04.08.1984 / Pori (uusi)
04.08.1984 Maisemaa Porin ratapihan eteläpään vaihteiden ja tulo-opastimien kohdalta autereisena, kosteana ja lämpimänä elokuun päivänä. Dr12 2232 on lähtenyt viemään tyhjiä Ome-vaunuja taas täytettäväksi. Akseleita oli yleensä siinä 120 koska samalla kulki useamman junan vaunut kerralla. Vasemmalla näkyy entisen heittoraiteen pohjaa ja pölkkyjä lentokentän puoleisella sivulla. Vanha vesitorni Maantiekadun alkupäässä näkyy autereen takaa oikealle opastimista.
Kommentit
| 07.09.2008 21:53 | Tero Korkeakoski: | Vanha pääraidehan oli tällä puolella ja heittoraide tuolla ratojen toisella puolella. Mutta oliko tämä muutettu jo 1984? Muistin että olisin ollut isompi kun tämä muutettiin (tässä olin 9v)... | |
| 07.09.2008 22:11 | Esko Maasalo: | Kyllä länsipuolella pääraiteitakin oli heittoraide jolle oli oma vaihteenkielto-opastinkin aivan kuten pohjoispäässäkin. Toinen umpiraidehan tuli tavara-aseman raiteilta idänpuoleisen kivisen alikulkusillan yli yksinään. Vaihde Lounaisen linjakadun yli Lipsaselle, Keskolle ja SOK:lle oli aivan sillan kohdalla.(Kuva läheltä sitä on täällä sivuilla) Näin oli ainakin vielä vuonna 1968 kun piirtelin paperille kaikki Porin raiteistot. | |
| 08.09.2008 02:09 | Matti Piiroinen: | Wikipedian selostamista sääilmiöistä lukeneena väittäisin horisontin värin perusteella, että kyseessä on utu eikä auer. | |
| 09.09.2008 17:00 | Tero Korkeakoski: | Resiinassa 3/95 olevassa kartassa ei itäisen alikulun toisella puolella ole ylimääräisiä raiteita ja mielestäni tuon sillan yli ei kolmea raidetta olisi mahtunutkaan. Tuo yhteys Lounaisen linjakadun (nyk. Karjalankadun) yli katkaistiin samalla kun silta purettiin. | |
| 10.09.2008 07:25 | Esko Maasalo: | Yritän skannata vuoden 1968 piirtämäni ratapihakaavion tänne niin sen hetken tilanteen ainakin voi sitten silmäillä. Laskeskelin muuten nopeutta millä tällainen roikka kiipeää Hurun vetämänä Siurosta alkavaa lähes 5 km:n pituista mäkeä. Jos tässä oli 120 akselia pelkkiä Ome:ja ,joiden keskipaino on ollut ehkä 26,5 t niin vaunujen paino on ollut 800 t ja nopeus putoaa tasamaan vauhdista 87 km/h maksimiteholla n. arvoon 27 km/h, jolla nopeudella kiivetään mäki ylös hyvissä kitkaolosuhteissa. | |
| 10.09.2008 07:28 | Esko Maasalo: | Tuli tietysti pieni laskuvirhe tuohon tasamaan kulkuvauhtiin: sen pitää olla 78 km/h, millä Huru jaksaa tuota junaa vetää hyvissä olosuhteissa tyynellä ilmalla. | |
| 10.09.2008 08:20 | Petri Nummijoki: | 1959 suoritettujen mäennousukokeiden perusteella Hr12-veturin tasapainonopeus oli 12,5 promillen nousussa 1300 tonnin junan kanssa 19-23 km/h. Tässä mielessä tuntuisi melko vaatimattomalta arviolta, että Siuron mäessä nopeus olisi 27 km/h 800 tonnin junalla, kun ko. mäessä rata kai nousee vajaat 60 m 8 km:n matkalla eli keskimääräinen kaltevuus on alle 7,5 promillea. Lisäksi 50-luvun liukulaakerivaunuilla liikevastukset lienevät eri luokassa kuin Ome-vaunuilla. | |
| 10.09.2008 11:41 | Esko Maasalo: | Tämä käyttämäni kaava tuli aikanaan testattua ihan livenä Porissa tasamaalla ,missä suoritettiin v. 1968 jarrutuskokeita 2Sr12 ja 75 kpl tyhjän Gks-vaunun kanssa. Jos laitan nuo mainitsemasi arvot kaavaan saan Hurulle n. 15 km/h tasaisen mäennousunopeuden, eli hyvinkin voi olla laakerikitkakerroin tai jokin muu hieman muuttunut. Siuron mäessä on muuten nousumerkki 11.5/4.9 ! | |
| 10.09.2008 12:43 | Petri Nummijoki: | Toisaalta keskimääräisten laakerivastuksien luulisi olleen 1968 pienemmät kuin 1959. Tuossa kaavassa ilmeisesti junan peruskulkuvastus on luokkaa 5-6 kg junan painotonnia kohden päätellen antamistasi luvuista kun joissain lähteissä junavastukseksi mainitaan alhaisilla nopeuksilla vain 2-2,5 kg/t. Mutta ero voi selittyä osin silläkin, jos vaunut ovat tuossa jarrutuskokeessa olleet tyhjiä. Tyhjä (umpi)vaunu varmaankin kulkee painoonsa nähden huonommin kuin kuormattu. | |
| 10.09.2008 14:23 | Hannu Korpimäki: | Oman kokemukseni rajoittuneisuuden paljastaen totean, että on kyllä oudon näköinen tuo Hr12 Ome-roikan edessä. Minusta siinä kuuluisi olla 2*Dv12. No Suuressa Lännessä kaikki on toisin ;-). | |
| 10.09.2008 15:23 | Esko Maasalo: | Kokeilin hieman muuttaa peruskulkuvastusta pienillä nopeuksilla ja sain hieman pienemmän arvon koko junalle, mutta pienillä nopeuksillahan veturin vetovoimakäyrälläkin on suuri merkitys saavutettuun nopeuteen, koska se muuttuu niin jyrkästi. Sen olen ottanut VR Vetovoimakaluston (julk. 1980) koneteknillisen toimiston piirtämistä käyristä. Pienillä nopeuksilla ja suurilla junapainoilla tulee jo kitkarajakin helposti vastaan. Tuo Hurun koeajotieto oli mukava tietää, kiitos! |