17.07.2003 / Keitelepohja

17.07.2003 Keitelepohjan asema, nykyisin kovasti hiljainen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Keitelepohja
Kuvaaja: Pasi Kokkonen
Lisätty: 08.01.2004 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

Kommentit

25.04.2016 06:04 Juho Kalliokangas: Tässä kuvassa on sentään vielä ehjät ikkunat.
25.04.2016 08:00 Kari Haapakangas: En viitsi kuuklettaa oikeaa tietoa, mutta onhan tässä asemarakennuksessa vahva 60-lukulainen tyyli.
25.04.2016 08:55 [Tunnus poistettu]: Rakennettu tod. näk. 1959
25.04.2016 18:53 Timo Keski-Petäjä: Tämä on valmistunut 1962. (Lähde Jussi Iltanen: Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat, Karttakeskus, Helsinki 2009 (2. painos 2010), s. 214-215.) Henkilöliikenne loppui kirjan mukaan 1968, ja liikennepaikka muuttui miehittämättömäksi seuraavana vuonna.
25.04.2016 22:18 [Tunnus poistettu]: Mika Vähä-Lassilan mukaan sen kirjan valmistumisvuosi on väärin...
26.04.2016 15:16 Timo Keski-Petäjä: Mielenkiintoista - tosin hänen verkkosivullaan (http://www.mikanhuone.com/jyvaskyla-haap​ajarvi.html )näkyisi olevan Keitelepohjan kohdalla kysymysmerkki vuoden 1959 perässä.

Keitelepohjaanhan tuli ratayhteys Haapajärven suunnalta pohjoisesta niin, että kiskotus Seläntauksen seisakevaihteelta Keitelepohjaan saatiin valmiiksi vuoden 1959 lopussa, ja junaliikenteelle väli avattiin 15.2.1960. Keitelepohjasta rataa kiskotettiin kohti etelää, ja Varasesta kohti Keitelepohjaa. Kiskot kohtasivat 7.6.1960, ja Varanen - Keitelepohja -väli avattiin junaliikenteelle 1.10.1960 (tuon n. 4 kuukauden aikana tehtiin sorastusta ja täyteen korkeuteen tuentaa).

Em. tiedot ovat vuonna 1962 painetusta "Valtion rautatiet 1937-1962" -kirjasta, jossa on osuus Haapajärven radasta (s. 99-103). Siinä luetellaan mm. asemarakennukset: "Suolahden asemarakennuksen lisäksi on rakennettu asemarakennukset Äänekoskelle, Saarijärvelle ja Pihtiputaalle, pysäkkirakennukset Parantalaan, Varaseen, Alvajärvelle, Muurakseen ja Kumisevalle sekä vanhanmalliset laiturirakennukset Hietamalle ja Linnaan." - Vuonna 1962 painetussa kirjassa ei mainita Sapraa (Radan varrella -kirjan mukaan valmistui 1956), Enonjärveä (1959), Kannonkoskea (1962) eikä Keitelepohjaa (1962). Kirjassa mainituista Äänekoski valmistui Radan varrella -kirjan mukaan 1943, Saarijärvi 1953 ja Pihtipudas 1957.

VR:n historiikki ei siis sulje pois, että Keitelepohja olisi valmistunut jo 1959 (samaan aikaan kuin Enonjärvi, jota myöskään ei mainita). Toisaalta Keitelepohja olisi voinut valmistua vasta 1962 (samaan aikaan kuin Kannonkoski). - Mutta miksi toisaalta Keitelepohjaan olisi tehty asemarakennus vuotta ennen radan avaamista junaliikenteelle, ja Kannonkoskelle lähes pari vuotta radan junaliikenteelle avaamisen jälkeen? Vai onko tieto Kannonkosken aseman rakennusvuodestakin epäluotettava...
(Käyttäjä muokannut 26.04.16 16:13)
26.04.2016 19:52 Niila Heikkilä: Asemarakennuksen valmistumista ei välttämättä orjallisesti kannata liittää itse radan valmistumiseen. Muutamia vuosia sinne tänne lienee normaalia, kun ratatyömaassa on kyse kuitenkin kyse isosta kokonaisvaltaisesta projektista. Historia tuntee useita liikennepaikkoja jotka rakennettu jopa vuosia itse radan avaamisen jälkeen. Aivan rautateiden lähihistoriassa jopa niinkin modernin radan kuin kehäradan lentoaseman asema avattiin vasta itse radan avaamisen jälkeen. Aivan alussahan junat eivät pysähtyneet siellä ollenkaan. Porraskuilukin valmistuu vasta keväällä 2016 eli vasta seuraavana vuonna liikenteen alkamisen jälkeen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!