06.08.1989 / Mänttä, Koskela
06.08.1989 Mäntän-Vilppulan valtionradan 60-vuotisjuhliin osallistui synkkänä kesäpäivänä myös museorekisterissä liikkuva VR:n ensimmäinen kuorma-auto T N:o 1, Ford, rek.nro T-4979. Autossa on toimiva puukaasutinlaitteisto, mutta tässä körötellään bentsiinillä entisen Koskelan seisakkeen eli Koulukadun tr:n luona.
Kommentit
| 14.03.2006 23:22 | [Tunnus poistettu]: | Yhtä Matkaa lehti 5/1961. Tavaroiden kotiinkuljetus aloitettiin rautateillämme jo 1.11.1929. Tämä tapahtui Turussa, jossa kotiinkuljetusta hoidettiin aluksi yhdellä Ford kuorma-autolla mallia 1929 rek. nro T-4979 kuorma 2 450 kg ja hevosvoimia 50. Tämän auton historia on erikoinen siitä, että se hylättiin vasta vuoonna 1947 ja, että sitä ajoi koko tämän ajan sama kuljettaja . Hän hoiti tämän nimikkoajokkinsa erinomaisen hyvin ja nimenomaan hänen ansiotaan on, että autoa voitiin pitää näin kauan liikenteessä. - Näin siis VR:n oma lehti. Voi jukra siis tämä auto! | |
| 14.03.2006 23:32 | Jorma Rauhala: | Kannattaa verrata kokoa nykyaikaiseen "perheautoon"! Tai kuorma-autoon, jonka lavakuormaksi tuo mahtuisi. | |
| 14.03.2006 23:39 | [Tunnus poistettu]: | No ei kauaa lapsenkengissä oltu. Nopeasti "firman" autot ja autokanta kasvoi. Saman artikkelin mukaan vuoden 1933 lopussa kuorma-autoja oli VR:llä jo 33 ja viisi vuotta myöhemmin 74 yksikköä. | |
| 14.03.2006 23:55 | Jorma Rauhala: | Nythänmävastahokasin: Tuo auto on siis yhtä vanha kuin valtionrata tässä edessä! Kiskot on tosin vaihdettu ainakin kertaalleen K30:stä K43:een. Kukaan ei tuolloin tuonut juhlissa esille tätä ikäyhteyttä. Ja taustalla Metsä-Serlan eli Metsäliiton ja G.A.Serlachiuksen pari vuotta aiemmin tapahtuneen kombinaatiofuusion yhteydessä käyttöönotettu hirvenpää-tunnus tehtaan voima-aseman seinässä. Nykyään yhtiö on Metsä-Tissue Oyj ja merkit on erit. | |
| 19.03.2006 18:44 | [Tunnus poistettu]: | Kesä, puhelinlangat, rautatie ja T-Ford. Asiaa :)! Ja komea piippu tehtaassa, sopis hyvin myös jollekin "ruotsinlaivallle" tai valkolle lisäpiipuksi :). | |
| 02.11.2009 17:39 | Tunnus poistettu: | Valittaen on todettava, että lujatekoisten autojen valmistus on päättynyt. Harvempi nykykuormavaunu kestäisi jokapäiväistä rahdin ajoa 18 vuotta. Varsinkaan tuonaikuisilla polttoaineilla ja tervaöljyillä, kuoppaisilla teillä ja kahden sodan yli. | |
| 02.11.2009 18:38 | Eljas Pölhö: | Mitenkähän VR:n kuorma-autot menevät "ihan oikeasti": Vanhin oli varasto-osaston T-1, Ford 1923, Sijoitukset Hki 1923, Tku 1927, hylätty Turussa 1.3.1935. Liikenne-osaston vanhimmat olivat tunnukseltaan Vs 1, Vs 2, Tku 1 ja Tku 2. Tässä järjestyksessä niistä tuli liikenneosaston T-1 -- T-4. T-1 konekortti puuttui, kun kävin niitä läpi ja se lienee sitten tämä museoitu yksilö, mutta sen pitäisi olla Vaasasta. T-2, T-3 ja T-4 olivat kaikki Ford vm 1929. T-2 (sijainti Vaasassa) hylättiin 8.8.1951, T-3 (Turku) hylätty 6.7.1945 ja T-4 (Turku) hylätty 11.5.1950. T-5 oli myös Ford (29/30), sijainti Pietarsaari ja hylätty 23.5.1948. Vuoden 1933 VR Liikenneosaston suurinumeroisin auto oli Kta 2, sittemmin T-27 ja viimeksi K-27. Se oli Ford AA, vm 1933. Varasto-osastolla oli tuolloin 3 kuorma-autoa ja liikenneosastolla 7 linja-autoa ja 1-3 seka-autoa (HT 1 ja HT 3 konekortit puuttuivat), joten 33 autoa liikennekäytössä lienee aika oikein (linjureita saattoi olla vielä koritehtaalla). 1938 lopussa liikenneosaston suurin numero oli T 88 (Ford 917T), mutta osa pienemmistä numeroista toimitettiin vasta 1939, Seka-autoja oli 6 ja linja-autoja 29 tai 30 (nro 30 konekortti puuttui). Nro 31 oli Sisu SH-8 vm 1939. Rataosasto sai ensimmäiset kuorma-autonsa helmikuussa 1945, 10kpl Ford vm 1938-40, tulivat käytettyinä puolustusvoimilta. | |
| 16.03.2012 19:37 | Kurt Ristniemi: | Tuolla muutama kommenti takaperin todetaan että "...T-Ford." Sellainenhan tämä ei ole, vaan mallia AA, eli A-mallin kuorma-autoversio. Vuodelta 1929, (minkä näkee muuten mm. puskurista). | |
| 19.03.2012 16:48 | [Tunnus poistettu]: | Ja mielenkiintoisin seikka: Fordejahan tehtiin viime vuosisadalla sekä Yhdysvalloissa että Saksassa. Emses ne "Ford-Hävittäjät" joiden suorahammastettu perä pitää samankuuloista sirkkelinääntä kuin Brewsterit ovat saksalaisia. Niitä on säilynyt ilahduttavan monta, Mikko Meren upea ahkerasti Minkiöllä käynyt yksilö nyt ensimmäisenä mieleen tulevana. Sukelluskohteinakin löytyy muutama: Päijänteen pohjassa on yksi joka meni tiililastissa jäästä läpi, on parissakympissä ja hienosti säilynyt, Lohmin salmen pohjassa saksalaisen s/s Hindenburgin kannella on useampikin. Ne ovat jo huonommassa kunnossa mm. nostoyritysten johdosta; se puolalaisitäsaksalainen romurosvofirma Beckendorf Gebrüder jonka VMV 11 pidätti Suomenlahdella Harmajan sukellusveneromujen ryöstöstä - kts. tarkemmin http://fi.wikipedia.org/wiki/Englantilainen_sukellusveneosasto_It%C3%A4merell%C3%A4 - kävi Hindenburgilla mutta ilmeisesti suuri syvyys eli 45 metriä kannelle ja vaikeat olot hylyllä saivat yritykset loppumaan. Pahaa jälkeä kuitenkin ehtivät tehdä... Jota kiinnostaa, s/s Hindenburgista enemmän osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Hindenburg |
|
| 19.03.2012 19:57 | [Tunnus poistettu]: | Täytyykin muuten lisätä tänne yksi kuva siitä Meren upeasta Fordista Minkiön varikolla... ja sielläpä onkin! (Käyttäjä muokannut 07.09.12 16:27) |
|
| 20.03.2012 03:20 | Topi Lajunen: | Fordeja tehtiin toki myös (ainakin?) Briteissä: http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_of_Britain | |
| 20.03.2012 10:18 | Kimmo T. Lumirae: | Toki tehtiin. Vuonna 1931 valmistunut Fordin Dagenhamin tehdas oli Euroopan suurin autotehdas. Sodan jälkeisen Englannin Fordeja olivat mm. klassikot Anglia, Escort ja Cortina, kun samaan aikaan Saksassa valmistettiin mm. Taunusta. |
|
| 20.03.2012 17:49 | [Tunnus poistettu]: | Ja ei sitten kelvannut tänne , joten ketä kiinnostaa, kuvan uusi osoite on https://www.facebook.com/photo.php?fbid=344595192243983&set=a.199393253430845.39698.100000805144855&type=3&theater - sinne mahtuu ja sinne menevät kuvani toistaiseksi.... |
|
| 21.03.2012 19:44 | Eljas Pölhö: | Miksi se Fordin kuva poistui? En edes ehtinyt kommentoida, kun olin matkoilla ja kaikkiaq tietoja ei ole aina matkassa. Minusta se vihreän Fordin kuva pitäisi palauttaa Vorgiin, koska se oli eräs kaikkien aikojen tärkeimmistä automalleista VR:llä ja Rataosaston suhteen ehdottomasti kaikkein merkittävin. Liitteeksi seuraavia tiden murusia: Rata-osaston 10 ensimmäistä omaa kuorma-autoa olivat nimittäin armeijalta ostettuja käytettyjä Fordeja (Rto 1 - Rto 10) ja osasto hankki ainakin vuoteen 1952 saakka sitten lähes ainoastaan Rheinin Fordeja (parisenkymmentä uutta). Varasto-osaston ensimmäiset kuorma-autot sodan jälkeen olivat myös entisiä armeijan kautta ostettuja Fordeja (Vo K 10-Vo K 14, joista ainakin kaksi viimeistä oli Saksassa valmistettuja). Myös Liikenneosastolla Fordit muodostivat kaluston rungon ainakin 40-luvun loppupuolelle saakka ja niiden hankinta oli akloitrttu jo ennen sotaa. Äkkiseltään listallta löytyy Lko T/Lko K 38-40, 41?, 42-45, 48-53, 55, 58, 59, 62-69, 76-81, 84-91, 96-109, 125-141, 162-173, 180-184, 187-191 ja 211 alkaen Temssejä (Thames vm-46). Näistä osa oli Saksassa valmistettuja. | |
| 22.03.2012 07:57 | [Tunnus poistettu]: | Minulla on ja pysyy - kunnes tulee anteeksipyyntö! Jossain kulkee minunkin kärsivällisyyteni raja - ja tässä kohdin olen anteeksi antamaton! | |
| 22.03.2012 08:22 | Kurt Ristniemi: | Olen käsittänyt asian niin, että Fordin kuva poistui, koska sillä ei siihen mennessä ollut voitu osoittaa olevan selvää yhteyttä kiskoliikenteeseen. Vaunut.orghan määrittää etusivullaan olevansa nimenomaan kiskoliikennekuva-arkisto. Itse olen pohtinut, miten esim. kuva http://vaunut.org/kuva/49314 liittyy kiskoliikenteeseen. Toistaiseksi on arveltu, että kuvan trollikka *saattaa* toimia yhdyssiteenä rautateiden ja raitioteiden välillä, ja että se olisi raideliikennettä, jota jäljempää perustetta voin vain kummastella. - Minulle on syntynyt vaikutelma, että kuvia ehkä kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, miten yleisö kuviin älähtää. Ja yleisöhän helposti älähtää eri tavoin eri kuvaajien kuviin. (Käyttäjä muokannut 22.03.12 08:41) |
|
| 22.03.2012 08:50 | [Tunnus poistettu]: | Eli tässä mentiin henkilökohtaisuuksiin perusteita arvioitaessa - minähän olen tietoisesti omien polkujeni harvoja kumartava kulkija... | |
| 22.03.2012 10:06 | Petri Nummijoki: | Kyseisessä Fordin kuvassa näkyy lisäksi rataa taustalla, joten on se ilman historiaulottuvuuttakin raideliikennekuva samalla tarkkuudella, kuin juna piilotettuna-tyylilajin kuvat. | |
| 22.03.2012 13:57 | Topi Lajunen: | Aina kun rajaa yritetään vetää johonkin kohtaan, niin löytyy jokin kulkuväline, josta ei äkkiseltään pysty sanomaan kummalle puolelle rajaa se asettuu. Trolleybussin pitäisin ehkä erillään kiskoliikenteestä, vaikka onkin sidottu ajolankoihinsa, ja on täten järjestelmänä raitiotiemäinen. Kumipyörämetrot sen sijaan ovat kohtalaisen selkeästi kiskoliikenteen puolella - kisko ei vain ole perinteisen muotoinen, ja pyörät ovat kumia. Yhtä kaikki, metallisilla pitkillä "kiskomaisilla" rakenteilla siinäkin ohjataan kaluston kulkusuuntaa. Trollikoiden ja kumipyörämetrojen väliin osuu ainakin urabussit, http://en.wikipedia.org/wiki/Guided_bus - jotka ovat urassa ajaessaan tavallaan yksittäisiä dieselkäyttöisiä kumipyörämetroja... | |
| 22.03.2012 15:07 | Jarno Piltti: | Menisin vielä Topia pidemmälle ja määrittelisin trollikan ronskisti (kumipyörä)raitiotieksi. Aivan kuten kumipyörämetro on metro, eikä pelkästään järjestelmänä metromainen. Ainakin kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tämä tuntuisi järkevältä - jokainen liikenneharrastusyhteisö voi määritellä omat raja-aitansa miten haluaa. :) | |
| 22.03.2012 16:03 | Juhana Nordlund: | Trollikka eli johdin(linja-)auto on kuitenkin bussi. Nykyiset trollikat voivat varsin usein liikkua rajoitetusti jopa ilman ajolankavirtaa. Itä-Euroopan maissa + Sveitsissä trollikat liikkuvat usein ilman rekisterikilpiä, mikä saattaa tuntua "ratikkamaiselta". Mutta silti ne ovat busseja, joiden käyttövoima on sähkö, ja tässä tapauksessa ajolankasähkö. Mikko Alameren kirjassa Suomen Rautatiet on mukana myös trolleybusseja. Trolleybusseja on esitelty myös joissakin muissa juna- ja / tai kiskoliikennejulkaisuissa. Johdinautojen paikka liikennevälinekartalla ei aina ole kiistaton. Osa johdinautoista on lisäksi pakko-ohjattuja erillisellä kiskolla. On myös olemassa optisesti ohjattuja johdinautoja. Essenin urabussiradalla liikkui aikanaan myös duobusseja, jotka ovat johdinautojen yksi sovellus. |