25.09.2007 / Pieksämäki, Naarajärvi

25.09.2007 Missä mennään ratkaistu! Naarajärven liikennepaikalta alkunsa saava pistoraide päätyy Naaraharju Oy:n pihaan.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Naarajärvi Kuvauspaikka: Pieksämäki
Kuvaaja: Joni Kontio
Lisätty: 05.11.2007 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kuva-arvoitus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

05.11.2007 19:23 Timo Laukkarinen: Eihän kuitenkaan Naarajärvellä?
05.11.2007 19:40 Olli Aalto: Naarajärvi tämä on ehdottomasti. (Käyttäjä muokannut 05.11.2007 19:41)
05.11.2007 19:59 Joni Kontio: Helppopa oli... Naarajärvellä ollaan.
05.11.2007 21:01 Jouni Hytönen: Kai tuonne on laitettu sitä, minkä yritys on halunnut maksaa. Olisiko syynä tiukahko kaarresäde? Kiskot eivät kyllä ole sentään 60:sia.
05.11.2007 21:03 Juhani Pirttilahti: Betonipöllit on puupöllejä 10 euroa halvempia. Siinä siis ideaa, miksi niitä tungetaan kaikkialle.
05.11.2007 22:09 Tuomas Pätäri: Onko vertaus uuteen vai kierrätys -puupölliin? Luulisin että uuteen, tosin eihän uusia enää tehdä.
05.11.2007 22:29 Kaj Kaloinen: Mikäs tuollaisen pöllin hinta on?
06.11.2007 01:16 Tuukka Ryyppö: Miksi ihmeessä niitä tehdään, jos kerta betoninen on sekä parempi että halvempi?
06.11.2007 01:56 Juhani Pirttilahti: Suomessa on muutamia paikkoja, joihin ei voi laittaa muuta kuin puupöllejä. Esimerkiksi Luoma-Mankki on tällainen alue.
06.11.2007 02:07 Juhani Pirttilahti: Betonipölkyn hinta on 50 euroa, mäntypuupölkyn hinta 60 euroa Kummatkin hinnat koskee uutta materiaalia sisältäen kiskonkiinnitystarvikkeet (RHK A3/2004).
06.11.2007 09:16 Tomi Lapinlampi: Uusia puupöllejä tarvitaan ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna vanhojen puupölleille rakennettujen ratojen kunnossapidossa. Ei sinne sekaan voine betonisia yksittäiskappaleita asentaa. Myös useimmat terässillat on puupölkytetty muutoin betonipölkytetyillä radoilla.
06.11.2007 13:27 Jukka P. T. Ruuskanen: Mikä Luoman ja Mankin välissä on erikoista että sinne saa laittaa vain puupöllejä?
06.11.2007 16:24 Olli Aalto: Maaperä semmosta suota. Ja mitä kiskotukseen tulee, eihän esim. Heinäveden Vääräkosken sillalle tule ikinä jatkuvahitsattua kiskoa vaan palakisko on ja pysyy. Syynä on se ettei lämpölaajeneminen aiheuta onnettomuutta. Totta on, että yritys saa sitä mitä haluaa. Onhan Varkauden kaupunki laittanut pahimpiin kohtiin Akonniemen satamaradalla betonipölliä, johtuen 11 vuoden takaisesta pyttyjen suistumisesta. Ja viime kesänä Kommilan radalla vaihdettiin iso pätkä vanhoja pöllejä upouusiin, vanhat Raumalle polttoon. (Käyttäjä muokannut 06.11.2007 16:26)
06.11.2007 17:50 Niila Heikkilä: Täytyy aika guru olla joka uskaltaa rautatiemaailmassa lyödä leiman alle ja vastata sanoilla "ei ikinä". Vuosikymmenillä on tapana tuoda muutoksia asiaan kuin asiaaan. Esimerkkinä vaikkapa tuo Heinäveden silta. Betonipölkkyä ei kannata käyttää pahasti routivalla, tai hiekkapohjaisella penkalla. Sillä on tapana murentua maan jäätymisten yhteydessä. Puupölli on viisas ja antaa periksi. Siksi niitä edelleen käytetään huonokuntoisilla ja hiekkapenkkaisilla osuuksilla pitkälle tulevaisuuteen.
06.11.2007 18:06 Olli Aalto: Tarkoitinkin sitä että nykyisessä Vääräkosken sillassa ei tulla käyttämään, mutta jos silta uusitaan niin se on asia erikseen. :) Tosin jos siinä nykyisenlaisessa ruettaisiin käyttämään pitäisi fysiikan lakeja muuntaa. (Käyttäjä muokannut 06.11.2007 18:08)
07.11.2007 19:42 Lari Nylund: Mankki-Luoma väli on entistä merenpohjaa, jonka vuoksi siellä ei betonipölkyillä kauaa pärjäisi.
08.11.2007 12:42 Topi Lajunen: Iso osa Pohjanmaata on myös entistä merenpohjaa... Joten selitys ei ihan täysin kelpaa.
08.11.2007 13:31 Kaj Kaloinen: Jos oikein muistan, niin kilometrille menee 1680 pölliä, ja noilla hinnoilla "puuradan" pölkkyjen uusiminen maksaisi 100800 ¤/km. Hirmu kallista...
08.11.2007 13:31 Teppo Niemi: Yritetäänpä täydentää hieman Larin vastausta. Mankki - Luoma väli on todellakin entistä merenpojaa ja lisäksi savikerros on yllättävän paksu. Näistä aiheutuu radalla painumaongelma, kunnes rata on rakennettu paalulaatan varaan (= eräänlaiselle sillalle). Rataa joudutaan tukemaan säännöllisesti ja ajoittain jopa kiilamaan silloin kun tukeminen ei ole mahdollista. Nämä lienevät syyt, miksi kyseisellä osuudella suositaan puupölkkyjä.
08.11.2007 21:43 Tuomas Pätäri: Kaipa niitä sitten tehdään, olin vain kuvitellut että kierttätyspölleillä saadaan tarve tyydytettyä kokonaan. Nehän tulevat varmasti kaikkein halvimmaksi mutta tuskin pienemmillä radanrakennuttajilla kuin RHK:lla on sellaisia käytettävissään. Samankaltainen paalulaatta on ollut ainakin Suurisuon rataoikaisun suunnitelmissa, ja eiköhän sinne sellainen tehdäkin kun paikka on mikä on. Ja ratalinjaukseksi valittiin juuri suon poikki menevä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!