16.09.2008 / Isosaari
Lauri Rinta-Kanto

16.09.2008 Isosaaressa moinen junanpätkä. Minkälainen historia lienee?

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Isosaari
Kuvaaja: Lauri Rinta-Kanto (Lisännyt: Pentti Yli-Karjanmaa)
Lisätty: 21.10.2008 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Muistomerkki

Kommentit

21.10.2008 19:56 Joni Lahti: Sen nyt uskaltaa heti sanoa, että kanuuna ja "kranaatti" eivät kuulu yhteen! Näyttää kovasti ranskalaiselta Canet -merikanuunalta. Niitä oli suomessa sekä 75 mm http://www.novision.fi/viapori/75C.jpg että 152 mm putkilla http://www.novision.fi/viapori/tykki01.j​pg Mittasuhteet ja palautuskoneisto viittaisivat selkeästi kevyempään. Tuosta "vaunusta" taikka veturista en tiedä mitään. Pikkusen keinotekoiselta näyttää kanuunan sijoittelu "vaunuun". Ken tietää.
21.10.2008 20:29 Pirkko Alanen: Minähän en mitään tällaisista ymmärrä, mutta keinotekoiselle tuo "asetelma" näyttää. ("Tilataiteilijan" luomus??)
21.10.2008 21:06 Joni Lahti: Ihan siksi, että tuollaista merikanuunaa ei ole suunniteltu liikkuvaksi maalla tai metsässä. Se on kiinteä ase - sillä ei siis ole liikkuvaa lavettia. Meillä niitä oli etenkin rannikkolinnoituksissa. Minusta tämä näyttää melkoisen taiteelliselta rakennelmalta:) Mutta joku voi tietää asiaintilan täsmälleen.
21.10.2008 21:36 Pirkko Alanen: Merikanuunan oikea sijoituspaikka on siis sotalaivan kannella, vai? (Minä kun olen asunut vain kaupungeissa joissa on maavoimat. Eikä siippa, sen enenpää kuin pojatkaan, ole palvellut merivoimissa...) (Käyttäjä muokannut 21.10.2008 21:41)
21.10.2008 22:05 Topi Lajunen: Johnin tarinasta tulkitsisin, että tarkoittaa rannikkotykistöä, eli on kiinteästi rantakalliolla.
21.10.2008 23:00 Joni Lahti: Kyllä Canetit (jos tämä on Canet?) Topi olivat käytössä lähinnä rannikkotykkeinä kiinteissä rakenteissa, mutta käsittääkseni niillä ammuttiin myös runsaasti maa-maaleja. Merikanuunahan Canet on perusratkaisultaan. - Ainakin Laatokalla Mantsinsaaressa oli 2-tykkinen kuuden tuuman - 152,4 mm - Canet -patteri. Patteri voitiin tietenkin purkaa ja kuljettaa osina pois. Yksistään tykin putki painoi 5 tonnia ja kilpikin tonnin. 8 kilometrin päässä Mantsinsaaresta Repoluodossa toimi 2-tykkinen 75 mm patteri, jolla suljettiin Laatokan yli kulkevaa saariketjua. - Mutta noista Isosaaren "liikkuvista osista" pitäisi saada tietoja lisää. Ne tuntuvat "mystisiltä". (Käyttäjä muokannut 21.10.2008 23:01)
22.10.2008 01:35 Timo Lähteenmäki: Nuo rannikkotykistön ampumatarvikkeet on niin raskaita että niitä on liikuteltu moisella junalla. Asetelma on keinotekoinen mutta tuo kranaatti on suurimmasta päästä a-tarvikkeita. Sen lisäksi putkeen ladattiin erillinen ruutilataus. Tuollaista kranaattia ei siirrellä edes tykin sisällä käsin vaan siellä on erilaisia hissejä ja latauslaitteistoa kranaateille. Selkeästi siis ampumatarvikkeiden siirtoon tarkoitettu juna.
22.10.2008 12:11 Joni Lahti: Juuri noin. 12 tuuman eli 305 mm kranaatit ovat painaneet noin 400 kg/kpl. Niitä siirreltiin tykeillä apuvälinein, hissein ja nostimin. Voisi siis kuvitella, että kranaattien maanpäälliset kuljetukset olisivat voineet kulkea jollakin tuollaisella kulkupelillä. Sen lisäksi on pitänyt kuljettaa ja siirrellä ajopanoksia. Ovat nekin painaneet jonkin verran.
22.10.2008 12:57 Jari Jauhiainen: Isosaaren radan historiasta on juttua ainakin Resiina 3/2001:n Tasoristeys-palstalla. Lehdessä kerrotaan muun muassa, että kuvassa on merivoimien Loviisan rautateiltä ostama Montania-veturi ja tykinputkien kuljetusvaunu.
22.10.2008 13:01 Pirkko Alanen: Selvisipäs sitten tämäkin. Ei ole kaikki miltä näyttää... Tässäkin asetelman keinotekoinen vaikutelma oli vain harhaa. :D
22.10.2008 16:09 Joni Lahti: Nyt ollaan oikeilla jäljillä, kiitosta vaan! Mutta selvyyden vuoksi kerrottakoon vielä, että 12 tuumaisen Obumovin putki painaa noin 50 tonnia ja on lähes 16 metriä pitkä. Peräytyvät osat painavat yhteensä noin 60 tonnia. Putkea varten noita "vaunuja" olisi pitänyt kytkeä useampia peräkkäin. Selviääkö asia Resiina -lehdestä? - Ehkäpä tällä laitteella on kuljetettu pienempien aseiden vihanpitoputkia? Mutta levätkööt isot pyssyt nyt rauhassa:) - Muuten isot Canetit ovat nekin Obumovin valmistamia Venäjän laivastolle. Venäjällä niitä asennettiin tiettävästi myös rautatievaunuihin. Kuvaa en ole löytänyt taikka tarkennettua tietoa. Talvisodassa Taipaleella vaikutti Kaarnajoen linnoitettu nelitykkinen 152 mm Canet –patteri maataistelujen kulkuun.
23.10.2008 08:18 Petri Nummijoki: Tosin Isosaaressa ei ollut 305 mm:n patteria. Ne sijaitsivat Helsingin edustalla Kuivasaaressa ja Mäkiluodossa. Isosaaresta kylläkin löytyi 10 tuuman eli 254 mm:n tykkejä.
23.10.2008 10:04 Joni Lahti: Petri, niin oli. Isosaaressa oli todellakin 10 tuumaisia eli 254/45 D, 254 millimetrin 45 kaliiperin merikanuunoita mallia Durlacher, Obuhovin terästehtaan valmistamina rannikkotykkeinä Durlacher-lavetilla 4 kappaletta. Tunsi myös nimen A. F. Brinkin kanuuna vm. 1895. En löytänyt putken painoa, mutta painavia nekin ovat olleet. Tuo kranaatti voi olla sitten 10 tuumainen? - Teemaan soveltuen Canet-tykkien asemat Konalassa venäläisessä peitepiirroksessa. Tali, Sukenbakka, Alberga ja Makkjulja näkyvät hyvin suhteessa rantarataan http://www.kaupunginosat.net/mambo/konal​a/images/stories/Historia/Linnoitus/kart​ta1.jpg
23.10.2008 17:43 Petri Nummijoki: No nythän minä kirjoitin aivan omiani. Onhan Isosaaressakin ollut 305 mm:n patteri joskin vasta 60-luvulta alkaen, koska sitä ei ehditty sodan aikana saada valmiiksi. 254/45 D:n putken painoksi ilmoitetaan 29 t ja perääntyvien osien 35 t.
23.10.2008 18:55 Joni Lahti: Sitten olimme molemmat oikeilla jäljillä! Tuo ihmeellinen kuvan asetelma kyllä vaivaa vieläkin....
30.05.2010 10:26 Ilkka Hovi: Kyseinen vaunu on nk teli. Sikäli erikoinen että joka pyörä on erikseen laakeroitu ja jousitettu, läpimenevää akselia ei ole > eli joka pyörällä on kaksi laakeripesää.
Näitä telejä käytettiin kaksi kappaletta per tykinputki. Asetelma on keinotekoinen, lähinnä
käyttivät telin päällä olevan tyhjän tilan ja saivat näin muutakin kalustoa säilytettyä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!