08.04.2005 / Imatra tavara
08.04.2005 Imatralta Kouvolan suuntaan lähdettäessä on käytettävä painavan junan kanssa reilusti tehoja että mennään mäelle asti omin voimin. Tässä tapauksessa oli onneksi pitävä keli...:)
Kommentit
| 09.10.2005 13:03 | [Tunnus poistettu]: | Taas paljastuu täydellinen tietämättömyyteni: onko tämä susi? | |
| 09.10.2005 13:12 | Olli Keski-Rahkonen: | Susihan se. Kuvasta on havaittavissa etutelin kevennys ettei veturi lähtisi "keulimaan". Kuinkas magnetointivirta on nollilla vaikka ajomoottorien virrat ovat noinkin suuret? | |
| 09.10.2005 13:15 | Olli Keski-Rahkonen: | Parannetaanpa vähän selitystä ennen kuin muut tekevät sen: kiihdytettäessä siis veturin painopiste siirtyy taaksepäin jolloin etutelin ajomoottorivirtoja rajoitetaan etteivät pyörät lähtisi lyömään ympäri. | |
| 09.10.2005 17:58 | Aki Grönblom: | Niin, tuo "magnetointi" mittarihan mittaa käsittääkseni sähköjarrun magnetointia (virtaa), eli on ihan oikein 0:ssa kun tehoilla ajetaan.. | |
| 09.10.2005 17:59 | Aki Grönblom: | Mielestäni erittäin asiallinen tilannekuva tositoimista. | |
| 11.10.2005 21:49 | Anssi Manninen: | Tuossako on reilut 1200 amppeeria tehoa koneessa? Se on jo aika hyvin!! | |
| 11.10.2005 22:22 | Lari Åhman: | Eikö tuo hipone 1300:a enemmän... Saa tosiaan olla aika pitävä keli, että voi tuollaisia tehoja käyttää ;) Muistankos oikein, että tuossa 1500 A:n kohdalla olisi 5 sekunnin käyttörajoitus? | |
| 11.10.2005 22:28 | Olli Keski-Rahkonen: | Tosta mittarin asteikostahan aikarajoitukset on helppo riittävän tarkkasilmäisen lukea :) Toisesta kuvasta piti tarkistaa, ja tosiaan 1400-1500 A virtoja saa käyttää maksimissaan 5 sekuntia. 1400-1300 A 30s, 1300-1200 A 1 min, 1200-1050 A 4 min, 1050-950 A 10 min ja niin edelleen. | |
| 12.10.2005 00:16 | Niila Heikkilä: | Aika vähän junia liikkeellä, kun ajojohtoa voi rasittaa noin suurella virralla eikä jännite ole juuri 25kV:n alle tipahtanut. Oletuksella että jännite on ollut ennen kahvan kääntämistä 27kV:n korvilla. | |
| 12.10.2005 10:22 | : | Kyllä se melkeinpä on vaan niin, että niitä tehoja käytetään niin paljon ja kauan, kuin tarvis vaatii. Jos pitää saada erittäin raskas tavarajuna liikkeelle pahasta paikasta, niin enpä usko kenenkään ottavan sekuntikellolla aikaa, kuinka kauan milläkin virta-asettelulla ajomoottoreita kuormitetaan. Jos ajomoottorit rupeaa lämpenemään liikkaa, niin 100°C tulee automaattinen tehonrajoitus 850 A:iin ja se pysyy niin kauan, kunnes ajomoottoreiden lämpötila on laskenut 75°C:een. | |
| 12.10.2005 13:31 | Olli Keski-Rahkonen: | Enpä ottanut käytännön tilanteeseen mitään kantaa, totesin vain mitä mittarin asteikossa lukee. | |
| 16.10.2005 11:27 | Antti Huttunen: | Jahas..susi joutu tiukille, Sienimäkee ylöspäin menossa. lähellä ettei pauku ylivirtasuoja ;) | |
| 04.02.2006 15:59 | Harri Pesonen: | Onkos tuossa numeronäytöllä käyttö tunnit bai KM laskija?? Missäs vaiheessa tuo magnetointi mittari näyttää muutakin kun nollaa?? | |
| 29.03.2006 15:59 | Antti Huttunen: | Pessi, numeronäytössä on matkamittari. Mangnetointimittari alkaa näyttämään kun käytetään sähköjarrua, näyttää mangnetointivirtaa ja samalla ajomoottorien virtamittarit alkaa näyttämään myös | |
| 08.01.2023 16:23 | Mikko Mäntymäki: | Tähän on pakko kysyä että onko kenelläkään Sr1:n ylivirtasuoja 1450A lauennut? (Käyttäjä muokannut 08.01.23 16:36) |
|
| 09.01.2023 08:19 | Petri Nummijoki: | Minulla ei ainakaan, kun en ole veturia koskaan ajanut mutta mielestäni jonkun keskustelun yhteydessä mainittiin, että Sr1:n ylivirtareleet saattavat laueta käytännössä jo 1200-1300 A virroillakin, joten noita huippuarvoja ei kannata juuri kokeilla. Lisäksi automaattiohjauksella kai teoreettinenkin maksimivirta on 1400 A ja sitäkään ei (onnistuessaankaan) voisi käyttää kuin sekunteja moottoreiden kuumenemisen vuoksi, kuten nuo suositusarvotkin yllä kertovat. Siten 1200-1300 A suurempien virtojen merkitys olisi Sr1:llä vähäinen. | |
| 09.01.2023 10:39 | Mikko Mäntymäki: | SK-TPET välillä puolitehoisen Sr1:n perässä oli noin 1500 tonnia niin se oli vakio että ratti oli 1200A kohdalla melkein koko välin jos aikoi matkanopeuden 80km/h pitää, puolentunnin jälkeen ajomoottorit alkoivat käymään kuumana, sivulle menon jälkeen tuuletinmoottorit kävi täysillä 30 min. | |
| 09.01.2023 14:09 | Petri Nummijoki: | Ehkä ratti on ollut 1200 A kohdalla mutta eikö 850 A ollut maksimi, mitä moottoreille syötetään silloin, kun ne ovat kuumentuneita? Näin siis sen jälkeen, kun lämpötilavahdit vetureihin 1990-luvun alkupuolella lisättiin. Jos ohjearvon mukaan saa käyttää enintään 4 min ajan 1200 A:n virtaa niin tuskin lämpötilavahtikaan sitä kovin paljon pidempään hyväksyy ellei sitten ilman lämpötila ole niin matala, ettei kuumenemista tapahdu helposti. Ennen lämpötilavahtien asentamista Sr1-vetureita oli kuulopuheiden mukaan pahimmillaan 30-40 kpl samanaikaisesti rikkoutuneena pääasiassa ajomoottoriongelmien vuoksi ja yhteensä moottorikäämipaloja olisi sattunut yli 100 kpl eli keskimäärin yksi moottori joka veturista. Nämä ongelmat olivat 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun tavarajunien painoja oli nostettu alkuperäisistä 1300-1500 tonnin lukemista. | |
| 09.01.2023 14:44 | Joona Kärkkäinen: | Mäntymäen tarinoita ei pidä koskaan ottaa liian tosissaan. Mutta jos tapahtuneessa on totuuden siemen, niin todennäköisesti puolitehoisella veturilla on ajettu ns "käsikäytöllä" jolloin ratin ollessa 1200 A asennossa, ei kovemmissa nopeuksissa moottoreille todellisuudessa mene niin paljon virtaa kun kentänheikennys ei toimi. | |
| 09.01.2023 16:14 | Mikko Mäntymäki: | Toinen erotettu oli kulkusuuntaan etuteli. Joona kerro kuinka monta kilometriä sinulla on alla Sr1:llä? Tämäkin tapahtui kun numero-opastimet oli käytössä JKV vielä rakennusvaiheessa. Nykyään ei voi pysäyttää junaa ja käydä kenttäpaskalla ettei sitä joku huomaisi. (Käyttäjä muokannut 09.01.23 16:22) |
|
| 10.01.2023 21:17 | Topi Lajunen: | Sr1:n kyydissä vietetyt kilometrit eivät vaikuta siihen, miten hyvin ymmärtää veturin tekniikkaa. | |
| 13.01.2023 04:49 | Joona Kärkkäinen: | Mikko: useita kymmeniä tuhansia. |