28.02.2006 / Sikaneva, Sievi, Sikaneva
28.02.2006 Sikanevan kuumakäynti-ilmaisin.
Kommentit
| 01.03.2006 18:21 | Juha Hyvönen: | Mikäs ihme ja kumma tuo vempele on? | |
| 01.03.2006 18:42 | Lari Nylund: | Kuumakäynti-ilmaisin mittaa ohikulkevan junan akseleiden lämpötilat ja tekee hälytyksen liikenteenohjaajalle, mikäli jokin laakereista käy liian kuumana. Liikenteenohjaaja ilmoittaa tällaisissa tapauksissa junan kuljettajalle linjaradiolla kuumakäynti-ilmaisimen tekemästä hälytyksestä ja pyytää kuljettajaa suorittamaan tarvittavat toimenpiteet. Yleensä tarkastus tehdään seuraavalla liikennepaikalla vetureista/ohjaamoista löytyvällä lämpöä mittaavalla laitteistolla, jolla tarkastetaan tulos. Virheilmoituksia tulee laitteistolta esimerkiksi Dm7-lättähatuilla liikennöidessä, koska Dm7 pakoputki sijaitsee vaunun alustassa akselin läheisyydessä. Kesäisin lähes joka viikonloppu Vantaalla Porvooseen menevästä lättähatusta tulee kuumakäynti-ilmaisimen tekemä hälytys, koska pakoputki puhaltaa kuumaa ilmaa ilmaisimeen. Lämpötilat ovat välillä olleet sitä luokkaa, että akselin pitäisi jo lähes "sulaa". Erittäin varmoja nämä laitteistot ovat muuten olleet ja tuostakin ongelmasta ollaan päästy rullaamalla ilman tehoja ilmaisimista ylitse. | |
| 01.03.2006 18:51 | Lari Nylund: | Kuumakäynti-ilmaisimien tehtävänä on vähentää junien suistumisonnettomuuksia. Niiden antaman tiedon perusteella juna voidaan pysäyttää ennen akselivauriota ja mahdollista suistumista radalta. Vaunut.org:sta löytyy toinen kuva kuumakäynti-ilmaisimesta rantaradalta http://vaunut.org/kuvasivu.php/432 . | |
| 05.01.2014 23:24 | Markku Knuutti: | Tietääkö joku sanoa , onko kuvassa näkyvä kiskotus yhä päällä? | |
| 06.01.2014 05:17 | Jouni Nousiainen: | Mistä voisi nähdä miltä näyttää erotusjakson magneetti ..? | |
| 06.01.2014 13:29 | Kimmo T. Lumirae: | Se on aika pieni, mutta melko korkealle nouseva laatikko kiskojen välissä. Se on niin korkea, että se yleensä suojataan sen sekä oikealla että vasemmalla puolella olevalla suojakiskolla lähinnä kai lumiauroja vastaan. Jos sulan maan aikana tehdään tilapäinen erotusjakso, esim. parin kuukauden siltatyön ajaksi, ei näitä suojakiskoja aina käytetä. | |
| 06.01.2014 13:50 | Jouni Nousiainen: | Joo, tuli vaan mieleen kun joskus luin että sen pitää liipaista reed-releitä vähintään ainakin yksi, että sen täytyy olla melko voimakas tai lähellä vetokalustoa | |
| 06.01.2014 13:55 | Timo Keski-Petäjä: | Täällä kuvassa häivähtävät erotusjakson magneetit (ennen ja jälkeen erotusjakson), keskustelussa tarkennetaan niiden sijaintia: http://vaunut.org/kuva/36872 | |
| 08.01.2014 23:07 | Jouni Nousiainen: | Aikoinaan mietin miltä tuntuu jos juna ajaisi erotusjaksoon vetotila päällä, muutama vuosi sitten sain vastauksen aivan vahingossa kun salama iski kantaverkkoon kesken kiihdytyksen, ja virta pätkäisi hetkeksi 25 kV:n langasta, ei se niin ihmeelliseltä tuntunutkaan pari nykäystä eri suuntiin kun vissiin vaunujen väliset löysät katosi, arvasin heti kun näin voimakkaan salaman ja tunsin nykäisyt että virta lähti | |
| 09.01.2014 12:55 | Kimmo T. Lumirae: | Se riippuu aika paljon junasta: pendossa tai sm:ssä kiihdytys vain katkeaa ja sillä siisti, mutta veturijunassa saattaa tuntua selvästikin tuo Jounin kuvaama välien eläminen. Tiedän tapauksen liki 30 vuoden takaa, jossa Sr1-pari lähti vetämään Tampereelta pääraidetta etelään 2700 tonnin teräskelajunaa ja ajojohdosta väheni jännite, kunnes Sr1:n apukoneita suojeleva alijänniterele toimi ja avasi, ei pk:ta, vaan apukoneiden kontaktorit. Tästä aiheutui se, että säätöyksikkö katkaisi vetotehon, kun kerran tuulettimet eivät olleet käynnissä. Jännitteen saman tien noustua yli asetusrajan, kontaktorit sulkeutuivat ja säätöyksikkö jatkoi siitä mihin oli jäänyt ja palautti ajomoottoreille saman, ilmeisesti melko kovan vetotehon, mikä oli ollut päällä ennen katkosta. Tässä tapahtui ehkä sekunnin, kahden katkos vetovoimaan, joka sitten palautui täysimääräisenä. Silloisessa teräskelajunassa ei SA3-kytkimiä ollut, vaan lenkkikytkimet, ja junan vetovoimakatkoksesta aiheutunut haitariliike katkaisi junan suunnilleen puolivälistä. Juna katkesi kahteen osaan ja kumpikin pysähtyi melko nopeasti, jostain ehkä 40...50 km/h nopeudesta. Hetkeen ei tapahtunut mitään, mutta sitten työtehtäviensä jatkoa odotellut päivystysveturi alkoi liikkua viereisellä Viinikan ratapihalla ja ajoi katkenneen junan vierelle. Veturin päältä purkautui "päivystysporukka" konduktöörin ja junamiehen voimin ja menivät katkenneen junan väliin, jarrujohdon hanat kiinni ja radiolla työnnätytti katkenneet osat yhteen, pikainen jarrujen tarkastus ja kiitos ja morjes. Juna lähti varmaan alle 15 minuuttia katkeamisesta jatkamaan matkaansa. Nopeata ja ammattitaitoista "VR:n sisäistä palvelua"! Mutta siis kovat voimat ovat kyseessä, kun pitkä ja painava tavarajuna alkaa venyä ja tehdä haitariliikettä nopeissa vetovoiman muutoksissa. |
|
| 12.01.2014 14:36 | Jouni Nousiainen: | Täällä on usein ollut puhetta junien pääkatkaisijasta, tässä on videointini kuuluvasta äänestä, sekä havaittavissa myös pieni välähdys: https://www.facebook.com/photo.php?v=10201767569924956&set=vb.1052606906&type=2&theater |