinen pääkonttori). Sitten koitti hiljaiselon vuosikymmenet, tontti oli aika törkyinen näinä vuosina tiilenpätkijä oli sielä sun täällä ja rikkakasvit rehottivat valtoimenaan. Joskus 80-luvulla valtio osti tontin ja Oopperatalo valmistui sille vuonna 1993. | |
| 24.07.2024 14:14 | Jouni Halinen: | Sokeritehdas perustettiin jo 1700 luvun puolella, ja se sijaitsi silloin Senaatintorin laitamilla, jossain vaiheessa katsottiin, että tulipalon vaara on suuri, ja näin olen alettiin katsomaan tehtaalle uutta paikkaa. Toinen syy muutolle oli se että sokerin silloisessa valmistusprosessissa käytettiin lehmän verta??, sitä ei ollut tarpeeksi lähialueilta saatavilla, joten sitä tuotiin Pietarin seudulta suurempia eriä joita sitten varastointiin kesäkuumalla(kin) tehtaan tontilla?? ja hajumaailma oli sen mukainen. Paikka valikoitui sitten seuraavien seikkojen perusteella. Paikka sijaitsi kaukana asutusta kaupungista, se sijaitsi Turkuun johtavan tien varressa, tontti oli rakennuskelpoinen (ei kalliota, mitä oli vallitseva asiantila muualla Töölössä) ja vettä (silloin puhdasta) oli saatavissa viereisestä Töölönlahdesta. Ja jotta Töölönlahden vesi saadaan takuuvarmasti pilattua, niin joskus 1800/1900 luvun taitteessa perustettiin vielä 100 metriä lahden pohjukasta ns. "vedenpuhdistamo" jossa hyvinkin ylimakaisesti "puhdistettiin" ns. harmaita vesiä (se sisältää kumpaakin sorttia sitä itteensä) ja näin syntynyt "puhdas vesi" sitten laskettiin Töölönlahteen. Veden likaaminen oli alkanut kuitenkin jo aiemmin kun Töölönlahden eteläpäässä olevaan Kluuvinlahteen alettiin dumpata 1800 luvun alkupuolella kaikkea mahdollista jätettä mm. sitä itteensä suoraan ulkohuusien takaluukuista. Lahti ulottui suurimmillaan noin ravintola Kappelin kohdalle ja sitä sitten pikkuhiljaa täytettiin niin, että mm. rautatieasema on rakennettu lähes kokonaan ”veden päälle”, pohjoispäässä asemaa oli hiukan kiinteätä maata ja siellä kaupugin isommat herrat kävivät sorsajahdissa. Toinen vähän samoilla perusteilla valittu paikka on vanhankirkon puisto (ns. Ruttopuisto), niin kuin nimikin kertoo, niin paikalle haudattiin (1710>) ruttoon kuolleita ihmisiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuren_Pohjan_sodan_aikainen_rutto Jos ruttotilannetta tarkastelee isossa kuvassa (Eurooppa tasolla), niin ruttoon kuoli 1/3 –3/4 silloisista asujaimistoista, eli kato oli kova voidaan siis sanoa että siinä ”viikatemies” painoi täysiä työpäiviä. Helsingin 1552 asukkaasta kuoli 1185 henkilöä joten hengissä selvisi vain 387asukasta. Samaan aikaan myös monet muut taudit raivosivat (mm. malaria), joten joskus oli vaikeaa selvittää henkilön oikeaa kuolinsyytä. Kaupungin silloinen hautausmaa sijaitsi Senaatintorin kohdalla (toria ei vielä silloin ollut) noin nykyisen yliopiston portaiden edustalla), jolla paikalla sijaitsi myös Ulrika Eleonoran kirkko (hän oli silloinen Ruotsin kuningatar). Kirkkon paikka on merkitty torin pintaan keltaisin ääriviivoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonoran_kirkko_(Helsinki) Kun ihmisiä alkoi sitten kuolla ruttoon, niin katsottiin että heitä ei voi haudata ”keskelle kaupunkia” vaan paikaksi valikoitui ”ruttopuisto”. Perusteet olivat seuraavat, paikka sijaitsee kaukana kaupungista, Turkuun johtavasta maantiestä (noin parisataa metriä?) ja paikalla oli pintamaata jotta hautoja sai kaivettua. Kiitti Joonas, että jaksat lukea mun "jorinoita".Intomielisimpiä harrastajia ne eivät varmaan suuremmin kiinnosta. Lisäksi sivuja lukee suuri määrä ihmisiä joilla ei ole tunnuksia ja he eivät ole varsinaisia R-harrastajia, enemmän ehkä kiinnostaa valokuvat ym. R-aiheen ulkopuoleiset asiat (ei litterat/lättärit ja se että onko G-vaunussa laudoitus pysty vai vaakasuunnassa), heitäkin ajattelen. Joskus yöllä sivustolla olevien ihmisten määrä saattaa olla 1 harrastaja (minä) ja 45 "vierasta", heitä saattaa siis hyvinkin kiinnostaa erinäiset historialliset tarinat. Mutta noudatan tässä ylläpidon ohjeistusta "kuvien alla voi ja saa käydä keskustelua hyvinkin laajalla skaalalla", tietenkin niin että kielenkäyttö sopii myös 10 vuotiaille ihmislapsille, tekstissä ei loukata ketään, eikä harjoiteta saivartelua, pilkun nu****taa, kielipoliisitoimintaa ja pysytään apsoluuttisessa totuudessa. Näissä kaikissa on menty viimeaikoina kuitenkin kovasti eteenpäin, kiitos siitä kaikille. |
|
| 24.07.2024 20:52 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jouni, mitä kommenttisi viimeiseen kappaleeseen tulee, olen suunnattoman iloissani siitä, sillä olen itsekin yrittänyt availla historioita laajemmin, sikäli kuin oma ymmärrykseni ja tietoni jotain pohjaa matkaansaattaa. Samaa tarkoittaa joskus esiin tuomani knopit tekniikan puolelta. Juuri siltä pohjalta että jos vaikkapa yksikin lukija oppii vaikka jotain "vibrafonisäätäjän" sielunelämästä, niin se on kaikki kotiinpäin. Tietämättömyyden tammi, ollaan molemmat oltu sitä kaatamassa, monen muunkin täällä olevan "kirvesmiehen" kanssa. Mutta kun se pahukkeri tekee taimiakin, joten työmaatahan riittää. |
|
| 25.07.2024 02:23 | Joonas Kauppinen: | Jouni: oleppa hyvä vain. :) Olen jo pitkää seurannut kirjoitteluasi. Kirjoitat mielenkiintoisia asioita ja tuot esille hyvin tietoa. |