??.??.1942 / Äänislinna
??.??.1942 Äänislinnan ratapihaa Itä-Karjalassa jonain sotatalvena 1941-44. Originaali 6X9 mv.kuva.
Kommentit
| 11.01.2009 14:19 | Timo Salminen: | Kiintoisa kuva. Talvelta 1941 se ei vielä voi olla, koska sota syttyi vasta kesällä ja Itä-Karjalaan edettiin syksyllä. - Nythän muuten on kuvanlisäystoiminnossa kohta, johon voi erikseen merkitä kuvaajan, jos se on eri kuin kuvan lähettäjä. Aika harva näyttää vielä sitä huomanneen (meni itsellänikin jonkin aikaa). | |
| 11.01.2009 14:41 | Raimo Virtanen: | Aika useissa tämän kokolman kuvissa on kuvan takana vuosiluku 1942, joten voidaan olettaa, että tämäkin kuva on ko. vuodelta. Helppo hommahan se onkin muuttaa kuvaaja tuntemattomaksi. | |
| 11.01.2009 15:04 | Tunnus poistettu: | Merkillistä katsella noita ennen syntymääni otettuja valokuvia. Karjalan siirtolaisten jälkeläisenä on sellainen mielikuva, että kaiken aikaa sodittiin, mutta tämä Petroskoin (Äänislinnan) asemakuva on arkisen ja rauhallisen oloinen kuin mitään kummallista ei olisi tekeillä. No sitten sieltä tultiin 'verissäpäin' takaisin jne. Ei sen pidempää,ettei liikuta junista liian kauas. |
|
| 11.01.2009 15:31 | Pirkko Alanen: | Itselläni kiinnittyy huomio siihen, että asema-alueella eikä sen läheisyydessä näytä kasvavan juuri lainkaan isoja puita, pensaita tms. Tämä lienee käytyjen taistelujen seuraamuksia? | |
| 11.01.2009 15:45 | Pekka Porkkakoski: | Tämä lienee ammattikuvaajan ottama rintamamiehille myyty matkamuistokuva. Omassa sotaveteraanin muistoalbumissa olevassa versiossa on alakulmassa kolmen henkilön alla signeeraus "Guni". | |
| 11.01.2009 16:00 | Tauno Hermola: | Voi puuttomuus johtua sodan tuhoistakin, mutta kyllä vanhoissa kuvissa suomalaiset kaupunkimaisematkin usein on aika ankean puuttomia, tiedä sitten toverien kiinnostuksesta puutarhanhoitoon ;) Markku: Jatkosodan asemasotavaihe http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Asemasota kesti yli kaksi vuotta. | |
| 11.01.2009 16:08 | Jarkko Korhonen: | Kyllä tuolla nuoria tod. näk. lehmuksia näyttää olevan, tosin niiden vieressä kovin avara puisto pikkupensaineen. Nythän nuo puut olisivat täysikasvuisia tuuhealatvuksisia. Myös talvi ja kuvan mustavalkoisuus tekevät sen, että lehtipuuta ei helpolla erota. | |
| 11.01.2009 16:34 | Eljas Pölhö: | Perinteiseen kulttuurimaisemaan eivät puut ja pensaat kuulu. Vanhat kylänraitit olivat puuttomat ja pensaattomat ja nurmikot lampaiden kaluamat. Puiden ja kasvien käyttö koristeena on varsin tuoretta perua ja aina kun näkee vaadittavan "perinnemaiseman säilyttämistä", pistää väkisin miettimään, että halutaanko aitoa perinnemaisemaa vai säästää nykyistä puustoa. Molempia ei voi saada. | |
| 11.01.2009 17:30 | Jarkko Korhonen: | Perinnemaisemia on erilaisia. Hakamaihin kuuluu harva puusto ja heinikkoinen kenttäkerros, jolla laidunnetaan. Avoimia perinnemaisemia ovat niityt ja kedot, joskin isot yksittäiset puut kuuluvat olennaisena osana perinnemaisemiin. Pensaikot eivät tosiaan kasvaneet, kun kaikki vihreä oli käytännössä laidunnuskäytössä. Ratavartijat niittivät ratajaksonsa ratapenkereiltä heinät muutaman lehmänsä talviappeeksi. Pappiloiden pihat hyöty- ja koristepuutarhoina ja myöhemmin arkkitehdin suunnittelemat asemapuistikot lehmusriveineen olivat maaseudun ensimmäisiä puistoja, joista otettiin mallia. | |
| 11.01.2009 17:37 | Jarmo Pyytövaara: | Vanhoissa postikorteissa ja valokuvissa 1900 luvun taitteessa, oikeastaan viisikymmen- luvun lopuille asti, ei juurikaan näy puita ja puskia, kirkonkylissä ja kaupungeissa. Maat olivat hyötykäytössä ja puskat olivat marjapensaita. Niin Suomessa, kuin muuallakin. Köyhyys ja vahävaraisuus teettää kaikkea hassua. | |
| 11.01.2009 18:08 | Pirkko Alanen: | Ja minä kun ajattelin niin yksinkertaisesti, että koska tämä on ollut sotatoimialuetta, niin tykkituli tms. on vienyt puut ja pensaat mennessään... No, oppia ikä kaikki! :D | |
| 12.01.2009 19:36 | Joni Lahti: | Petroskoin ympäristön rataverkko nykymallissaan venäläisen kartan mukaan http://www.afanas.ru/maps/kar112.htm Sotien aikana asema taisi sijaita nykyisestä muutaman kilometrin luoteeseen, kuten Sampo aiemmin jo totesi, jossakin Neglinkajoen luoteispuolella, silloisesta opettajaopistosta vielä kilometrin verran. Kuva on ilmeisesti otettu ratapihan ylittävältä sillalta. Sähkötolpat nousevat jatkopaaluilla ylemmäksi, jotta sillan ylitys olisi mahdollista. - Karu on ollut sen aikainen neuvostorealismikin. |